Suora

  • Elävä arkisto esittää
  • Huuhkajia ja panelistijuoruja
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

16-vuotias poika opetti naapuriaan juoksemaan ja halusi oivaltaa, mistä juoksussa on kyse – nyt Jarmo Viskarin tallissa kasvaa kultakimpaleita

Kestävyysurheilussa menestyy tekemällä riittävästi määrää ja pitämällä perusasiat kunnossa. 

Yleisurheilun MM 2019
Alisa Vainiio punaisessa takissa juoksee Lappeenrannassa. Vieressä valmentaja Jarmo Viskari.
"Jarmo on ihan huippu ja tuki ja turva", Alisa Vainio kuvailee valmentajaansa Jarmo Viskaria. Silva Nieminen / Yle

Alisa Vainion lenkkitossut iskevät rytmikkäästi hiekkaan. Vainio on pukeutunut shortseihin ja juoksutakkiin, vain lapaset käsissä kertovat jo viilenneistä ilmoista. Vainion juoksu on hallittua, ryhdikästä ja nopeaa. Taivaalla pilvet näyttävät synkiltä, mutta se ei juoksuun vaikuta.

21-vuotias Vainio on Lappeenrannassa tuttu näky, sillä hän juoksee pitkin Saimaan rantoja ja lenkkipolkuja vuodenajasta riippumatta. Kun Vainio juoksee, rinnalla kulkee pyörällä usein valmentaja Jarmo Viskari.

Alisa Vainion valmennuksen Viskari aloitti syksyllä 2016. Intohimo hyviin juoksusuorituksiin syttyi kuitenkin jo paljon aikaisemmin.

— Minua kiinnosti se, mikä tekee hyvän juoksun ja miten valmennetaan hyviä juoksijoita.

Alisa Vainio juoksee lentokentällä.
Jarmo Viskari kiinnostui juoksemisen dna:sta jo nuorena. Tottuutta hyvien juoksujen takana on metsästetty vuosikymmeniä.

Maltti on valttia

Vainion lisäksi Viskari valmentaa useita muita “tulevaisuuden Alisa Vainioita”. Viskarin valmennettavat keräsivät kesällä yhteensä yhdeksän SM-kultaa. Emma Hietarannan ja Moona Korkealaakson nimet tunnetaan jo ja nuoremmissa ikäluokissa hyviä tuloksia ovat urheilleet muun muassa Henna Eineluoto, Martti Majuri ja Lauri Nokkala.

Tuloksista voisi päätellä, että Viskari on oivaltanut hyvän juoksun salaisuuden.

— Kestävyysurheilu on sellaista, että siinä on tietty määrän laki olemassa, mitä enemmän tekee, sitä paremmin pärjää. Kun tekeminen on oikean laatuista ja palautumiselle jää riittävästi aikaa, Viskari toteaa.

Nuorten valmentamisessa oleellista on myös se, että kaikkea ei voi saada kerralla eikä aikuiseksi voi alkaa liian aikaisin. Se vaatii valmentajalta toppuuttelua, sillä moni nuori on innostunut ja motivoitunut ja haluaisi päästä parhaisiin tuloksiin heti.

— Pitää olla varaa kehittää eri osa-alueita, vaikka kuinka haluaisi tehdä aikuisten tuloksia. Malttia pitää olla.

Miten menee?

Tekemisen laadussa Viskari panostaa kokonaisuuteen. On turha panostaa täysillä fyysiseen harjoitteluun, jos elämän muilla osa-alueilla jokin sakkaa pahasti. Pitkä lenkki voi vaihtua lepoon, jos olo niin vaatii. Valmentajan tehtävä on osata aistia ja kysyä oikeat asiat.

— Yleisin kysymys ennen treenin alkua on, miltä tuntuu ja miten menee? Kysyn miten olet nukkunut ja syönyt? Oletko ennättänyt nähdä kavereita? Miten koulussa meni ja onko hyvä mieli? Viskari kertoo.

Vasta sen jälkeen tehdään päätös, tehdäänkö suunnitelman mukainen treeni vai sovelletaanko sitä jotenkin.

Alisa Vainio treenaa Dohan MM-kisoihin Lappeenrannassa.
Harjoittelussa kokonaisuus on tärkeä. Fyysisten suoritusten lisäksi valmennuksessa varmistetaan muiden elämän osa-alueiden hyvinvointi. Silva NIeminen / Yle

Kokemus ja koulutus

Viskari aloitti juoksuvalmentajana jo 16-vuotiaana, kun naapurin poika tarvitsi apua omaan harjoitteluunsa. Valmentaminen sujui hyvin ja tulosta syntyi. Lisäksi Viskari juoksi itsekin ja myös pärjäsi. Työuran Viskari teki Puolustusvoimissa, josta jäi everstiluutnanttina eläkkeelle vuonna 2016.

Armeijauran ohessa seurasi kuitenkin uteliaisuus ja halu selvittää, millaisilla eväillä juoksussa pärjää. Mistä syntyy hyvä juoksutulos ja millaista valmentamista se vaatii? Viskari kävi Suomen urheiluliiton kurssit ja juoksuklinikoita. Sen jälkeen opinnot jatkuivat Jyväskylän yliopistossa.

Valmennettavia Viskarilla on vuosien saatossa ollut lukuisia. Juoksu- ja maratonkouluissa on ollut yli 1000 kuntoilijaa ja vuosiohjelmiakin on tehty yli 50:lle. Kilpaurheilijoita valmennuksessa on 13.

Viskari ja Vainio katsovat videoita.
Jarmo Viskari näyttää Alisa Vainiolle tekniikkavideota juoksusta.

Viskari sanoo, että valmentaa omalla persoonallaan. Siihen kuuluvat rauhallisuus ja huonot puujalkavitsit.

— Harkitsen ja yritän löytää objektiiviset asiat, mutta kunnioitan jokaisen yksilön subjektiivisia kokemuksia ja tuntemuksia. Niitä ei voi ohittaa vaan ne täytyy ottaa huomioon, Viskari sanoo.

Perusasioilla pääsee pitkälle

Uuden valmennettavan kanssa Viskari lähtee liikkeelle aina juttelemalla. Mitä on tullut tehtyä ja millaisiin tuloksiin on päästy. Sen jälkeen keskustellaan tavoitteista. Nuorten kanssa tavoitteet asetetaan harjoituksiin ja toimintaan. Yleensä ne tuottavat hyviä tuloksia.

— Minun valmennuksessa koko ajan suurempaa osaa näyttelee kokonaisuuden hallinta. Ei pelkästään fysiologia tai juoksutekniikka. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta jos muut asiat eivät ole hyvässä tasapainossa. Vaikka nilkka kuinka ojentuisi täydellisesti, se ei tuota sitä hyvää tulosta. Tärkeää on tunnistaa urheilijan vahvuudet ja kehittää niitä, vaikka nuorten harjoittelu onkin vielä monipuolista.

Alisa Vainio.
Alisa Vainio osallistuu Dohan MM-kisoissa maratonille, joka juostaan heti avauspäivänä. Kalevan kisoissa elokuussa Vainio sijoittu 10 000 metrillä toiseksi. Arkistokuva.AOP

Viskarin puheessa toistuu se, että valmentaja on aina urheilijaa varten ja valmentajan tehtävä on luoda hyville suorituksille edellytykset.

— Minulla on kaikessa valmennuksessani periaate, että taustalla on suuri linja, mutta ollaan nyt tässä hetkessä. Nyt ei mietitä sitten kun. Ollaan tässä ja nyt.

Vaikeissa hetkissä valmentaja punnitaan

Vaikka valmentaja tekee työtä urheilijaa varten, ei hän ole immuuni urheilun herättämille tunnetiloille. Viskari sanoo seuraavansa omien valmennettaviensa kilpailuja tunteella.

— Kyllä minulla on syke korkealla, kun seuraan miten urheilijat pärjäävät. Hämmennyn ja hämmästyn aina kun esimerkiksi tämän vuoden SM-kisoissa kaikki onnistuivat. Kaikki tekivät vuoden parhaat tulokset SM-kisoissa. Huimia nuoria, Viskari iloitsee.

Urheilijan arki ei tietenkään ole aina pelkkää iloa. Silloin valmentajasta otetaan mittaa ja valmentajan rooli korostuu.

Jarmo Viskari näyttää videota puhelimeltaan.
Valmentajan rooli korostuu haastavilla hetkillä. Silloin pitää pyrkiä selvittämään ongelmien syyt ja olla tukena oheisharjoittelussa.

— Jos on fyysinen loukkaantuminen, pitää ensimmäisenä selvittää mitä se on. Mennään lääkäriin, magneettiin ja röntgeniin. Jos ei voi juosta, mietitään mitä voi tehdä ja ollaan tukemassa, koska oheisharjoittelu on yleensä aika tylsää. Muutkin haasteet yritetään ratkoa esimerkiksi koulun suuntaan.

Seuraava suuri koitos Viskarin valmennusuralla koittaa Dohan MM-kisoissa. Alisa Vainio osallistuu ensimmäisiin aikuisten maailmanmestaruuskisoihin maratonmatkalla. Startti on heti avauspäivänä, 27. syyskuuta. Maratonin juostaan keskiyöllä, sillä Qatarissa kuumuus ei hellittä kunnolla yölläkään. Sen vuoksi ennen kisoja viimeiset harjoitukset tehdään Turkissa, jotta elimistö ehtii tottua kunnolla kuumuuteen.

— Hyvillä mielin lähdetään. Alisan treenit on sujunut erittäin hyvin ja äskeinen treeni oli yksi vuoden parhaista, Viskari kertoo.

Lue lisää Alisa Vainion kisamietteitä täältä.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat