Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Keihäsfinaalin järjestelyt puhuttavat yhä – jopa Jan Zelezny oli raivona ja Lassi Etelätalo pyöritteli päätään: "Kyllä me osattais katsoa sen verran"

Miesten keihäsfinaalin taso lopahti karsinnasta rajusti. Moni oli tyytymätön Dohan MM-kisojen järjestelyihin.

Yleisurheilun MM 2019
Johannes Vetter
Johannes Vetter jäi kauaksi kauden kärkiheitoistaan Dohan MM-finaalissa.Getty Images

Miesten keihäänheiton sunnuntaisesta MM-finaalista oli lupa odottaa tulostasoltaan kivenkovaa, sillä olivathan Johannes Vetter ja Viron Magnus Kirt lähennelleet 90 metrin viivaa jo lauantain karsinnassa.

Kisojen järjestäminen peräkkäisinä päivinä verotti kuitenkin keihäskarjujen kuntoa niin, että voittoon riitti alle 87-metrinen tulos. Suomalaisittain ilonaiheita toi Lassi Etelätalo, joka kaikkien yllätykseksi ylsi neljänneksi tuloksella 82,49.

Sijoituksen merkitys on Etelätalolle massiivinen: kolmatta vuotta putkeen ilman urheilija-apurahaa heittänyt Etelätalo pääsee varmuudella valmistautumaan olympiakauteen Opetus- ja kulttuuriministeriön täyden tuen piirissä. Täysi urheilija-apuraha on 20 000 euroa puhtaana käteen.

Kun tähän päälle lasketaan kisajärjestäjien neljännestä sijasta maksama reilun 13 500 euron palkintoraha ja menestyksen myötä helpottunut asema sponsorimarkkinoilla, Etelätalolle sunnuntai-ilta oli sanalla sanoen jättimenestys.

Yksi asia finaalissa hämmästytti kuitenkin paitsi Etelätaloa myös muita kilpakumppaneita ja valmentajia.

Keihäsfinaali eteni huomattavasti tavanomaista verkkaisemmin, koska valtaosan ajasta radalla oli samanaikaisesti käynnissä miesten 10 000 metrin finaali. Kun juoksijajoukko hajoili kymppitonnin edetessä, heittäjät joutuivat odottamaan rakoja, joissa pääsisivät ottamaan heittoonsa normaalin vauhdin ilman juoksijoiden häiritsemistä.

Heittäjien ja tuomarien näkemykset sopivista raoista olivat kuitenkin täysin erilaiset, ja pahimmillaan heittäjä saattoi joutua odottamaan vuoroaan useita minuutteja ilman mahdollisuutta normaaliin lämmittelyyn. Keihäslegenda Jan Zelezny pettyi rajusti tuomarien toimintaan, josta eniten kärsi hänen suojattinsa Jakub Vadlejch.

– Tuomarit olivat ihan hulluja. Heidän toimintansa häiritsi heittäjiä, mikä oli yksi syy heikkoon tulostasoon, urallaan muun muassa kolme olympiakultaa ja kolme maailmanmestaruutta voittanut Zelezny puhisi Yle Urheilulle Khalifan stadionin käytävällä finaalin jälkeen.

Magnus Kirt
Magnus Kirt loukkaantui kesken MM-finaalin.Getty Images

Vaaratilanne kesken kansallislaulun

Kritiikki oli perusteltua. Hulluna voi pitää esimerkiksi tilannetta, jossa Vadlejch joutui heittämään mitaliseremonian aikana soitetun kansallislaulun, mikä on täysin protokollan vastaista. Kun keihäs oli lähtenyt tšekin kädestä ilmojen teille, yksi kenttätuomereista oli heittopaikkaan nähden selin ja katsoi kohti palkintokoroketta. Onnettomuuden vaara oli ilmeinen.

– Tällainen ei ole sopivaa arvokisoissa, Zelezny kiteytti.

Etelätalo kertoi Yle Urheilulle kisan jälkeen haastattelualueella, että vaikka hän ei joutunut kärsimään tauoista, jokainen keihäsfinalisti oli kiinnittänyt asiaan huomiota.

– Vaikka joukko hajoaa, tuomarit olivat hölmöjä. Kyllä me osattais katsoa sen verran, ettei juosta päälle. Siellä oli välejä, joissa olisi voinut heittää, mutta heittolupaa ei ollut, koska tuomarit eivät poistaneet tötsää, Etelätalo sanoi ja pyöritteli päätään.

Kun MM-hopeaa saanut Kirt loukkaantui vielä viidennellä kierroksella ja vauhdinottoradalla tehdyt hoitotoimenpiteet kestivät kymmenisen minuuttia, finaalista tuli yksi kaikkien aikojen pisimmistä.

Aikataulu suurin ongelma

Eniten kritiikkiä Dohan MM-järjestäjät saivat kuitenkin aikataulusta. Edellisen kerran MM-kisoissa karsinta ja finaali heitettiin peräkkäisinä päivinä 14 vuotta sitten, jolloin heikkoon tulostasoon aikataulua enemmän vaikutti kuitenkin Helsinkiin iskenyt syysmyrsky.

EM-tasolla peräkkäisinä päivinä on kilpailtu kaksissa edellisissä kisoissa, joissa kummassakaan yleinen tulostaso ei ole päätä huimannut. Vuonna 2016 Antti Ruuskanen sai Amsterdamissa EM-pronssin tuloksella 82,44 – siis viisi senttiä huonommalla kuin millä Etelätalo oli neljäs sunnuntain MM-finaalissa.

– Ei tällaisessa aikataulussa ajatella ainakaan heittäjiä, Suomen keihäänheiton lajivalmentaja Petteri Piironen tiivisti.

Peräkkäisinä päivinä heittäminen on näkynyt etenkin isokokoisen Vetterin tulostasossa. Vuosi sitten Berliinin EM-Berliinissä keppi lensi ensimmäisellä karsintaheitolla 87,39:ään, mutta finaalissa paras kantoi enää 83,27 – pudotusta tuli siis neljä metriä ja 12 senttiä. Dohan MM-kisoissa Vetterin paras finaalilaaki oli puolestaan 3,98 metriä heikompi kuin karsintaheitto.

– Jos minulta kysyttäisiin, en koskaan kisaisi peräkkäisinä päivinä, vaikka tykkäänkin kisata paljon, pronssimies Vetter kuittasi Yle Urheilulle.

Lue lisää:

Kommentti: Suomalaisen yleisurheiluväen on syytä kohdata kylmä totuus

Saksalaistähti Johannes Vetter kertoi keihäsfinaalin jälkeen suuresta surustaan: äiti kuoli viime marraskuussa, taistellut masennusta vastaan

Perättäisillä kisapäivillä kallis hinta? Keihäänheiton lajivalmentaja ei usko Kirtin kuntoutuvan Tokion olympialaisiin MM-kisojen vammasta

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat