Tulevan MM-areenan persoonallinen ampumapenkka ja 1 600 metrin korkeus heittää haasteen, jota Suomen ampumahiihtojoukkue on opiskellut ahkerasti – "Se kohentaa itseluottamusta, että tullaan ikään kuin kotiin"

Suomen ampumahiihtomaajoukkue panosti kesällä korkeanpaikan harjoitteluun, koska MM-kisat järjestetään Anterselvassa. Anterselvan stadion sijaitsee 1 600 metriä merenpinnan yläpuolella.

ampumahiihto
Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Mäkäräinen on innoissaan Anterselvan tulevista MM-kisoista. Hän on kilpaillut paikkakunnalla MM-kisoissa kerran aikaisemminkin.Getty Images

Anterselva on suomalaisille ampumahiihtäjille tuttuakin tutumpi paikka. Pieni italialaiskunta kuuluu monen ampumahiihtäjän suosikkikisapaikkoihin, sillä paikkakunnalla järjestettävissä kisoissa on aina huikea tunnelma. Niinpä muun muassa Kaisa Mäkäräinen on innoissaan siitä, että ampumahiihdon MM-kisat järjestetään helmikuun loppupuolella juuri Anterselvassa.

Mutta kisapaikassa on omat kommervenkkinsä. Ei riitä, että se sijaitsee noin 1 600 metrin korkeudessa, jolloin korkea ilmanala vaikeuttaa urheilemista, mutta stadion sijaitsee vielä laakson pohjukassa.

A-maajoukkue panosti kesän aikana paljon korkeanpaikan leireilyyn ja leirejä pidettiin Anterselvan lisäksi myös Martellissa ja Obertilliachissa.

Mäkäräinen harjoitteli jo neljättä vuotta peräkkäin Anterselvassa, mutta syyskuun leirillä hän asui ensimmäistä kertaa ampumahiihtostadionin kanssa samassa korkeudessa. Maailmancupin osakilpailuissa hän on asunut alempana, mutta tulevissa MM-kisoissa Suomen joukkue asuu ylhäällä 1 600 metrissä.

– Sen takia on mielenkiintoista nähdä, miten oikeasti kisarypistyksessä palautuu. Saamme leirin kovista harjoituksista dataa siitä ja sillä on suurin merkitys, Mäkäräinen kertoi syksyllä Anterselvan leirillä.

Anterselva ampumapenkka
Anterselvan ampumapenkka on vaativa vaihtelevan tuulen takia.Getty Images

Persoonallista ampumapenkkaa opeteltu ahkerasti

Anterselvan ampumapenkka on hyvin haastava niin harjoituksissa kuin kilpailuissakin, sillä se altis laaksosta nouseville ilmavirtauksille.

– Ampumapenkka on persoonallinen. Tuuli on aamupäivällä yhtä ja hetkeä myöhemmin toista, päävalmentaja Jonne Kähkönen kertoi Yle Urheilun haastattelussa.

Anterselvan leirillä urheilijat harjoittelivatkin paljon erilaisissa olosuhteissa. Ampumavalmentaja Juha Papinsaaren mukaan urheilijoiden pitää ymmärtää, mitä ampumapenkalla tapahtuu milläkin hetkellä ja miten se vaikuttaa. Näiden sisäänajaminen oli jokapäiväistä työtä, jotta toiminnasta saatiin automaatiota.

Tuuli toimii stadionilla melkein kellontarkasti niin kesällä kuin talvella, mutta Papinsaari muistuttaa pakkasen tuovan tilanteeseen muutosta. Pakkasen vaikutus lentorataan on suuri.

– Olemme pyrkineet siirtämään näissä asioissa vastuuta urheilijalle ja korostaneet, että urheilijan pitää itse tehdä se ratkaisu, koska hän on itse yksin siellä penkalla kilpailutilanteessa. Ei siellä ole kukaan antamassa ohjeita, Papinsaari totesi.

Sulanmaan aikaan käydystä leiristä ei MM-kisoja ajatellen ollut hirveästi hyötyä hiihdon puolelle, sillä Anterselvan rullarata ei noudata talven latuja. Sen sijaan ampumapenkalle tullaan täsmälleen samaa reittiä niin kesällä kuin talvellakin, ja tätä suomalaisurheilijat käyttivät hyödykseen.

Kasvatetaan sitä työkalupakkia, jotta on erilaisia variaatioita olemassa, kun tulee erilaisia tuuliolosuhteita tai vauhteja.

Olli Hiidensalo

– Se on jatkuvaa opiskelua, miten sillä penkalla työskennellään ja miten sille tullaan. Leirillä pystyy treenaamaan sitä, kuinka kovaa penkalle tulee, missä vaiheessa himmaa vai himmaako ollenkaan, miten se korkea ilmanala vaikuttaa ammuntaan ja miten laukausten välissä hengittää, Olli Hiidensalo totesi.

– Kasvatetaan sitä työkalupakkia, jotta on erilaisia variaatioita olemassa, kun tulee erilaisia tuuliolosuhteita tai vauhteja.

Mari Eder muistutti, että korkeassa ilmanalassa happivaje vaikuttaa ammuntaan enemmän kuin merenpinnantasolla.

– On hyvä, että pystyy arvioimaan, mistä pisteestä valmistautuminen ammuntaan pitää aloittaa, että happi riittää niiden viiden laukauksen ajan, hän totesi.

Mäkäräisen mukaan leirillä pystyi testailemaan eri asioita rennommin mielin. Vauhdin ja hengityksen lisäksi pystyi testaamaan, mikä on oikea ampumapaikka esimerkiksi sprinttikisassa. Onko silloin järkevämpää viimeiseen ampumapaikkaan vai onko vauhdin tai hengityksen tasaantumisen takia parempi mennä penkan keskivaiheille.

Kaikkea pystyi testaamaan, mutta toisaalta kilpailupäivänä mikään ei ole varmaa.

– Talvella kuitenkin juuri sen päivän tuuli ratkaisee, vaikka olisi tehnyt minkälaisen taktiikan, Mäkäräinen nauroi.

Anterselvan ampumahiihtokisa käynnissä.
Korkea ilmanala tekee Anterselvasta vaikean kisapaikan.Getty Images

Kuin kotiin tulisi

Vielä syksyn harjoitusleirillä urheilijat eivät miettineet helmikuun arvokisoja. Heillä oli tuolloin mielessä lähinnä kauden avaus sekä sen hetken harjoitukset.

– Tekemisen pitäisi olla samaa MM-kisoihin tai maailmancupiin. Pitää keskittyä vain jokapäiväiseen työhön. Niin tylsältä kuin se tuntuukin, Eder sanoi.

Päävalmentaja Kähkösen mielestä yksi tärkeimmistä asioista, joita syksyn Anterselvan leirillä haettiin, oli se, että urheilijat tulevat tutuksi kisapaikan kanssa. Niin että he muistavat ampumapenkalla jokaisen mutkan ja maton.

– Se kohentaa itseluottamusta, että tullaan ikään kuin kotiin. On tutumpi paikka, jossa on jo käyty, Kähkönen sanoi.

Samaa mieltä on Tero Seppäläkin.

– Kun on tuttu paikka, niin on helpompi tulla. Talvellakaan ei tarvitse tulla kisapaikalle kuin muutama päivä aiemmin suksitreeneihin, hän sanoi.

– Haluan valmistautua ja tehdä kaiken viimeisen päälle, jotta pystyn itsevarmasti tulla kisoihin. Tiedän, että osaan tehdä asiat oikein.

Haastattelut teki Magnus Eklöv.

Ampumahiihdon MM-kisoja seurataan tiiviisti Ylen kanavilla 13.–23. helmikuuta.

Lue myös:

Mäkäräinen kuittaa norjalaisten tylyn kritiikin Kontiolahdelle "heittona" – kritisoi kauden avauksen uudistuksia

Kaisa Mäkäräisen kilpakumppani teilasi Kontiolahden ampumahiihtostadionin: taustalla maailmancupin kiistellyt muutokset – "Yksi maailman synkimmistä stadioneista"

Ampumahiihdon maailmancup starttaa tulevaisuudessa Kontiolahdelta – "Tiivis kolmen päivän avaus"

Ampumahiihdon maajoukkueen huoltotiimi aloittaa kauden virolaiskomennossa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat