Suora

  • Urheiluruutu
  • Huuhkajat ja alppiräppärit
  • Urheiluruutu

Miten käy Teemu Pukin, säilyttääkö Valioliiga vetovoimansa? Yle Urheilu selvitti, miten brexit vaikuttaa Valioliigaan ja Englannin jalkapalloon

Britannian EU-eron mahdollisista vaikutuksista ei ole juuri brittiseuroissa puhuttu, vaikka aihe on ollut pinnalla jo vuosia.

Englannin Valioliiga
TEEMU PUKKI
Teemu Pukki saa pelata rauhassa brittikentillä brexitistä huolimatta. AOP

Kesäkuussa 2016 Euroopassa kohahti. Britannia oli päättänyt erota EU:sta. Seurasi yli kolme vuotta kestänyt vääntö ja epätietoisuuden tila, joka selkeytyi hiukan torstaina, kun Britannia ja EU pääsivät yhteisymmärrykseen EU-eron yksityiskohdista. Lauantaina Britannian parlamentti puolestaan lykkäsi äänestystä EU:n erosopimuksesta.

Koko yhteiskuntaa ravisteleva brexit vaikuttaa luonnollisesti myös jalkapallomaailmaan. Siitä, miten brexit lopulta näkyy Valioliigassa ja Englannin jalkapallossa, on toistaiseksi esitetty enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Isoimmat kysymykset liittyvät työvoiman liikkuvuuteen.

– Euroopan unionin sisältä tulevien pelaajien liikkuminen Englantiin ja Valioliigaan vaikeutuu. Toinen kysymys koskee nuoria pelaajia. Tähän mennessä 16–18-vuotiaat pelaajat ovat Euroopasta pystyneet vapaasti siirtymään junioriakatemoihin. Tämä vaikeutuu erityisesti brexitin myötä, Britannian irtautumista EU:sta tarkasti seurannut Helsingin yliopiston Eurooppakeskuksen yliopistotutkija Timo Miettinen avaa.

Paul Pogba
Paul Pogba siirtyi aikoinaan Manchester Unitediin 16-vuotiaana. Brexit päättänee alaikäisten Euroopan sisältä saapuvien pelaajien siirtymisen englantilaisviheriöille.AOP

EU:n sisältä tulevat pelaajat, jotka aiemmin saivat nauttia vapaasta liikkuvuudesta, voivat siis vastedes tarvita muiden ulkomaalaispelaajien tavoin työluvan ammattiaan harjoittaakseen. EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaispelaajien on täytettävä tarkat kriteerit, joihin vaikuttavat muun muassa pelattujen maaotteluiden sekä Mestarien liigan otteluiden määrä kahden vuoden ajalta. Maan FIFA-rankingista riippuen pelejä pitää olla pelattuna 30–75 prosenttia. Mitä kovempi maa on, sitä pienempi prosentti riittää.

Esimerkiksi Norwichin ja Suomen maajoukkueen avainpelaajiin kuuluvalla Teemu Pukilla ei olisi mitään hätää jatkossakaan.

Valioliiga vastustaa

BBC laski vuonna 2016 (siirryt toiseen palveluun), että Valioliigan, Mestaruussarjan ja Skotlannin liigan silloisista pelaajista peräti 332 ei täyttäisi työluvan kriteeristöä. Toissa kaudella 2017-2018 Valioliigan pelaajista 41 prosenttia oli Britannian ulkopuolelta tulevia EU-kansalaisia, jotka eron jälkeen joutuisivat hakemaan työlupaa kaikkien muiden tapaan. Esimerkiksi Leicesterin vuoden 2016 yllätysmestaruuden takuumiehet N’Golo Kante ja Riyad Mahrez olisivat näiden säädösten mukaan jääneet brittikenttien ulkopuolelle (siirryt toiseen palveluun), ainakin ilman poikkeusjärjestelyä.

Poikkeuslupaa haettaessa katsotaan pelaajan siirtokorvausta ja tulevaa palkkaa, ja arvioidaan työlupa niiden perusteella. Tälläisiä tapauksia on kuitenkin vähän.

Näiden tietojen valossa ei olekaan suuri yllätys, että Valioliiga ja sen seurat ovat vastustaneet (siirryt toiseen palveluun) brexitiä alusta saakka. Vaikutusta olisi myös valmentajien liikkuvuuteen, sillä maan maahanmuuttopolitiikka on kiristynyt ankarampaan suuntaan. Jatkossa kokemattomien eurooppalaismanagerien palkkaaminen ei todennäköisesti onnistuisi yhtä jouhevasti kuin EU-aikana.

Jürgen Klopp on vastustanut brexitiä alusta asti.
Jürgen Klopp on vastustanut brexitiä kovaäänisesti alusta asti. AOP

Vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan pelaajiin vaan myös koko organisaatioon. Southamptonin Solent -yliopistossa jalkapallotutkimukseen- ja bisnekseen keskittyvässä ohjelmassa opettava Mihaly Szerovay nostaa esimerkiksi Manchester Cityn, jota luotsaa espanjalainen Josep Guardiola

– Pep Guardiolalla on iso joukko ihmisiä mukanaan Kataloniasta ja eri paikoista. Seurat ovat nykyään isoja firmoja. Yksi Valioliigajoukkue voi työllistää 400-500 ihmistä, Szerovay huomauttaa.

Brexitin vaikutukset näkyvät paitsi seuraorganisaatioissa, myös sidosryhmissä.

– Jos parhaat pelaajat eivät enää pelaa Valioliigassa, voi myös sponsori- ja tv-sopimusten arvo laskea, Mihaly Szerovay valottaa.

Jalkapallotutkimuksen lehtori Szerovay on kuitenkin varovaisempi brexitin mahdollisia vaikutuksia arvioidessaan.

– Oman ymmärrykseni mukaan (sopimuksellisen eron tullessa) tällä hetkellä EU-kansalaisten oikeuksia säilyisi. Jos sopimuksellinen ero menee läpi, eivät vaikutukset olisi niin suuria jalkapalloon, Szerovay arvioi.

Kärsijöinä etenkin pienet seurat

Brexit voisi tarkoittaa myös sitä, että tasoerot Valioliigan sisällä kasvavat edelleen.

– Huippuseurat luultavasti pystyvät edelleen saamaan parhaat pelaajat itselleen, Szerovay valottaa.

Sen sijaan vaikutukset näkyisivät eniten pienemmissä seuroissa ja alempien sarjojen seuroissa. Niiden katse kääntyisi todennäköisesti oman maan pelaajiin.

– Ne seurat, jotka eivät ole aivan Valioliigan huipulla ja Mestaruussarjan seurat, joissa pelaa ei aivan huippuja. Heidän olisi vaikeampi saada työlupa ja se vaikuttaa luonnollisesti myös seuroihin.

Tällä hetkellä maassa on niin sanottu homegrown-sääntö, jonka mukaan joukkueen 25 pelaajasta vähintään kahdeksan täytyy olla joko syntynyt Isossa-Britanniassa tai hänen on täytynyt olla vähintään kolme vuotta joukkueen akatemiassa ennen 21-vuotissyntymäpäivää.

Nuoret pelaajat siirtyvät mielellään Englantiin, koska kieli on heille helppo. Täällä on isoja hyviä seuroja, paljon seuroja ja akatemioita. Tämä on iso juttu paitsi suomalaisille myös laajemminkin eurooppalaiselle jalkapallolle.

Sami Salonen, pelaaja-agentti

Englannin maajoukkueen päävalmentaja Gareth Southgate on valitellut nuorten englantilaispelaajien vähäistä vastuuta Valioliigassa (siirryt toiseen palveluun), ja maan jalkapalloliitto FA haluaisi nostaa kiintiötä vielä entisestään. (siirryt toiseen palveluun)

– Englannin Palloliitto näkee tämän mahdollisuutena, että englantilaispelaajat saisivat enemmän peliaikaa Valioliigassa ja sitä kautta myös englantilainen jalkapalloliitto kehittyisi. Valioliiga taas toivoo, että parhaat pelaajat pystyisivät tulemaan seuroihin jatkossakin, Szerovay avaa.

Toisaalta puhetta on ollut Szerovayn mukaan ollut myös ulkomaalaissääntöjen mahdollisesta helpottamisesta jalkapalloilijoille.

Vaikutuksia myös seurojen pelaajaputkeen

Britannian tuleva EU-ero vaikuttaa luonnollisesti myös suomalaispelaajiin.

– Totta kai sillä on iso vaikutus. Nuoret pelaajat siirtyvät mielellään Englantiin, koska kieli on heille helppo. Täällä on isoja hyviä seuroja, paljon seuroja ja akatemioita. Tämä on iso juttu paitsi suomalaisille myös laajemminkin eurooppalaiselle jalkapallolle, pelaaja-agentti Sami Salonen avaa.

Pohjoismaisen agenttitoimiston listoilla oleva Salonen työskentelee Brentfordin organisaatiossa pelaavan Jaakko Oksasen agenttina. Toisaalta esimerkiksi Oksasen kohdalla Salonen ei ole kovin huolissaan.

– En usko, että tämä vaikuttaisi Jaakkoon, kun hän on yli 18 ja oleskelee täällä jo.

Britanniaan jääviltä suomalaisilta edellytettäisiin vastedes ainakin rekisteröitymistä.

Marcus Forss
Englannin alemmissa sarjoissa ulkomaalaispelaajien osuus vähentynee brexitin myötä. Kuvassa Ykkösliigaseura Wimbledonia edustava Marcus Forss juhlii hattutemppuaan. AOP

Aikaisemmin EU:n sisältä tulevat 16–18-vuotiaat pelaajat ovat saaneet siirtyä vapaasti englantilaisakatemioihin. Vapaan liikkuvuuden loppuessa myös akatemiapelaajien haaliminen päättyisi. Cesc Fabregasin ja Paul Pogban kaltaiset Englantiin alaikäisenä hankitut pelaajat eivät pääsisi maahan kuin vasta 18 vuotta täytettyään.

– Parhaiden 16-vuotiaiden pelaajien saaminen vaikeutuu, mikä vaikuttaa akatemioihin. Brexit voi vaikuttaa myös seurojen pelaajaputkeen. Usein seurat laittavat lupaavia pelaajia lainalle eri joukkueisiin, mutta toisaalta myös myyvät heitä. Tässä on sekä urheilullinen että kaupallinen näkökulma, jalkapallotutkimuksen lehtori Mihaly Szerovay sanoo.

Salonen huomauttaa, että Englannin sijasta parhaat nuoret lahjakkuudet suuntaisivatkin Englannin sijasta muualle, esimerkiksi Hollantiin, Saksaan tai Tanskaan.

– Tämä tekee hyvien pelaajien hankkimisesta jatkossa englantilaisseuroille entistä kalliimpaa, Salonen huomauttaa.

Toisaalta globaalista näkökulmasta erot sarjojen välillä kaventuisivat.

– Jos katsotaan vaikka Italiaa, Saksaa, Ranskaa ja Espanjaa, niin näillä mailla on parempi mahdollisuus saada parempia pelaajia. Voisi olla, että brexit-päätös tasoittaisi kansainvälistä kilpailua, Szerovay heittää.

Seuroissa ei ole juuri puhuttu

Evertoniin täksi kaudeksi siirtynyt Suomen maajoukkuemaalivahti Tinja-Riikka Korpela on seurannut Brexit-uutisointia tarkasti, mutta mahdollisista vaikutuksista hänkään ei osaa sanoa mitään.

– Seuran puolelta ei ole tullut mitään ohjeita, ja se on ollut ehkä vähän yllättävääkin. Keskittymiseni on ollut päivittäisissä asioissa, kun muuttaa maasta toiseen. Kyllähän se vähän huolestuttaa, kun ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan, Korpela myöntää Yle Urheilulle.

Korpela asuu Liverpoolin ulkopuolella pienessä kylässä, ja päivittäisessä arjessa keskustelu EU-erosta ei ole näkynyt.

– Siellä kun polkee pyörällä treeneihin, traktorit tulevat vastaan eikä juuri liikennettä ole. Eivät paikallisetkaan oikein tiedä, eivätkä he edes jaksa seurata sitä päivittäistä uutisointia, sillä aihe on ollut niin pitkään esillä. Itse olen ollut aktiivinen ja yrittänyt seurata asiaa niin paljon kuin mahdollista.

Tinja-Riikka Korpela
Tinja-Riikka Korpela edustaa seuratasolla liverpoolilaista Evertonia. Seurassa ei bretixistä ole juuri puhuttu.AOP

Samaa viestiä kertoo pelaaja-agentti Salonen Lontoosta. Hänellä on asiasta tuoretta tietoa, sillä hän vastaa puhelimeen Brentfordin harjoituskeskuksesta seuran harjoituksista.

– Seuran edustajien kanssa todettiin, että odotellaan nyt sitten mitä tapahtuu ja millaisena se toteutuu, Salonen kertoo.

Moni Salosen agenttitoimiston manageroimista pelaajista harjoittaa ammattiaan brittikentillä. Brexitistä ei kuitenkaan ole toistaiseksi puhuttu sen paremmin pelaajien kuin kollegoidenkaan kanssa.

– Siinä mielessä kaikki ovat olleet rauhassa ja keskittyneet omaan tekemiseensä.

Myös Southamptonin Solent -yliopiston jalkapallotutkimuksen lehtori Mihaly Szerovay vahvistaa, ettei aihetta ole toistaiseksi juurikaan tutkittu. Myöskään mediassa brexitiä ei ole hirveästi käsitelty jalkapallon näkökulmasta.

Ei pelkästään huonoa

Yksi merkittävä tekijä brexitistä puhuttaessa on myös punnan lasku. Vuoden 2015 lopulla yhdellä punnalla sai 1,42 euroa, mutta nyt arvo on pudonnut jo 1,10 tuntumaan. Pelaajien houkutteleminen heikommalla puntapalkalla maahan voi olla hankalampaa.

– Totta kai kun pelaajat toimivat kansainvälisessä ympäristössä, jonkin verran he katsovat myös, millä valuutalla palkka maksetaan. Jos punta heikkenee 10 prosenttia, se on 10 prosenttia palkasta pois. Kyllähän se voi vaikuttaa brittiseurojen kilpailukykyyn verrattuna muihin eurooppalaisiin huippuseuroihin, ja etenkin brittiomistuksessa oleville seuroille se voi olla merkittävä asia, Helsingin yliopiston Eurooppakeskuksen yliopistotutkija Timo Miettinen tuumii.

Miettinen huomauttaa kuitenkin, että aivan kaikille seuroille brexit ei tuo pelkkää huonoa – ainakaan jos tarkastellaan niiden talouspuolta. Osa voi jopa hyötyä erosta, nimenomaan punnan laskun vuoksi.

– Osa seuroista on ulkomaalaisessa omistuksessa, ja niissä on paljon ulkomaista pääomaa. Tämäntyyppisten seurojen tilannetta punnan lasku voi jopa parantaa. Kokonaan brittiomistuksessa olevien seurojen tilanne vaikeutuu, koska punnan kurssin laskiessa näiden seurojen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla vaikeutuu.

Valioliiga tulee olemaan merkittävin tai yksi merkittävimmistä liigoista edelleen, vaikka brexit tulisikin.

Mihaly Szerovay, jalkapallotutkimuksen lehtori

Maailman vetovoimaisinta jalkapalloliigaa katsotaan sen oman arvion mukaan 189 maassa ja sen perässä Brittein saarille matkustaa vuosittain 700 000 ihmistä. Valioliigan vuosittainen verotuotto on yli kolme miljardia puntaa. Se työllistää täysipainoisesti 12 000 ihmistä ja suorasti ja epäsuorasti sen on esitetty työllistävän parhaillaan jopa satatuhatta henkeä.

– Valioliiga on maailman rikkain ja eniten globalisoitunut liiga, jos mietitään tv-sopimuksia ja omistusta. Heillä on tietynlaista itseluottamusta ja he ovat tietoisia siitä, mikä on sen liigan arvo ja globaali kiinnostus. Valioliiga tulee olemaan merkittävin tai yksi merkittävimmistä liigoista edelleen, vaikka brexit tulisikin, Szerovay vakuuttaa.

Kaiken spekulaation keskellä on hyvä muistaa, että vaikutukset eivät näy brittikentillä vielä vähään aikaan. Vaikka Britannia ja EU pääsivätkin sopuun brexit-ehdoista, siirtymäaika kestää vähintään vuoden 2020 loppuun. Britannian oikeus rajoittaa työvoimansa liikkuvuutta astuu voimaan vasta tämän jälkeen.

Lue myös:

Jäsenmaat hyväksyivät uuden brexit-sopimuksen – "Pallo on nyt Britannialla"

Brexit tuo britanniansuomalaisille byrokratiatalkoita, epävarmuutta ja eriarvoisuuden tunteita

Näin brexit voi vaikuttaa Suomeen ja suomalaisiin – lue kuusi kohtaa, joissa ero näkyy

Lähteet: BBC, Guardian, Telegraph, FA.com, Forbes.com

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat