Parantumaton syöpä pysäytti olympiaurheilijan – Vesa Törnroos unelmoi edelleen olympialaisista, mutta sairaseläkkeelle joutuminen tekee siitä taloudellisesti vaikeaa

Haulikkoampuja Vesa Törnroos on vakavasta sairaudestaan huolimatta jatkanut kilpauraansa. Urheilijan taloudellinen turva sairastumistapauksessa on kuitenkin asia, johon olympiakävijä toivoo julkista keskustelua.

ammunta
Vesa Törnroos
Laavulla Rautjärven rannalla Heinolassa Vesa Törnroos on tottunut puntaroimaan niin elämän iloja kuin surujakin.Jari Kärkkäinen / Yle

LAHTI/HEINOLA. Sen syyskuisen päivän vuonna 2018 haulikkoampuja Vesa Törnroos muistaa aina. Takana oli jo puolisen vuotta selkäkipuja eikä ravinto imeytynyt enää normaalilla tavalla kehoon. Lääkärit olivat keväästä asti olleet välillä itsekin ymmällään ja diagnoosit olivat vaihdelleet. Nyt oli kuitenkin uusi diagnoosi tulossa – ja se pahin mahdollinen: pahanlaatuinen kasvain, parantumaton syöpä.

– Muistan sen päivän liiankin hyvin, Törnroos kertaa tapahtumia vuotta myöhemmin.

– Ensimmäisenä kirosin, että mitäs nyt. Mutta yllättävän äkkiä sitä rupesi miettimään ja kyselemään, miten tästä selvitään. Totta kai mieltä synkisti ja synkistää edelleenkin, ja syö miestä rotan lailla, Törnroos jatkaa tuntojensa purkua.

Haastattelupäivänä tapaamme Päijät-Hämeen keskussairaalan pihassa. On perjantai ja Törnroosilla on edessään viikon sädehoitojakson viimeinen hoitokerta. Hän tervehtii yhtä avoimesti ja hymyillen kuin aina ennenkin. Parta on kasvanut koristamaan leukapieliä. Rankka vuosi ei näy muutoin kuin selvästi kutistuneessa olemuksessa.

Aion parantua. Tällä hetkellä ei ole lääkehoitoa, mikä minut parantaisi. Kun nyt kuitenkin useamman vuoden meinasin pysyä hengissä tämän taudin kanssa, niin joku saa sillä välin luvan keksiä lääkkeen, jolla tämä tauti lähtee.

Vesa Törnroos

Näitä uutisia ei voitu kertoa puhelimitse

Törnroosin ongelmat alkoivat keväällä 2018. Selkäkivut haittasivat harjoittelua eikä elimistö tuntunut ottavan ravintoa vastaan. Paino putosi lyhyessä ajassa hurjat 23 kiloa. Jo tuolloin syöpä oli yksi vaihtoehdoista, mutta Törnroosin helpotukseksi se diagnoosi muuttui ja hoito-ohjelma laadittiin haiman autoimmuunisairautta vastaan.

Olo ei hoidoista huolimatta helpottunut. Törnroos sai kutsun uusiin tutkimuksiin ja koepalan ottoihin syyskuun 2018 MM-kisojen jälkeen.

– Lääkärin piti soittaa tuloksista ja hän soittikin, mutta pyysi minua käymään. Silloin jo melkein arvasi, että jotain on vähän enemmän vialla. Hän kertoi, että koepala oli pahanlaatuinen, Törnroos muistelee.

Lisätutkimukset pahensivat tilannetta entisestään.

– Se oli jo levinnyt muuallekin elimistöön, mikä tarkoittaa, että eroon siitä en pääse. Nyt hoidot ovat jarruttavia ja sairautta hiljentäviä, Törnroos hiljenee ja jatkaa.

– Nyt on sitten opeteltava elämään syövän kanssa.

Sitä Törnroos on reilun vuoden ajan tehnytkin. Käynyt sytostaattihoidoissa ja samalla pyrkinyt elämään normaalia elämää perheensä, vaimonsa ja muutaman vuoden ikäisen tyttärensä kanssa. Kisoissa käymistäkin hän on jatkanut. Urheileminen ei ole loppunut, vaikka vuoden takaiset uutiset olivat rajuja.

Vesa Törnroos
Törnroos on jatkanut kilpauraansa sairaudesta huolimatta. Ampumaradalla ajatukset pysyvät poissa oman tilanteen surkuttelusta.Jari Kärkkäinen / Yle

"Vesku-poikaa on koeteltu"

Takana on hoitojakson viimeinen sädehoitokerta ja Törnroos astelee hyväntuulisena parkkipaikalle kädessään maski, jonka hän sai muistoksi hoitojen päätyttyä. Toivo paistaa hänen kasvoiltaan. Taas on otettu yksi uusi askel taistelussa syöpää vastaan.

Matkan varrella on ollut myös vaikeita vaiheita.

Törnroos selvisi ensimmäisestä sytostaattikierroksesta ilman pahoinvointeja, voimattomuutta ja ruokahalun menettämistä. Toiseen sytostaattiin turvautuminen on puolestaan ollut fyysisesti haastavampaa.

– Juhannukseen asti pystyin täysillä treenaamaan ja kiertämään kisoja. Kun ensimmäinen sytostaatti lopetti tehonsa ja sytostaattia vaihdettiin, niin sen jälkeen on Vesku-poikaa kyllä koeteltu, hän toteaa.

Törnroos tietää, että hän taistelee aikaa vastaan, mutta ei ole halunnut kuulla ennustuksia elinajastaan. Sen sijaan hän haluaa uskoa paranemiseen.

– Aion parantua. Tällä hetkellä ei ole lääkehoitoa, mikä minut parantaisi. Kun nyt kuitenkin useamman vuoden meinasin pysyä hengissä tämän taudin kanssa, niin joku saa sillä välin luvan keksiä lääkkeen, jolla tämä tauti lähtee, hän julistaa toiveikkaana.

Urheilun jatkaminen tärkeää terapiaa

Sairaalasta jatkamme matkaa ampumaradalle. Sairastumisesta huolimatta Törnroos ei ole halunnut jättää kilpaurheilua. Aseen lataus, nosto olalle, komento kiekolle ja osuma. Tuttujen rutiinien keskellä hän pystyy unohtamaan kaiken muun.

– Se on ollut hyvää terapiaa. Olen pystynyt keskittymään hyvin ampumiseen, silloin ei ainakaan ole tullut voivoteltua ja surkuteltua omaa kohtaloaan. Jos matkustaminen loppuisikin, niin en usko, että ammunta kuitenkaan loppuu, Törnroos kuvailee.

Ampumarata houkuttelee myös urheilullisten tavoitteiden vuoksi, sillä Törnroos haluaa ensi vuoden olympialaisiin Tokiossa. Siitä tavoitteesta hän ei ole halunnut päästää irti edes vaikeuksien keskellä.

– En ole pärjännyt niin hyvin, että olisin päässyt Linnan juhliin. Mutta nyt oli tai on tarkoitus Tokiossa pärjätä niin, että kutsu Linnan juhliin tulee. Olen ajatellut, että olympiamitali olisi hyvä tavoite sinne pääsemiseen – presidentiksi minusta ei kuitenkaan ole, Törnroos hymähtää.

Urheiluhan kannattaa aina. Olen saanut tästä ihan älyttömästi irti, on ollut paljon hienoja hetkiä. Mutta jotenkin olisi pitänyt selusta turvata.

Vesa Törnroos

Tähtäin osoittaa yhä olympialaisiin

Linnan juhlat kiiluivat silmissä jo kolmisen vuotta sitten, kun Törnroos teki yhden isommista päätöksistään.

Hän irtisanoutui vakituisesta työsuhteesta panostaakseen täysillä ammuntaan ja olympiamenestyksen saavuttamiseen. Törnroos pääsi Rion olympiakisoihin, joissa hän sijoittui 11:nneksi. Finaalipaikka jäi kahden kiekon päähän.

Tämän kauden kisat eivät ole sujuneet tuloksellisesti odotetunlaisesti. Yksi maailmancupin kisa Al-Ainissa ja Euroopan kisat Minskissä päättyivät pettymykseen. Törnroos uskoo, että heikkojen tulosten takana on sairautta enemmän ollut liian kova halu ja tahto saavuttaa olympiapaikka Tokioon. Pertunmaalainen pääsi aloittamaan kautensa normaalia myöhemmin, joten taistelu olympiapaikoista edellytti huipputasoa heti alkukaudesta lähtien.

Vesa Törnroos
Törnroos kamppailee aikaa vastaan, mutta on silti toiveikas. Ehkä joku vielä keksii lääkkeen, jolla tauti lähtee, hän toivoo.Yle

Ensi vuoden puolella on jaossa vielä yksi paikka Tokioon miesten trapiin, johon Suomelta on maapaikka vielä saavuttamatta.

– Totta kai se (olympiapaikka) vielä tähtäimessä on. Keväällä EM-kisoissa on vielä mahdollisuus. Jos kaikki loksahtaa kohdilleen ja saisin sieltä paikan kisoihin, niin Linnan juhlat olisivat taas lähempänä.

Suunnitelmissa oli lähteä myös lokakuun alkupuolella maailmancupin finaaleihin Al-Ainiin, mutta selkäkivut estivät tärkeän ampumaharjoittelun ennen kisoja. Matka jäi tekemättä.

Keskustelua tarvitaan urheilijan sairausturvasta

Ampumaradalta jatketaan vielä yhteen paikkaan. Tutulle haastattelupaikalle, Heinolan Rautjärven rannalla olevalle laavulle.

Metsästystä harrastava Törnroos on tottunut rentoutumaan ja irtautumaan arkisista murheista laavuilla. Siellä on jaettu ilot ja surut – myös toimittajan kanssa. Laavulla on tehty ennakkojutut Rioon ja onpa siellä päivitetty sairastumisen ensi vaiheet reilua vuotta aiemmin. Nyt nuotion äärellä on taas aika hiljentyä.

Törnroos ilmoittaa heti, että perheestään hän ei halua puhua. Hän tietää, että siitä ei itkemättä selvittäisi, ja itkeä hän ei nyt halua. Vuotta aiemmin kyyneliltä ei vältytty, kun puhe kääntyi tyttäreen. Myös vanhemmista puhuminen on vaikeaa. Törnroos on aistinut heidän huolensa ja sen avuttomuuden tunteen, kun he eivät pysty auttamaan poikaansa.

Sen sijaan hän haluaa nuotion äärellä nostaa keskusteluun urheilijan turvan sairastuessa. Todellisuus iski Törnroosin kasvoille, kun hän sai laskelmansa sairaseläkkeestä. Kuukausitulot ovat nyt 1 200 euroa. Kaikki juontuu kolmen vuoden takaisesta irtisanoutumisesta.

Vesa Törnroos
Jälkeenpäin ajateltuna Törnroosin olisi kannattanut jatkaa työskentelyä myös urheilu-uran ohella. Mitään hän ei kuitenkaan kadu.Jari Kärkkäinen / Yle

Törnroos laskeskelee, että jos hän olisi pysynyt työpaikassaan traktori- ja maatalouskonevalmistajan palveluksessa, olisi hänen sairaseläkkeensä kahden ja puolen tuhannen euron luokkaa.

– Urheilu-urani maksaa minulle siis 1 300 euroa kuukaudessa, Törnroos ynnäilee.

Irtisanoutumisensa jälkeen Törnroos sai lisätuloja auttamalla isäänsä kotitilalla, mutta nyt työnteko metsäkoneiden kuljettajana ja maatöiden parissa ei enää sairauden takia onnistu. Vuoden loppuun hän saa vielä urheilija-apurahaa, mutta kauden tulosten perusteella tuki tuskin jatkuu. Muutamia sponsoreitakin Törnroosilla on ollut, mutta myös niiden kohtalo on epävarma.

Selusta olisi pitänyt turvata

Silti hän ei päätöstään kadu. Sen sijaan Törnroos toivoo keskustelua, voisiko urheilijoille löytyä jonkinlainen järjestelmä tukemaan sairastumistapauksissa. Etenkin taloudellisesti.

– Pitäisikö olla jonkinlainen urheilijan sairasvakuutuseläkesysteemi tai joku vastaava. Jos käykin, että ura loppuu näin lyhyeen ja et pysty palaamaan työelämään, niin mitä sitten, mikä siihen olisi ratkaisuna, Törnroos pohdiskelee.

– Toivottavasti olen viimeinen, jolle näin käy. Eihän siinä sitten mitään. Mutta pelkään, että jollekin mullekin voi käydä näin, Törnroos jatkaa.

Urheileville kollegoilleen hänellä on kuitenkin yksi vinkki.

– Urheiluhan kannattaa aina. Olen saanut tästä ihan älyttömästi irti, on ollut paljon hienoja hetkiä. Mutta jotenkin olisi pitänyt selusta turvata.

Lue myös:

Paino putosi 23 kiloa, mystinen kipu vei sairaalaan – Vesa Törnroos ei ehkä koskaan tervehdy, mutta tähtää arvokisamitaliin

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat