Suora

  • Urheilustudio Levillä
  • Hiihdon Suomen Cup, naisten 10 km (v)
  • Urheilustudio Levillä
  • Alppihiihdon MC: Levi, naisten pujottelun 1. lasku
  • Levi, naisten pujottelun 1. lasku
  • Hiihdon Suomen Cup, miesten 15 km (v)

Kommentti: Tunteellinen Tero Pitkämäki jätti sanomatta tärkeimmän perintönsä suomalaiselle yleisurheilulle

Keihäsmestarin uran päättyminen oli tilastojen valossa kaikkea muuta kuin yllätys. Tärkeimmästä perinnöstä ei jää epäilystä, kirjoittaa Yle Urheilun toimittaja Atte Husu.

yleisurheilu
Tero Pitkämäki on kilpaillut MM-kisoissa seitsemästi ja ollut viidesti paras suomalainen.
Lontoon vuoden 2017 MM-kisat jäivät Tero Pitkämäen uran viimeisiksi maailmanmestaruuskisoiksi.imago sportfotodienst / All Over Press

Se oli yllätys – ja samalla kaikkea muuta.

Maanantaina pantiin piste suomalaisittain historialliselle yleisurheiluluvulle, kun keihäänheittäjä Tero Pitkämäki kertoi lopettavansa uransa Kuortaneella järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Pitkämäkeä ei ole nähty kisaamassa sitten kesäkuun 2018, jolloin hänen tukijalkansa polven eturistiside katkesi kilpailusuorituksessa.

Lopettamispäätöstä voidaan pitää yllätyksenä siinä mielessä, että Pitkämäen paluusta liikkui huhuja pitkin päättynyttä kesää. Mediapeliin osallistui myös Suomen Urheiluliitto, joka piti MM-ovea raollaan vuoden 2007 maailmanmestarille vielä elokuun puoliväliin. Tuolloin Pitkämäki löi hanskat tiskiin MM-kisojen osalta, koska perustaso ei ollut palannut loukkaantumisen jälkeen riittävälle, mitalituloksia edellyttävälle tasolle.

– Perustaso olisi pitänyt pystyä nostamaan noin 83 metriin, jotta olisi ollut pohja rakentaa huippuheitto oikeaan saumaan. Se ei ollut valitettavasti näistä lähtökohdista mahdollista, vaikka planeetat olisivat asettuneet millaiseen asentoon, Pitkämäki sanoi Ilta-Sanomille (siirryt toiseen palveluun) elokuussa.

Tero Pitkämäki
Tero Pitkämäki loukkasi polvensa Turussa

Planeettojen oikeanlaista asentoa olisi huutanut myös ajatus paluusta mitalikantaan Tokion olympialaisissa 2020. Joulukuussa 37 vuotta täyttävän Pitkämäen parasta ennen -päivämäärä on nimittäin historian valossa ylittynyt jo parilla vuodella; yksikään mieskeihäänheittäjä ei ole ollut mitaleilla olympiatasolla täytettyään 35 vuotta.

Pitkämäen tapauksessa polvivamma oli myös pahimmanlaatuinen, sillä hänen heittämisensä nojaa poikkeuksellisen rajuun iskutukseen, jonka kestämiseen ei enää ollut edellytyksiä paitsi fyysisesti myös ennen kaikkea henkisesti. Jokainen voi miettiä, millaista olisi vastaanottaa 900 kilon törmäysvoima polvella, jonka kestokyvystä ei ole sataprosenttista varmuutta.

Kun huomioidaan myös kesällä syntynyt perheen kolmas lapsi, vaakakupissa lopettamispäätöksen puolella oli jo painoja enemmän kuin riittävästi.

Perustason mallioppilas

Maanantaina pitämässään tiedotustilaisuudessa Pitkämäki puhui tunteellisena haaveilun merkityksestä, kun häneltä kysyttiin tärkeintä ohjetta tulevaisuuden lupauksille. Debytoidessaan aikuisten arvokisoissa 2004 ilmajokinen tuskin uskalsi unelmoida, että 11 vuotta myöhemmin hän pokkaisi Pekingissä uransa seitsemännen aikuisten arvokisamitalin, MM-pronssin.

Kun Pitkämäen uraa painetaan joku päivä kovien kansien väliin, ensi alkuun voisi kuvitella, että urheilukielessä viljeltävälle itsensä ylittämiselle voisi omistaa luvun jos toisenkin. Vuoden 2007 Osakan MM-kullan voidaan katsoa täyttävän kyseiset kriteerit, mutta todellisuudessa Pitkämäelle riitti mestaruuteen kauden tasoonsa nähden perussuoritus – ilmajokinen kun oli heittänyt Andreas Thorkildsenin hopeatulosta 88,61 pidemmälle jo viidesti ennen Japanin MM-matkaa.

Vuonna 1982 syntyneet Pitkämäki ja Thorkildsen dominoivat keihäspiirejä viime vuosikymmenen lopulla tavalla, jossa muut tappelivat käytännössä yhdestä jäljellä olevasta palkintokorokesijasta. Vuosina 2006–2010 kaksikosta vain Pitkämäki valahti podiumilta kerran, kun hän jäi kuumesairaana viidenneksi Berliinin MM-finaalissa 2009.

Tero Pitkämäki, Andreas Thorkildsen, Breaux Greer
Norjan Andreas Thorkildsen, Suomen Tero Pitkämäki ja Yhdysvaltojen Breaux Greer olivat Osakan MM-kisojen mitalikolmikko.EPA/KIMIMASA MAYAMA

Vaikka Thorkildsenin ja Pitkämäen urat etenivät ikään kuin käsi kädessä, heistä löytyy yksi merkittävä ero: molemmissa olympiavoitoissaan ja ainoaksi jääneessä MM-kullassaan Thorkildsen ylsi joka kerta finaalissa kauden parhaaseen suoritukseensa, mutta Pitkämäellä yhdenkään mitalituloksen perässä ei lue kauden parhaasta kertovaa kirjainyhdistelmää SB (seasons best).

Vielä hämmästyttävämpää on se, että kun huomioidaan muut yhdeksän mitalitonta arvokisaa, luku kauden parhaiden osalta on edelleen pyöreä nolla. Pitkämäki ei siis 16 yrityksellä yltänyt kertaakaan parhaaseensa kauden pääkilpailussa – ja silti hän voitti enemmän mitaleita kuin yksikään muu suomalainen yleisurheilija.

43,8 prosentin osumatarkkuus

Urheiluliiton valmennusjohtaja Kari Niemi-Nikkola ehti ennen nykyistä pestiään toimia vastaavissa töissä myös Olympiakomiteassa (2003–2013), jolla on jo pitkät perinteet ennusteista, joissa laskentatavasta riippuen yksi neljästä tai yksi kolmesta potentiaalisesta mitalisaumasta realisoituu mitaliksi. Pitkämäen merkityksestä yleisurheilulle kertoo se, että hän operoi arvokisoissa vaatimattomasti 43,8 prosentin osumatarkkuudella.

Jos Pitkämäki jätetään hetkeksi pois laskuista, suomalainen yleisurheilu on tarponut MM-tasolla mitalitta sitten Tommi Evilän vuoden 2005 MM-pronssin. Kylmä fakta on, ettei lähitulevaisuus povaa putken katkeamista ainakaan keihäässä.

Jotta kotikatsomoissa kannattaa tulevaisuudessa edes haaveilla keihäsmitalista, ohjenuoraksi kannattaa ottaa Pitkämäen lopetussanojen sijaan hänen aiemmat puheensa mitalitasoa edellyttävistä lähtökohdista. Puheet perustason merkityksestä ovatkin Pitkämäen suurin perintö suomalaiselle yleisurheilulle. Sen kovuutta jokainen voi rauhassa pureskella oheisesta faktalaatikosta.

Lue myös:

Tero Pitkämäki lopettaa urheilu-uransa: "Tuntuu aika tyhjältä ja musertavalta"

Katso tallenne tiedotustilaisuudesta: Tero Pitkämäki ei jatka huikeaa urheilu-uraansa – läheisimmät muistelivat vuosia uran varrelta

Katso Tero Pitkämäen urheilu-uran huippuhetket – kuusi minuuttia upeaa suomalaista urheiluhistoriaa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat