Suora

  • Hiihdon Ski Classics, Marcialonga
  • Alppihiihdon MC: Kitzbühel, miesten pujottelun 1. lasku
  • Yhdistetyn mäkiosuus, Oberstdorf
  • Yhdistetyn MC: Oberstdorf, mäkiosuus
  • Urheilustudio 26.1.
  • Sprintit, Oberstdorf
  • Rallin MM, Monte Carlo, Power Stage - live
  • Ampumahiihdon MC: Pokljuka, miesten yhteislähtö
  • Mäkihypyn MC: Rasnov, naisten kilpailu
  • Urheilustudio 26.1.
  • Miesten pujottelun 2. lasku, Kitzbühel
  • Alppihiihdon MC: Kitzbühel, miesten pujottelun 2. lasku
  • Yhdistetyn MC: Oberstdorf, yhdistetyn hiihto-osuus
  • Yhdistetyn hiihto-osuus, Oberstdorf
  • Urheilustudio 26.1.
  • Naisten yhteislähtö, Pokljuka
  • Urheilustudio 26.1.
  • Mäkihypyn miesten kilpailu, Zakopane
  • Urheiluruutu
  • "Astmaanhan voi kuolla" - Eevi Bengs joutuu jatkuvasti työstämään suurinta pelkoaan
  • Urheiluruutu
  • Rallin MM, Monte Carlo, kisakooste

Vain harva Suomen MM-joukkueen urheilijoiden valmentajista tienaa leipänsä pelkällä valmentamisella – ”Ei tarvitse ihmetellä miksi yleisurheilun mitalit ovat tiukassa”

Yle Urheilun selvityksen mukaan Suomen parhaita yleisurheilijoita valmennetaan liki talkoovoimin oman työn ohella.

yleisurheilu
Taika Koilahden valmentaja Tanja Nirkkonen työskentelee valmentamisen ohella  Turun Weikoissa nuorisotoimenjohtajana sekä urheilutoimen koordinaattorina. Koilahti jäi Dohan MM-kisoissa karsintaan.
Taika Koilahden valmentaja Tanja Nirkkonen työskentelee valmentamisen ohella Turun Weikoissa nuorisotoimenjohtajana sekä urheilutoimen koordinaattorina. Koilahti jäi Dohan MM-kisoissa karsintaankar. Martti Kainulainen / Lehtikuva

Dohan MM-joukkueen suomalaisurheilijoiden valmentajista vain harva tienaa elantonsa pelkästä valmentamisesta. Asia ilmenee Yle Urheilun tekemästä selvityksestä. 22 suomalaisurheilijan henkilökohtaisista valmentajista vain neljä on ammattivalmentajia. Suurin osa valmentajista tekee muuta työtä hankkiakseen taloudellisen toimeentulonsa.

Yle Urheilu kysyi asiaa valmentajilta sekä lajin asiantuntijoilta.

– Kyllä me annamme tässä tasoitusta muille maille. Sillä on ollut aivan varmasti vaikutusta kokonaisuuden kannalta esimerkiksi Dohassa ja Ruotsi-ottelussa, tunnustaa Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani.

Dohan MM-areenalla suomalaisten parhaaksi saavutukseksi jäi Lassi Etelätalon neljäs sija miesten keihäänheitossa. Se oli samalla myös Suomen ainoa pistesija. Kristiina Mäkelä loikki MM-finaaliin, mutta jäi ulos kolmelta viimeiseltä kierrokselta.

Etelätaloa valmentaa jo eläkkeellä oleva Leo Pusa ja Kristiina Mäkelää fysioterapeuttina työskentelevä Tuomas Sallinen. MM-joukkueen urheilijoiden valmentajista ammattivalmentajia ovat Tiia Kuikkaa luotsaava Jani Lehtinen, Camilla Richardssonia valmentava Jukka Keskisalo, Nooralotta Neziriä valmentava Petteri Jouste ja Annimari Kortteen espanjalaisvalmentaja Rafael Blanquer. Blanquer valmentaa espanjalaisseurassa Valenciassa.

Jani Lehtinen, Jukka Keskisalo ja Petteri Jouste ovat nuorten olympiavalmentajia, jotka saavat palkkaa monesta eri lähteestä

– Minun palkanmaksajinani ovat Urheiluliitto, Olympiakomitea ja Espoon Tapiot, Jani Lehtinen kertoo.

Erilaisia malleja

Urheilijan menestyksen takana on osaava valmentaja, joka tekee harjoitusohjelmat, luotsaa urheilijaa läpi karikkojen ja saattaa viettää hänen kanssaan enemmän aikaa kuin oman perheensä kanssa. Erityisesti tekniikkalajeissa valmentajan läsnäolo harjoituksissa on tärkeää.

Tiia Kuikan Berliinin EM-kisoissa parhaaksi suomalaiskävelijäksi luotsannut Lehtinen on sitä mieltä, että valmentajia, joille maksetaan palkkaa, pitäisi saada enemmän.

Palkanmaksu on antanut Lehtiselle mahdollisuuden keskittyä valmentamiseen.

– Minulle jää nyt paljon enemmän aikaa katsoa urheilijan harjoituksia ja olla mukana kisoissa sekä leireillä kuin silloin, kun valmensin vielä siviilityön ohessa, Jani Lehtinen kertoo.

Tiia Kuikka
Tiia Kuikka oli Berliinin EM-kisojen paras suomalaiskävelijä. EPA

Suomen MM-joukkueen urheilijoiden valmentajista monella on oma yritys, muutama on eläkkeellä ja toiset tienaavat leipänsä kunnalta tai valtiolta. Se tarkoittaa sitä, että valmentaminen tapahtuu ansiotyön jälkeen vapaa-ajalla. Koska valmentaminen vie paljon aikaa, jotkut ovat ottaneet jopa virkavapaata.

Osa saa tulonsa puolittain valmentamisesta. Yksi heistä on pituushyppääjä Taika Koilahden valmentaja Tanja Nirkkonen, joka työskentelee urheiluseura Turun Weikoissa nuorisotoimenjohtajana sekä urheilutoimen koordinaattorina.

Nirkkosen mukaan hänen työstään noin puolet on valmentamista ja siihen liittyvää paperityötä. Toinen puoli on muuta seuratyötä.

Pyrin täysipäiväiseen valmentamiseen. Toivotaan, että tilanteeseen tulee parannusta.

Mikko Latvala, Wilma Murron valmentaja

Suomen tämän hetken parhaan seiväshyppääjän Wilma Murron valmentajalla Mikko Latvalalla on suurin piirtein sama tilanne. Hän toimii valmentamisen lisäksi hierojana ja pyörittää omaa yritystä.

– Ajankäytöllisesti tarvitaan parannusta. Valmentajalla pitäisi olla aikaa panostaa urheilijaan. Pitää muistaa, että myös valmennuksen suunnittelu vie oman aikansa, muistuttaa Kuortaneen urheiluopistolla operoiva Latvala.

Tulevaisuudessa hän haluaisi olla kokopäiväinen valmentaja.

– Kyllä, pyrin täysipäiväiseen valmentamiseen. Toivotaan, että tilanteeseen tulee parannusta.

Ennen suurempia summia

MM-joukkueen urheilijoiden valmentajissa oli myös henkilöitä, jotka eivät ole viime vuosina saaneet mitään tukea liitolta tai Olympiakomitealta. Valmentajan kuluja voidaan korvata liiton tai seuran urheilijalle maksamasta valmennustuesta. Liitto tai seura voi maksaa valmentajille myös matkakuluja tai päivärahoja. Esimerkiksi MM-kisojen viimeistelyleirille Belekiin kustannettiin henkilökohtaisten valmentajien majoitus.

"Minä sain tukea opetusministeriöltä 40 000 markkaa, mikä siihen aikaan vastasi puolen vuoden palkkaa. Sen päälle sain vielä tukea Urheiluliitolta."

Jarmo Hirvonen, Aki Parviaisen valmentaja

Suurin opetusministeriön maksama tukisumma valmentajalle on 2 500 euroa vuodessa. Se edellyttää, että henkilökohtainen valmennettava on saanut 20 000 euron urheilija-apurahan. Dohan MM-joukkueesta sen sai tänä vuonna vain keihäänheittäjä Antti Ruuskanen. Menestystä niittävät urheilijat maksavat usein myös itse palkkaa tai korvauksia valmentajalleen.

Vuosituhannen vaihteessa jotkut valmentajat saivat korvauksia, joilla he pystyivät paremmin keskittymään työhönsä.

– 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa summat olivat paljon suurempia. Minä sain tukea opetusministeriöltä 40 000 markkaa, mikä siihen aikaan vastasi puolen vuoden palkkaa. Sen päälle sain vielä tukea Urheiluliitolta, sanoo Aki Parviaisen aikoinaan keihäänheiton maailmanmestariksi valmentanut Jarmo Hirvonen.

Taika Koilahti ja valmentaja Tanja Nirkkonen Dohassa.
Taika Koilahtea valmentava Tanja Nirkkonen työskentelee valmentamisen ohella Turun Weikoissa nuorisotoimenjohtajana sekä urheilutoimen koordinaattorina.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Hirvosen mielestä nykytilanne heikentää Suomen mahdollisuuksia pärjätä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

– Ei tarvitse ihmetellä miksi yleisurheilijoiden mitalit ovat tiukassa, toteaa nykyään Tanhuvaaran valmennuskeskuksen päällikkönä työskentelevä Hirvonen.

Samaa mieltä on Yle Urheilun asiantuntijana ja Jyväskylän kenttäurheilijoiden valmennuspäällikkönä toimiva Jarkko Finni.

– Seuroissa alkaa olla nuorisopäälliköitä ja seurapäälliköitä, mutta niin kutsutun haalarivalmennuksen määrä on valitettavan vähäinen. Suomi on tässä asiassa jäljessä muita Pohjoismaita. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa valmentajien tilanne on paljon parempi, Finni toteaa.

Liitto perää apuja Olympiakomitealta ja seuroilta

Urheiluliiton toimitusjohtajana vuodesta 2018 saakka toiminut Harri Aalto sanoo, että liitto ei voi yksin ratkaista valmentajien tilannetta. Urheiluliitto on kamppaillut vuosia talousvaikeuksien kanssa.

– Ei tätä asiaa pelkästään Urheiluliiton voimin pystytä ratkaisemaan, vaan siinä tarvitaan lisäksi Olympiakomiteaa, seuroja sekä tukijoita. Sama tilanne on lähes kaikessa yksilöurheilussa. Teemme varmasti kaiken minkä pystymme, sanoo Harri Aalto.

Huomasin omalla urallani mikä ero on siinä, kun valmentaja pystyy olemaan läsnä harjoituksissa.

Sami Itani, Urheiluliiton puheenjohtaja

Liiton puheenjohtaja Sami Itani sanoo ymmärtävänsä ammattivalmentajien tärkeyden.

– Minun mielestäni rahaa pitäisi ohjata enemmän valmennukseen. Toki Urheiluliitto ei voi yksin kaikkia valmentajia palkata. Olen myös huolissani siitä, etteivät meidän valmentajat koe sitä arvostusta, jonka he ansaitsisivat, kertoo 10-ottelussa kaksi Suomen mestaruutta voittanut Itani. Hän edusti aktiiviaikoinaan Suomea myös EM-kisoissa.

– Huomasin omalla urallani mikä ero on siinä, kun valmentaja pystyy olemaan läsnä harjoituksissa. Minulla oli kolme erinomaista valmentajaa, joista kaksi oli päätoimista.

Vuonna 2016 Urheiluliitto purki lajivalmentajasysteeminsä, jossa kullakin lajiryhmällä oli liiton palkkaama valmentaja. Tilalle luotiin järjestelmä, jossa palkattiin yhteispalkkauksilla nuorten olympiavalmentajia.

Petteri Jouste ja Nooralotta Neziri.
Nooralotta Neziriä valmentava Petteri Jouste on yksi harvoja ammatikseen valmentavista. Matti Myller

Urheiluliitto on linjannut, että parhaat valmentajat keskitetään viiteen valmennuskeskukseen. Nyt linjausta aletaan toteuttaa voimakkaammin. Samalla ensi syksynä kaikki nuorten olympiavalmentajien paikat menevät uuteen hakuun. Tällä hetkellä palkkansa valmentamisesta saavien tulevaisuus on siis auki.

– Lähdemme puhtaalta pöydältä. Me palkkaamme valmentajia vain viiteen valmennuskeskukseen. Ne ovat Pajulahti, Jyväskylä, Kuortane, Tampere ja pääkaupunkiseutu. Tämä on myös linjassa olympiakomitean kanssa, Itani sanoo.

– Ideaalitapauksessa valmentaja pystyy käyttämään ajastaan 60 prosenttia valmentamiseen, 30 prosenttia muiden valmentajien tukemiseen ja mentorointiin sekä 10 prosenttia hallinnolliseen työhön.

Suomalaisen yleisurheilun laskevaa tuloskehitystä on seurattu jo vuosia huolestuneena. Uusi sukupolvi pitäisi saada nostettua kohti kansainvälistä kärkeä. Ensi vuonna edessä on kahdet arvokisat, EM-kisat Pariisissa ja Tokion olympiakisat.

– Luin Suomen Ammattivalmentajien liiton lehdestä tutkimuksesta, jonka mukaan urheiluvalmentajan ammattia ei juuri arvosteta. Se oli vasta sijalla 301. Se kertoo tilanteesta paljon, Petteri Jouste kuvaa.

Lue myös:

Urheiluliitossa on opittu virheistä – huippulahjakkaisiin nuoriin kaavaillaan 200 000 euron lisäpanostusta

Suomen MM-kisojen keihäskatastrofilta pelastanut Etelätalo yllätti konkarivalmentajansa: "Lassi rakensi sellaisen trillerin, joka meinasi pysäyttää sydämen"

Kommentti: Suomalaisen yleisurheiluväen on syytä kohdata kylmä totuus

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat