Suora

  • Assembly Winter 2020: CS:GO -turnauksen lohkovaihe, torstai
  • Ski Tour, miesten 34 km
  • "Haluan, että elämäni on kuin täyteläinen single malt-viski": Olympiatoivo Anni Vuohijoki on diplomi-insinööri, lääkäriopiskelija ja yksityisyrittäjä - eikä suostu tekemään kompromisseja
  • Pariviesti, Anterselva
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Elävä arkisto esittää

Kaisa Mäkäräinen puhuu avoimesti henkisestä epävarmuudestaan – poikkeuksellisen menestynyt suomalaistähti ajattelee usein, ettei asioista tule yhtään mitään

Kaisa Mäkäräinen on pohjoiskarjalaistunut, mutta haluaa pitää kiinni kainuulaisista juuristaan. Hänen ajatusmallinsa ovat muotoutuneet jo hyvin nuorena.

ampumahiihto
Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Mäkäräinen myöntää, että hän ajattelee usein muiden olevan häntä parempia.AOP / imago sportfotodienst

Ampumahiihdon maailmancup alkaa tänä viikonloppuna Ruotsin Östersundissa. Suorat lähetykset TV2:ssa ja Areenassa.

Kaisa Mäkäräinen sytyttää tulen kotipihansa ulkotulisijaan. Mäkäräinen ja hänen avomiehensä Jarkko Siltakorpi ovat asuneet omakotitalossaan pari vuotta, mutta tulisijaan riittää yhä rakennusaikaisia puita.

Mäkäräinen ei omien sanojensa mukaan ole mikään super-eränkävijä, mutta kaasugrillin käyttö loppui kuin seinään tulisijan rakentamisen jälkeen. Loimulohitelineillä kun pystyy loihtimaan herkullista ruokaa ilman kokin taitojakin.

36-vuotiaasta Mäkäräisestä tuli joensuulainen 16 vuotta sitten, ja hän tuntee olevansa pohjoiskarjalainen. Mutta hänen juurensa ovat Kainuussa, sillä hänen syntymäpitäjänsä on Kainuun maakunnan pienin kunta Ristijärvi.

– Haluan tuoda esiin kainuulaiset juureni. Ne eivät minusta koskaan lähde pois. Tietyt mallit ajatella tai puhua juontavat Kainuun vuosista, Mäkäräinen kertoo Yle Urheilulle.

Vaikka pohjoiskarjalaisuus on tarttunut Mäkäräiseen hyvin, eikä hän ole omasta mielestään niin sulkeutunut kuin kainuulaiset, on yksi ajattelumalleista jäänyt: tietyissä asioissa vähättelevä tyyli.

Mäkäräinen myöntääkin olevansa luonteeltaan hyvin itsekriittinen. Hän ei ole koskaan tyytyväinen omaan tekemiseensä ja näkee muut parempana kuin mitä itse on.

– Itsevarmuus ei todellakaan ole mikään vahvuuteni. Mutta olen ehkä piilo-optimisti joissain asioissa. En myönnä sitä ääneen. Haluaisin uskoa, että kaikki järjestyy, mutta useimmiten ajattelen, että ei tästä tule yhtään mitään, hän naurahtaa.

Tätä piilo-optimistisuutta Mäkäräinen käyttää hyväkseen ennen kilpailuja, jolloin hänestä tuntuu, että kaikki muut ovat paljon parempia. Ajatus siitä, että hän on pystynyt siihen aikaisemminkin ja se voi onnistua nytkin, vie häntä eteenpäin.

– Samanlaisia ristiriitaisia ajatuksia minulla on ollut jo kouluaikoina. Vaikka kuinka hyvin olin lukenut kokeisiin ja tiesin, että osaan, niin ennen kokeita mietin, pääsenkö kokeesta edes läpi.

Itsekriittisyys on tehnyt Mäkäräisestä myös hyvin tarkan. Hän haluaa tehdä asiat huolellisesti ja keskittyneesti. Hän uskoo siihen, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Jos Mäkäräisen lähipiiriltä kysyy, onko hän jo liian tiukka itselleen, olisi vastaus todennäköisesti ‘välillä’. Mäkäräisen itsensä mielestä huippu-urheilijan pitääkin olla.

– Siviiliminä on armollisempi virheille. Jos teen ruokaa tai käsitöitä, en ikinä jaksa katsoa mitään ohjeita. Jos siitä ei tule mitään priimaa, olen siitä itselleni armollisempi.

Ruusuinen mielikuva huippu-urheilusta on karissut

Mäkäräisen kotipihalta Kontiolahden stadionille on matkaa parisenkymmentä kilometriä. Ampumahiihtokeskus on Mäkäräiselle kotityöpaikka, jossa hän harjoittelee vuoden aikana eniten. Tuolta stadionilta on alkanut myös Mäkäräisen ampumahiihtoura.

Mäkäräinen on kiitollinen seuralleen Kontiolahden Urheilijoille, joka auttoi häntä siinä vaiheessa, kun hän parikymppisenä päätti vaihtaa maastohiihdon ampumahiihtoon. Mäkäräinen sai kilpailla ensimmäisen vuotensa seuran aseella ja seurasta löytyi valmentajia, jotka opettivat kärsivällisesti aloittelijalle ampumista. Lisäksi hän sai seurasta kesätöitä, ja pystyi näin yhdistämään työnteon ja harjoittelun.

Kontiolahden maasto ja rata ovat Mäkäräiselle tärkeitä. “Kontsalla” on tyypillinen pohjoiskarjalainen maasto ja radan jokainen mutka, nousu ja lasku ovat Mäkäräiselle tuttuja. Sinne mahtuu paljon muistoja, joista parhaat liittyvät onnistuneimpiin kisoihin, kuten maailmancupin osakilpailuvoittoihin.

– Paljon on myös onnistuneita harjoituksia. Kuumia kesäpäiviä, jolloin tuntuu, että sitä sulaa penkalle. Mutta kuuman harjoituspäivän jälkeen on sitten voinut laskea suoraan alas järveen uimaan.

Kun Mäkäräinen nuorempana haaveili huippu-urheilijan ammatista, ei hän voinut kuvitellakaan, miten rankkaa se oikeasti on. Hän oli rakentanut mielessään ruusuisen kuvan siitä, että hän käy vain pokkaamassa palkintoja, mutta arki on ollut jotain ihan muuta. Se on vaatinut paljon ja sitouttanut joka hetkeksi.

– Ei sitä nuorempana ymmärrä, miten kaikilla valinnoilla on merkitystä. Ainakin siihen pitää uskoa, että pienillä valinnoilla on merkitystä. Koska jos ei usko, sitä alkaa lipsua niistä pienistä asioista, ja se laajenee isompiin asioihin. Sitten se onkin yhtäkkiä iso kokonaisuus.

Mäkäräinen myöntää, että joitain pienempiä asioita tai yksityiskohtia olisi pitänyt valita toisin, mutta hänen mielestään pitää myös luottaa sen hetken tunteeseen ja tietoon. Aina ei kuitenkaan ole kaikkea tietoa käytettävissä.

– Jälkeenpäin jossittelu on kuitenkin turhaa, kun se ei muuta mitään. Mutta virheistä pitää oppia.

Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Mäkäräinen on harjoittelijana ahkera, joka tekee mieluummin liikaa kuin liian vähän.AOP / imago sportfotodienst

Kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäinen harjoitus

Kaisa Mäkäräisen ja hänen valmentajansa Jarmo Punkkisen yhteistyö on kestänyt yli kymmenen vuotta. Tuona aikana kaksikko on oppinut tuntemaan toisensa paremmin kuin hyvin ja se on tuonut tulosta.

Harjoittelijana Mäkäräinen on ahkera, joka tekee mieluummin liikaa kuin liian vähän. Mutta hän on samalla säntillinen ja on oppinut vuosien aikana, ettei valmentajan ohjeita kannata lähteä venyttämään.

– Jarmo on opettanut sen, että kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäinen harjoitus. Määrä ei korvaa laatua ja tässä ollaan urakkatöissä, ei tuntipalkalla.

Mäkäräiselle tulee kuitenkin helposti “morkkis”, jos hän joutuu jättämään harjoituksen väliin, myös silloin kun syy on terveyteen liittyvä tai väsymys. Mäkäräisen mielestä urheilijan tärkein ominaisuus on kuitenkin oman kehon kuunteleminen, ymmärtäminen ja sanoittaminen, jotta osaa kertoa siitä valmentajalleen.

– Olen aika hyvä kehon kuuntelussa. Meillä on usein vääntöjä siitä, kun valmentaja sanoo, että näyttää hyvältä, mutta minä sanon, että tuntuu huonolta, hän naurahtaa.

Kehon kuuntelu onkin ollut todennäköisesti yksi syy siihen, miksi Mäkäräinen ei ole kärsinyt ylikunnosta tai fysiikan puolesta “katastrofimontuista”. Hänen harjoitusohjelmansa elää myös jatkuvasti, eikä talvella tehdä suunnitelmia kuin seuraavalle päivälle.

– Minulla ei ole viikkosuunnitelmaa, vaan menemme hetkessä. Sitten sitä elää itsekin siinä olotilassa, että kuulostelee, onko reisi palautunut, Mäkäräinen virnistää.

Käsityöt vievät ajatukset muualle

Mäkäräinen seisoo valoa tulvillaan olevan olohuoneensa keskellä ja valitsee juuri ostamistaan langoista valkoisen lankakerän. Hän leikkaa reilun kolmen metrin pätkiä, pujottaa 12 paksua lankaa tottuneesti puurenkaasta läpi ja aloittaa kukka-amppelin teon.

Käsityöt ovat Mäkäräiselle rakas harrastus. Ampumahiihdossa tarvitaan aggressiivista hiihtoa ja täydellistä keskittymistä ampumapenkalla, mutta käsitöiden parissa Mäkäräisen voi rentoutua.

Käsityöinnostus alkoi jo peruskoulussa, mutta välissä on ollut monia vuosia, jolloin Mäkäräinen ei tehnyt niitä lainkaan. Nyt hänen sormensa solmivat solmuja tottuneesti ja amppeli muodostuu hetkessä. Syksyn ja talven aikoihin Mäkäräinen tekee usein kaulahuiveja ja pipoja.

Käsityöt tai elokuvan katsominen toimivat Mäkäräisen mielestä parhaiten myös kauden aikana, kun hän yrittää päästä eroon ampumahiihdossa pyörivistä ajatuksista kisahotellissa.

– Silloin sitä yrittää vain uppoutua johonkin muuhun maailmaan ja keskittyä siihen, eikä ajattele mennyttä eikä tulevaa.

Siinä missä Mäkäräinen pystyy muuttamaan kesällä omia aikataulujaan omien tuntemuksiensa mukaan, ei se talvella ole enää mahdollista. Silloin aikaa ei enää ole.

– Silloin kisat pukkaavat päälle ja pitää elää jonkun muun asettamassa kalenterissa. Sitä katsoo vain kalenteria, että tuolloin pitäisi sitten kulkea.

Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Mäkäräinen ei halua jättää kilpaurheilua, vaikka oma ura ampumahiihdon huipulla joku päivä loppuukin.AOP / Alamy

“Loppu tulee väistämättä”

Koska Kaisa Mäkäräisen ura loppuu? Kysymys, joka on esitetty urheilijalle kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja.

Mäkäräinen istuu kotisohvallaan ja kuuntelee kysymyksen tyynenä jälleen kerran.

Vastaus on yksinkertainen, sillä hän ei ajattele siitä tällä hetkellä yhtään mitään. Hän on päättänyt kilpailla vielä ainakin tämän kauden ja keskittyy siihen ensin täysillä. Olisi energian hukkaamista miettiä uran loppua nyt.

– Loppu tulee väistämättä. Se on koko ajan lähempänä, ja takana on enemmän vuosia kuin edessä. Olympialaisten jälkeen keväällä pääsin lopettamisen kanssa sinuiksi, eikä se ole ollut enää pelottava asia, hän myöntää.

Viime kesänä Mäkäräisellä oli paloa jatkamiseen enemmän kuin olympiavuoden jälkeen, eikä hänen tarvinnut edes miettiä asiaa siltä kantilta. Hänen täytyi kuitenkin käydä kaikki muut syyt läpi, ennen kuin teki päätöksensä.

Kun ura sitten joskus päättyy, Mäkäräinen uskoo olevansa edelleen urheilun kanssa hyvin tiiviisti tekemisissä. Hän ei myöskään usko, että kilpaurheilu loppuisi kokonaan.

– Kilpaileminen maailmancupissa ja maailman huipulla loppuu, mutta haluan kilpailla jollain tasolla. Haastaa itseni uusissa lajeissa, joihin minulla ei aikaisemmin ole ollut mahdollisuutta.

Mäkäräistä kiehtoo ajatus Keski-Euroopassa käytävistä maastohiihto- tai juoksukisoista, joissa olisi hauska käydä fiilistelemässä tunnelmaa ja testata, kuinka raskaassa maastossa oikein pystyisi juoksemaan.

– Johonkin maantiepyöräkisaan haluan vielä osallistua, Mäkäräinen paljastaa ja nauraa:

– Mutta siihen pitää kerätä rohkeutta ja treenata ryhmässä ajoa. Joudun käymään lenkillä vielä jatkossakin!

Lue myös:

Mäkäräinen kuittaa norjalaisten tylyn kritiikin Kontiolahdelle "heittona" – kritisoi kauden avauksen uudistuksia

Johaug ylivoimainen raastavassa ylämäkikisassa – Mäkäräinen Pärmäkoskea vahvempi

Kaisa Mäkäräisen työt jatkuvat ampumahiihdon maajoukkueessa totutulla kaavalla: "Toimivaa sapluunaa ei kannata yrittää keksiä uudelleen"

Kaisa Mäkäräinen latasi täyslaidallisen kauden päätteeksi – nyt kritiikki on johtamassa muutoksiin

Ampumahiihdon maailmancup

Östersund, Ruotsi

30.11. klo 14.10
Parisekaviesti

Östersund, Ruotsi

30.11. klo 16.00
Sekaviesti (2x6 km + 2x7,5 km)

Östersund, Ruotsi

1.12. klo 13.30
Pikamatka 10 km, miehet

Östersund, Ruotsi

1.12. klo 16.30
Pikamatka 7,5 km, naiset

Östersund, Ruotsi

4.12. klo 17.15
Normaalimatka 20 km, miehet

Östersund, Ruotsi

5.12. klo 17.20
Normaalimatka 15 km, naiset

Östersund, Ruotsi

7.12. klo 18.30
Viesti, miehet 4x7,5 km

Östersund, Ruotsi

8.12. klo 16.30
Viesti, naiset 4x6 km

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat