Kommentti: Suomen takavuosien yleisurheiluässä joutui urallaan kuvottavan käytöksen uhriksi – nyt samat suoritukset eivät poikisi ulostepostia vaan kutsun Linnaan

Suomen joukkue lähtee yleisurheilun MM-kisoihin paradoksaalisesta tilanteesta. Nousukauden keskellä lähtökohdat povaavat jopa historiallisen heikkoa tulosta, kirjoittaa Yle Urheilun toimittaja Atte Husu.

Yleisurheilun MM 2019
Risto Ulmala sijoittui seitsemänneksi vuoden 1991 Tokion MM-kisojen 5 000 metrillä. Tuolloin moni pettyi sijoitukseen, joka olisi nyt Dohan MM-kisoissa venymistä kelle tahansa suomalaisurheilijalle.
Risto Ulmala sijoittui seitsemänneksi vuoden 1991 Tokion MM-kisojen 5 000 metrillä. Tuolloin moni pettyi sijoitukseen, joka olisi nyt Dohan MM-kisoissa venymistä kelle tahansa suomalaisurheilijalle.Lehtikuva

Yleisurheilun MM-kisojen suorat lähetykset, aikataulut, kisauutiset ja videot löydät Yle Urheilun Kisaoppaasta.

Suomen Urheiluliitossa on monin tavoin aihetta leveään hymyyn. Syys-lokakuun vaihteessa käytäviin Dohan MM-kilpailuihin selvitti tiensä 22 suomalaisurheilijaa, mikä on kymmenen enemmän kuin edellisissä MM-kekkereissä Lontoossa 2017. Ylipäätään SUL:n MM-joukkue on ollut nykyistä suurempi viimeksi Osakassa 2007, jolloin sinivalkoisen edustusasun puki ylleen 26 atleettia. Väliin on mahtunut pohjakosketuskin: Moskovassa 2013 joukkueen koko oli vaivaiset 11 urheilijaa.

Huomionarvoista on, että Dohassa esiintyvästä 22 suomalaisesta MM-ensikertalaisia on peräti 14. Heidän keski-ikänsä on 23,9 vuotta. Sukupolvenvaihdoksen alkua kuvaa myös joukkueen keski-ikä, joka on laskenut kahden vuoden takaisesta 28,6:sta 26,1:een. Rajuin muutos on tapahtunut Suomen joukkueen sukupuolijakaumassa, kun naisia on ensi kertaa selvästi enemmän kuin miehiä, 14–8.

Naiset ovat nousseet valtaan myös joukkueen sisäisessä tilastossa, sillä seitsenottelija Maria Huntington on lajissaan kuluvan kalenterivuoden tilastossa MM-osanottajista korkeimmalla oleva suomalaisurheilija. Huntington lähtee MM-otteluun yhdeksänneksi parhaalla tilastotuloksella, mutta 22-vuotias tamperelainen on oikeasti rankkauksessa kahdeksantena, sillä hänen edellään ollut Saksan Caroline Schäfer vetäytyi kisoista viime hetkellä polvivamman takia.

Tullaankin suomalaisittain vähemmän mairittelevaan faktaan: Huntington on siis paperilla Dohassa Suomen ainoa yleisurheilija, joka on kesän tilastotuloksellaan lajissaan pistesijalla eli kahdeksan parhaan joukossa.

Maria Huntington teki Kalevan kisoissa Suomen ennätyksen, jolla hän on seitsenottelun MM-rankingissa kahdeksantena.
Maria Huntington teki Kalevan kisoissa Suomen ennätyksen, jolla hän on seitsenottelun MM-rankingissa kahdeksantena.Mikko Lieri / All Over Press

Keihäs pitänyt pinnalla

Vaikka pisteet eivät ole vertailukohtana yhtä mielekkäitä ja helposti hahmotettavia kuin mitalit, Suomen tapauksessa ne ovat olleet virallisista vertailutavoista ainoa varteenotettava mittari kuluvan vuosikymmenen MM-kisoissa.

Pisteetkin kertovat karua kieltä Suomen joukkueen tason laajuudesta. Vuosina 2011–17 käydyissä neljissä kisoissa keihästähti Tero Pitkämäki on tuonut kuudesta pistesijasta kolme – kruununa vuoden 2013 MM-hopea ja 2015 MM-pronssi – ja virkaveli Antti Ruuskanen kaksi. Ainoana ei-keppimiehenä pistetilastoihin on päässyt lekan kanssa operoiva David Söderberg.

Vuoden 2011 Daegun MM-kisoissa Suomi jäi kokonaan pisteittä, ja jos historiassa käännetään lehteä edelliselle vuosikymmenelle, tulokset eivät mairittele muita lajeja sielläkään. Pitkämäki oli paras suomalainen myös Berliinissä 2009 (5:s) ja luonnollisesti Osakassa 2007 juhliessaan maailmanmestaruutta. Uransa jatkoa pohtiva 36-vuotias ilmajokinen on siis ollut pistesijoissa paras suomalainen viisissä MM-kisoissa putkeen.

Uhkaajat Pitkämäen putken päättämiselle ovat Dohassa harvassa. Mikäli joku naisista yltäisi pisteille, se olisi ensimmäinen kerta 14 vuoteen. Viimeksi temppuun pystyi Paula Tarvainen, joka ylsi kuudenneksi vuoden 2005 Helsingin kotikisoissa – laji oli luonnollisesti keihäs.

Tarvainen oli myös edellinen nainen, joka oli MM-kisojen alkaessa lajinsa rankingissa korkeimmalla ollut suomalaisurheilija. Tämä tapahtui Pariisissa 2003, jossa parin viikon takainen Suomen ennätystulos ja rankingin kolmostila olivat kuitenkin karsinnassa enää vain muisto.

Tero Pitkämäki on kilpaillut MM-kisoissa seitsemästi ja ollut viidesti paras suomalainen.
Tero Pitkämäki on kilpaillut MM-kisoissa seitsemästi ja ollut viidesti paras suomalainen. Kahdeksas peräkkäinen MM-matka jäi kuitenkin haaveeksi, koska viime vuonna hajonnut polvi ei ole kuntounut vielä huippuheittojen edellyttämälle tasolle.imago sportfotodienst / All Over Press

MM-mitalit yhteydessä rankingiin

Vaikka Tarvaisen tapauksessa tilastot eivät tehneet autuaaksi, MM-historiaa tutkittaessa suomalaisten menestys on nimenomaan kytketty vahvasti korkeaan rankingsijoitukseen. Kun ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat järjestettiin Helsingissä 1983, Suomi sai mitaleissa värisuoran. Alkutahdit keihäsperinteille myös MM-tasolla löi kultaa kiskaissut Tiina Lillak.

MM-kulta ei ollut yllätys, mutta se oli, että ratkaisu venyi viimeiselle kierrokselle. Lillakin ylivertaista ennakkosuosikin asemaa kuvasti, että hän oli heittänyt kesäkuussa Tampereella maailmanennätykseksi 74,76, minkä lisäksi hän piti hallussaan neljää pisintä kisatulosta ennen MM-finaalia. Siellä Lillakilta vaadittiin viimeisellä kierroksella kultaan tulos 69,14, jota paremmin hän oli heittänyt kauden aikana jo kymmenessä kilpailussa. Lillak kesti paineet ja heitti kuntoonsa nähden perustuloksen 70,82 – terminä perustulos voi tuntua hullulta, mutta kauden päätyttyä Lillakilla oli tilillään peräti 12 parempaa kisatulosta.

Vuoden 1983 Helsingin kisoista alkaen Suomi on saavuttanut yleisurheilussa 21 ulkoratojen MM-mitalia, jotka ovat jakautuneet 13 urheilijalle. Menestystalkoissa lajeista suurinta roolia ovat näytelleet keihäänheitto ja kävely, joiden keskinäistä kisaa keihäs johtaa 11–4. Muista lajeista vain kuulassa mitaleita on tullut enemmän kuin yksi, Mika Halvarin hopea 1995 ja Arsi Harjun pronssi 2001. Loput neljä mitalia ovat Arto Bryggaren aitahopea ja Martti Vainion 5 000 metrin pronssi Helsingistä 1983, Eduard Hämäläisen kymmenottelun hopea Ateenasta 1997 ja Tommi Evilän pituuspronssi Helsingistä 14 vuotta sitten.

Jos harvakseltaan parhaat urheilijat samalle viivalle kokoavat ja täten vaikeasti ennustettavat kävelyt ja keskipitkät matkat jätetään pois laskuista, 16 mitalista yhdeksän eli 56 prosenttia on mennyt urheilijalle, joka on ollut kisoihin tultaessa lajinsa tilastossa kolmen parhaan joukossa. Ainoat kärkikymmenikön ulkopuolelta tulleet mitalistit ovat olleet Roomassa 1987 kultaa pokannut Seppo Räty ja Evilä.

Tulos ei kerro kaikkea

Tilastoja tarkasteltaessa on silti syytä ottaa huomioon merkittävä seikka: vaikka Evilä lähti Helsingin MM-karsintaan vasta 19. parhaalla tilastotuloksella, hänen edellään oli liuta yksittäisen huipputuloksen tehneitä hyppääjiä. Rankingsijoitusta paremmin kuvaava mittari onkin urheilijan viiden parhaan kilpailun keskiarvo, jonka lisäksi painotusta olisi syytä lisätä päätapahtumaa edeltävissä suorituksissa.

Nämä muuttujat huomioiden Evilän todellinen rankingsijoitus oli Helsingin kisoihin lähdettäessä samaa luokkaa kuin Suomen kärkiurheilijoilla nyt ennen Dohan MM-matkaa. Evilän tapauksessa on kuitenkin huomioitava, että hän oli hypännyt heinäkuussa huipputuloksen 827, mutta hypyssä oli myötätuulta 2,4 metriä sekunnissa, siis 0,4 metriä sekunnissa yli sallitun raja-arvon. Kuukautta myöhemmin Helsingin olympiastadionilla sensaatiomainen MM-pronssi irtosikin kaksi senttiä lyhyemmällä tuloksella, joka syntyi 2,9 metriä sekunnissa puhaltaneessa myötäisessä.

Tommi Evilällä oli aihetta leveään hymyyn vuoden 2005 pituuden MM-karsinnassa. Evilä hyppäsi ensimmäisellä yrityksellään Suomen ennätyksen 818 senttiä, ja kaksi päivää myöhemmin hän juhli MM-pronssia.
Tommi Evilällä oli aihetta leveään hymyyn vuoden 2005 pituuden MM-karsinnassa. Evilä hyppäsi ensimmäisellä yrityksellään Suomen ennätyksen 818 senttiä, ja kaksi päivää myöhemmin hän juhli MM-pronssia.European Pressphoto Agency EPA / All Over Press

Dohan kisojen alla keskiarvot eivät ainakaan nosta Suomen kärkiurheilijoiden osakkeita kenttälajeissa. Keihästriosta Ruuskasen ja Oliver Helanderin paras laaki on ajalta ennen juhannusta, minkä jälkeen 80 metriä on ollut molemmilla tiukassa. Lassi Etelätalonkin kisatuloksista valtaosa alkaa SM-finaalia lukuun ottamatta numerolla 7.

Yltäessään kauden parhaaseensa jokainen heistä heittää kuitenkin varmuudella MM-finaalissa. Karsintarajat julkaistaan yleensä kaksi päivää ennen MM-kisojen alkua, ja keihäässä varman finaalipaikan lunastaminen vaatii noin 82–83-metristä heittoa. Lontoossa 2017 karsintaraja oli tasan 83 metriä. Jos kenttälajien karsintarajat ovat samat kuin Lontoossa, keihäänheittäjien jälkeen seitsemästä jäljellä olevasta suomalaisurheilijasta vain korkeushyppääjä Ella Junnila selvittäisi karsintarajan yltämällä lähelle kesän parastaan. Lontoossa raja oli 194, ja Junnilan heinäkuussa hyppäämä Suomen ennätys on 195.

Kolmiloikassa Kristiina Mäkelälle karsintaraja 14,20 on talven hallikunnossa voitettu kanta, mutta kesällä 14 metrin molemmin puolin vaihdellut perustaso pakottaa lisäämään ennakkoarvioissa Mäkelän nimen perään kysymysmerkin. On toki huomioitava, että esimerkiksi Lontoossa 2017 selvitäkseen suomalaislajeissa finaaliin karsintaraja piti rikkoa vain miesten keihäässä. Fakta kuitenkin on, että Dohassa finaalipaikka edellyttää muilta suomalaisilta käytännössä kunnon piikkausta ja muilta tason laskua.

Ratapuolella pika-aituri Annimari Korte on lähimpänä finaalipaikkaa niin kauden parhaan aikansa kuin parhaiden kisojen keskiarvonsa perustella. Korte on Suomen ennätysajallaan 12,72 MM-rankingissa jaetulla yhdeksännellä sijalla. Myös viiden kisan keskiarvo 12,85 pönkittää puheita saumasta MM-finaaliin – Daegussa 2011 MM-finaaliin vaadittiin aika 12,84, kaksi vuotta myöhemmin Moskovassa 12,78 ja kaksissa viime kisoissa 12,86. Huomionarvoista on lisäksi, että Korte on juossut neljä parasta juoksuaan heinäkuun puolivälin jälkeen.

7. sija ennen ja nyt

Tutkii Suomen joukkueen ennakkoasetelmia mistä kulmasta tahansa, jokainen paikka MM-finaalissa on kukkapuskan arvoinen suoritus, pisteistä puhumattakaan. Aivan vastaavanlaista suhtautuminen ei ollut 1990-luvulla. Potentiaalisia pistesijoja kartottaessa mieleen palasi väkisin kymmenen vuoden takainen Veikkaaja-lehden haastattelu, jossa kestävyysjuoksija Risto Ulmala kertoi saaneensa urallaan vähemmän miellyttävää fanipostia. Coloradon Suden postilaatikkoon oli muun muassa kolahtanut kirjekuorellinen ulostetta, koska suoritukset eivät olleet riittävällä, Suomen kestävyysjuoksun kunnianpäiviä jatkavalla tasolla.

Aika teki kuitenkin tehtävänsä, ja Ulmala kertoi saaneensa saavutuksistaan, esimerkiksi vuoden 1991 Tokion MM-vitosen 7. sijastaan, arvostusta uransa jälkeen. Ennen Dohan MM-kisoja varmaa on, että Ulmalan veroisesta MM-suorituksesta palkintona on postilaatikossa jälleen painavaa asiaa sisältävä kirje. Nimittäin kutsu Linnan juhliin.

Yleisurheilun MM-kisojen suorat lähetykset, aikataulut, kisauutiset ja videot löydät Yle Urheilun Kisaoppaasta.

Lue lisää:

Tässä yleisurheilun MM-kisojen ohjelma – näin seuraat kisoja Ylen kanavilla

"Marialla on aina kaikki tavarat hukassa" – tällainen on yleisurheilukesän sensaatiourheilija, jonka oli pakko opetella sanomaan juhlimiselle ei Elmo Lakka ehti jo pistää kauden pakettiin, mutta matkaa nyt Turkin kautta Dohaan – "Ei sinne lähdetä yhtä juoksua juoksemaan"

Lentämistä karttava Ella Junnila matkustaa suoraan Dohaan – elokuussa pyörähtänyt nilkka on täysin kunnossa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat