Diabeteksen puhkeaminen sekoitti Niko Kytösahon hypyn vuosiksi ja laittoi vastakkain terveyden ja tulevaisuuden: “Lääkärit eivät ymmärtäneet, että olen huippu-urheilija”

Niko Kytösaho sairastui diabetekseen vuonna 2015, juuri läpimurtonsa jälkeen. Diabeteksen hoitoa on hankala yhdistää tiukan painokurin mäkihyppyyn. Nyt Kytösaho on viimein löytänyt tasapainon ja aikoo lunastaa vuosien takaisia odotuksia.

mäkihyppy
Niko Kytösaho
Niko Kytösahon painonhallinta vaatii diabeteksen takia erityistä tarkkuutta.Vesa Moilanen/Lehtikuva

Niko Kytösaho sai tuulettaa mäkihypyn SM-kesäkisojen henkilökohtaista voittoa syyskuussa korkeimmalla korokkeella.Voitto irtosi vieläpä täysin ylivoimaisesti, kun 19-vuotias mäkimies vei kisan 24,4 pisteen erolla Antti Aaltoon. Kolmas oli Eetu Nousiainen, joka hävisi Kytösaholle 30 pistettä.

Kytösaho leiskautti HS127 mäestä 130 ja 127,5 metriä kantaneet hypyt. Moni asiantuntija oli tätä jo odotellutkin, sillä Kytösaho kuului joitain vuosia sitten nimenomaan niihin nuoriin lupauksiin, jotka pelastaisivat suomalaisten perinnelajin.

Kytösahon viime vuodet ovat kuitenkin sisältäneet kasapäin vastoinkäymisiä ja terveysongelmien ratkomista. Vuonna 2015 Kytösaho nimittäin sairastui diabetekseen. Sairaus sopii huonosti yhteen mäkihypyn kanssa, sillä painonhallinta on lajissa suuressa roolissa eikä aina voi syödä terveysvaatimusten mukaan.

– Nyt se (diabetes) on ollut balanssissa. Tiedän, mitä voin tehdä ja mitä en, ja mikä on järkevää, Kytösaho sanoo.

Lääkäreillä eri linja

Sairastuminen tuli huonoon saumaan. Vuonna 2015 Kytösaho voitti Itävallassa alle 17-vuotiaiden nuorten olympifestivaaleilla kultaa selvällä erolla toiseksi hypänneeseen Slovenian Domen Prevciin. Eroa kertyi peräti 27 pistettä.

Melko pian sen jälkeen Prevcin ja Kytösahon polut erkanivat. Prevc alkoi koluta maailmancupia ja arvokisoja, joissa mies on ponnistanut useamman kerran palkintokorokkeelle – myös kaikkein korkeimmalle. Kytösaho sen sijaan sairastui diabetekseen ja päätyi sairaalaan.

– Lääkärit yrittivät aluksi neuvoa, mutta eivät ymmärtäneet, että olen mäkihyppääjä ja huippu-urheilija. He eivät tajunneet, että en voi syödä kuin normaali ihminen. Sairaalassa söin hiilarihöttöä ja paisuin 10 kiloa. Suurin osa siitä piti sitten laihduttaa pois.

Diabetekseen sairastumisen jälkeen tasapainoa piti hakea hyvän aikaa. Vuosien 2015–2017 aikana Kytösaho kasvoi lisäksi pituutta seitsemän senttiä, mikä sekoitti tekniikan lähes täysin.

Kytösaho tietää, että lääkärit halusivat saada hänet toipumaan ja diabetesin kontrolliin. Lääkärit eivät kuitenkaan ymmärtäneet, miten paljon Kytösaho harjoitteli. Kun yhtälöön vielä lisättiin se, ettei hyppääjän paino saanut nousta, oli insuliinin käyttö hyvin runsasta.

– Emmekä minä ja minun valmentajani ymmärtäneet heti, miten homma menee. Meille vaan sanottiin, että voit syödä vaikka karkkipussin päivässä, kunhan sitten laitat insuliinia tietyn verran, Kytösaho kertoo.

– Ajattelimme, että koko homman pointti on, että yritetään minimoida ylimääräisen tavaran laittamista kroppaan, mutta se meni vähän yli. Tuli syötyä liiankin vähän hiilareita, ja se näkyi treenituloksessa ja hyppäämisessä. Nyt tiedämme, mikä on järkevää.

Niko Kytösaho
Niko Kytösaho voitti vuonna 2015 nuorten olympiafestivaaleilla kultaa.AOP / imago sportfotodienst

Säännöllinen ateriarytmi tärkeintä

Hetkellisesti vastakkain asettuivat siis terveys ja nuoren miehen tulevaisuus, eikä yhteisen sävelen löytyminen lääkäreiden kanssa ollut helppoa. Sairastuneen huippu-urheilijan avuksi löytyi kuitenkin muita auttajia.

– Se lääkäreiden kulma asiaan oli aika erilainen. Minulla on ollut kaksi ravintoneuvojaa matkan varrella, ja he ovat ottaneet diabeteksen hyvin huomioon. Nyt meillä on myös Hiihtoliiton puolelta ravintoneuvoja, joka jeesaa ja antaa vinkkejä painonpudotukseen.

– Mutta aika samalla tavalla pudotan sitä painoa kuin muutkin. Pitää olla omaloitteisempi sen suhteen, että seuraa verensokereita samalla kun laihduttaa, mutta ei se vaikuta siihen pudottamiseen mitenkään.

Niin, se painon pudottaminen. Kevyt kroppa on olennainen osa mäkihypyn luonnetta, sillä yhdenkin painokilon pudottaminen voi tuoda jopa kahdesta neljään lisämetriä mäessä. Vaikka maalaisjärjellä ajateltuna lajin painovaatimukset voivat tuntua hurjilta, ei tilanne kauhistelemalla muutu. Kytösaho on löytänyt itselleen toimivat ratkaisut.

– Joudun syömään säännöllisemmin kuin muut. Eikä sitä suositella kenellekään, että jättäisi syömättä jotain safkoja, mutta minulle säännöllinen ateriarytmi on ehkä vielä tärkeämpää. Kun treenaa paljon, säännöllisyys on tärkein.

Kytösahon tavoitepaino 182 senttiä pitkään kroppaan on kisoissa 61,5 kiloa. Alkavalle talvelle on vielä laihdutusurakkaa.

– Kilo pitäisi lähteä viime talveen verrattuna. Siitä tulee vähän ekstraa ja vähän enemmän joutuu kituuttamaan itseään nyt, kun laihduttaa, mutta aika hyvin se on itsellä diabeteksenkin kanssa onnistunut.

Suuntana maailmancup

Kytösaho aikoo virittää itsensä aiempaa kovempaan kuntoon ja tavoittelee paikkaa maailmancupin kisoihin. Tällä hetkellä Kytösaho kuuluu vielä mäkijoukkueen haastajaryhmään, mutta hän harjoittelee A-maajoukkueen kanssa.

– Muutin toukokuussa Kuopioon. Täällä harjoittelevat Antti (Aalto) ja Eetu (Nousiainen). Tulin nyt ensimmäistä kertaa päävalmentaja Lauri Hakolan systeemiin täysillä mukaan. Muutaman hyppyviikon jälkeen alkoi heti näkyä selviä muutoksia, Kytösaho innostuu.

– Tärkeää oli päästä vanhoista ympyröistä Lahdesta pois. Kuitenkin samojen koutsien kanssa olen koko ikäni tehnyt töitä ja nyt pääsin ihan uuteen ympäristöön, kaikki oli uutta. Se oli pääkopalle tärkeä juttu.

Vaikka päävalmentaja Hakola on vielä sanoissaan varovainen, on hänkin nähnyt Kytösahon mahdollisuudet onnistua jo alkavana talvena.

– En tiedä, onko muuttaminen pelkästään syy kehitykseen. Mutta on Niko väläytellyt erittäinkin hyviä hyppyjä. Vielä ailahtelee, mutta parhaimmat hypyt ovat olleet todella hyviä – oikeasti, Hakola painottaa.

Niko Kytösaho
Niko Kytösaho on onnistunut hyvin kotimaan kisoissa, mutta kansainvälisissä kisoissa tahti on ollut toinen.AOP / imago sportfotodienst

Kytösaho on ennenkin onnistunut SM-kisoissa kesäisin ja talvisin, mutta ulkomailla itseluottamuksen puute on hidastanut menoa. Kytösahon mukaan hänellä alkaa perusasiat olla hyvin kohdillaan, mutta itseluottamus hänen pitäisi vielä saada kohotettua harjoitusten tasolle.

– Sen jälkeen ei ole ongelmaa kilpailla maailmancupissa. Tekniset asiat tulevat kyllä sieltä, kun ei rupea liikaa yrittämään ja miettimään. Pitäisi antaa vaan tulla rennosti, Kytösaho summaa.

Continental cupissa rymyäminen vaihtuukin mahdollisesti ensi talvena maailmancupin karkeloihin. Kytösaho janoaa jo päästä haastamaan Antti Aallon.

– Antin kanssa pystyn hyppäämään tasapäikseen treeneissä ja Antti kuitenkin hyppää koko ajan hyvällä tasolla. Sitten kun olen hypännyt tosi hyvin, olen ollut treeneissä jopa Anttia edellä – toki myös toisin päin. Näen itseni maailmancupissa ensi talvena.

Lue myös:

Yle Urheilun talvitiimi vahvistuu: Kuningaskotka Janne Ahonen asiantuntijaksi

Julia Kykkänen jättää mäkimaajoukkueen – ranskalainen varusteosaaja Lauri Hakolan avuksi valmennukseen

Julia Kykkänen ja valmentajaisä Kimmo kertovat avoimesti, millaista mäkihyppyunelman tavoittelu olemattomalla rahoituksella on: "Kun budjetti on nolla, niin silloin urheilijat tekevät sen, minkä parhaaksi katsovat"

Ex-päävalmentaja vaatii suomalaisen mäkihypyn heräämistä nykyaikaan – muistutti paljonpuhuvista tietokonevarkauksista: ”Ei ollut vain vahinko”

Janne Ahosen lähdettyä viimeisetkin vanhat tähdet ovat poissa – Suomen nuoret mäkikotkat yrittävät nyt nousta siivilleen uuden päävalmentajan opein: “Olemme pyrkineet luopumaan menneisyyden taakasta”

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat