Minnesota Wild tekee kivuliasta kuolemaa, kun sen avainpelaajat homehtuvat pystyyn – vastapainoa Änärikirjeessä tarjoaa suomalaistulokkaan alkukausi, jollaista ei ole nähty yli 20 vuoteen

Nyt voit kuulla NHL:n sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan uutisten lähteeltä! Tilaa Yle Urheilun NHL-kirjeenvaihtajan Tommi Seppälän Änärikirje sähköpostiisi.

NHL
Ylen NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä
Kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikottain NHL:n kuumimmista puheenaiheista.Ian McCausland

Tervetuloa viikottaisen NHL-kirjeen pariin, arvoisat jääurheilun ystävät. Tämäkin on hieno päivä olla suomalaisen jääurheilun ystävä. Elimme nimittäin juuri tiistain, jona Bostonin Tuukka Rask pelasi 500. NHL-ottelunsa legendaarisen Bruinsin pelipaidassa. Saavutus on aidosti merkittävä, sillä savonlinnalaisveskari on pelannut enemmän otteluita Bostonissa kuin kukaan toinen maalivahti seuran historiassa.

Ylipäätään vanha totuus kuuluu, että veskarin viisisataa on kenttäpelaajan tonni – puhumme merkittävästä merkkipaalusta.

Tuukka Raskista tuli tiistaina vasta 28. maalivahti NHL:n historiassa, joka on pelannut samassa seurassa 500 kamppailua. Kun mietitään lajin yli satavuotisia perinteitä, suoritusta voi pitää kiitettävänä. Suomalaisista Raskin edellä ovat enää Kari Lehtonen (649), Pekka Rinne (629) sekä Miikka Kiprusoff (623). Näistä vain Rinne on edustanut urallaan ainoastaan yhtä seuraa.

Ja ketäpä muuta vastaan Rask olisi juhlaottelunsa pelannut kuin Torontoa. Rask’han oli nimenomaan Toronton ensimmäisen kierroksen (21.) varaus kesällä 2005, mutta yhtään ottelua tämä ei koskaan Leafsissa ehtinyt pelata. Sopivaa oli, että Rask pelasi uransa ensimmäisen NHL-ottelun juuri Torontoa vastaan, toki voitokkaasti. Leafs kaatui nyt myös juhlaottelussa kaksitoista vuotta myöhemmin.

– Jos pelaat veskarina viisisataa ottelua, se vaatii aikaa, joten kai tämä vain todistaa sen, miten vanha minä jo olen, 32-vuotias Rask naureskeli maanantaina medialle Bostonin harjoituksissa.

Jos haluat NHL:n sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, tilaa tästä Tommi Seppälän Änärikirje! (siirryt toiseen palveluun)

Ville Heinola 9.10.2019
Ville Heinola teki tempun, johon edellisen kerran pystyttiin NHL-kaukaloissa yli 20 vuotta sitten.Joe Sargent/Getty Images

Hyvin kulkee myös Ville Heinolalla Winnipegissä. Vasta 18-vuotias Jets-puolustaja on hurmannut kypsillä otteillaan harjoitusleiristä alkaen. Tiistaina Raumalta Winnipegiin ponnistaneen Heinolan tilille kirjattiin uran kahdeksas NHL-ottelu – niin ja kilahti tilille jo viides tehopistekin.

Heinola pelasi tiistainakin vain reilut kolmetoista minuuttia, mutta silti tilillä on viisi (1+4) tehopistettä. Saldo on vasta 18-vuotiaalta puolustajalta käsittämätön. Heinola on tällä haavaa kuudesta edellisestä kotiottelustaan viisi hävinneen Winnipegin sisäisessä pistepörssissä seitsemäs.

Heinolan alku hakee laajemmassakin katsannossa vertaistaan. Edellinen alle 19-vuotias puolustaja, joka teki kahdeksaan ensimmäiseen otteluun viisi tehopistettä, oli Oleg Tverdovsky. Elimme vuotta 1995…

Että näin.

Puheenaihe nyt

Mikko Koivu kaukalossa
36-vuotiaan Mikko Koivun ei tulisi enää pelata NHL-joukkueen ykkösketjussa tai pyörittää pudotuspelijoukkueen ensimmäisessä ylivoimakoostumuksessa peliä.All Over Press

Minnesota Wild on juuri nyt yksi mielenkiintoisimmista seuroista NHL:ssä. Seitsemästä ensimmäisestä ottelustaan vain yhden voittaneen Wildin tuska hieman laimentui voitoilla Montrealista ja Edmontonista, mutta ei hämmentävä rengaspalo seuran ympärillä missään nimessä ohi ole.

Kenties hämmentävintä Minnesotan ympärillä on ollut tapa, jolla joukkue on pelannut. Puhumme jonkinlaisesta luomujääkiekosta, missä ei monin paikoin ole päätä eikä häntää. Ja nyt siis kyse on joukkueesta, joka on tunnettu vuosikaudet nimenomaan kurinalaisesta viisikko- ja puolustuspelaamisesta. Vaikka Minnesota ei koskaan ole kuulunut sarjan mestarisuosikkeihin, se on tunnettu pitkään todella inhottavana vastustajana.

Rehellisyyden nimissä on todettava, että esimerkiksi sunnuntaina Minnesota ei todennäköisesti olisi voittanut ketään muuta kuin heikosti pelanneen Montrealin. Myös se hämmentää, että peliä ovat hyvin pitkälti pelaamassa samat pelaajat kuin vielä pari vuotta sitten, kun Wild oli vakiokauraa läntisen konferenssin pudotuspeleissä. Kävin tekstiviestikirjeenvaihtoa sunnuntain ottelun aikana pitkän linjan valmentajan, Ismo Lehkosen kanssa ja purimme peliä ja Wildin alkukautta vielä uudelleen tiistaina.

– Wildin pelissä ei ole ollut alkukaudella yhtään mitään. Ei siellä ole hyökkäyspelissä rakennetta, eikä siellä toteudu karvauspelaamisessa minkäänlaiset lainalaisuudet, avauspelaamisessa ei ole toisteisuutta ja niin edelleen. Aiemmin viime viikolla löivät yhdessä ottelussa viisi pelin alle, jos jotakin kivaa tapahtuisi, Lehkonen huokaili.

– Ei se NHL:ssä niin mene.

Lehkosen mukaan osa pelaajista kärsii tilanteesta, missä pelitavasta ei saa tukea.

– Katso jotakin (Kevin) Fialaa siellä, kaveri on aivan ulapalla, kun ei ole minkäänlaista pelitapatukea. Ei tuossa pelaamisessa ole happea lainkaan. (Eric) Staal siellä katselee ympärilleen, että pitääkö tässä oikeasti alkaa itse huhkimaan.

Hauska sattuma, mutta Staal todellakin alkoi tiistaina huhkimaan. Kanadalaishyökkääjä oli mukana jokaisessa Wildin maalissa. Silti yksittäiset voitot eivät edusta Minnesotalle enää mitään. Pitkään kasassa ollut runko homehtuu käsiin, koska seurajohto ei pystynyt uudistamaan joukkuetta ajoissa. Ei 36-vuotiaan Mikko Koivun tulisi enää pelata NHL-joukkueen ykkösketjussa tai pyörittää pudotuspelijoukkueen ensimmäisessä ylivoimakoostumuksessa peliä.

Eikä tämä ole Koivun vika.

Veden pitäisi virrata, mutta St. Paulissa näin ei ole tapahtunut vuosikausiin. Seisovan veden tila on näin kovassa ammattilaisurheilussa pahin mahdollinen tilanne ja siksi Minnesotan kärsimystä on paikon jopa kiusallinen seurata. Peli on aivan sekaisin ja valmennusjohto Bruce Boudreaun johdolla näyttää lähinnä alistuneelta.

Ja samaan aikaan tuore GM Bill Guerin jorisee mieltä vailla olevia juttuja siitä, kuinka: ”tämä joukkue ansaitsee mahdollisuuden näyttää”.

Mitäköhän Guerin meinaa, että Wildin pystyyn homehtunut ydinryhmä vielä näyttää? Toisaalta ei Guerin oikein mitään voi tehdäkään, koska kaikkien avainpelaajien sopimuksessa siirron estävät pykälät. Hidas kuolema on kivuliain.

Ei siis suuri ihme, että myös pelaajisto oirehtii. Menneellä viikolla hyökkääjä Jason Zucker ilmoitti pelin jälkeen, että valmentajasta alkaen kaikkien on oltava parempia. Luotsin heittäminen bussin alle julkisesti oli tietenkin välitön skandaali, joten Zucker pyyteli Boudreaulta anteeksi pari päivää.

Näinhän työelämä toimii, pomoa ei kannata haukkua julkisesti. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö Zucker olisi ollut oikeassa.

Trendejä ja taktiikkaa

Edmonton juhlii maalia
Edmontonilla kulkee, mutta kuinka pitkään kone jaksaa louskuttaa?All Over Press

NHL:ssä puhutaan aina materiaalin leveyden merkityksestä, ja täysin aiheesta. Kuten jo viime viikolla kirjoitin, Edmonton Oilers kuuluu alkaneen kauden mielenkiintoisimpiin joukkueisiin. Joukkue onkin saanut tuoreen päävalmentajan Dave Tippettin johdolla kauteensa erinomaisen startin.

Tiistain tappiosta huolimatta Oilers johtaa divisioonaansa.

Vaikka käsillä oleva tilanne on hunajaa pitkään ja hartaasti kärsineelle kiekkoyhteisölle Albertassa, ihan vielä ei kannata nuolaista. Vaikka alku on erinomainen ja joukkueen kärkipelaajat Connor McDavidin ja Leon Draisaitlin johdolla hirmulyönnissä, Oilers operoi kapeammalla kuin mikään toinen NHL-joukkue. Ja tämä on, halutaan sitä myöntää tai, suuri uhkakuva.

Jos laskuista otetaan pois ykkösketjun (Draisaitl, McDavid, Kassian) sekä James Nealin maalit, jäljelle yksi Oilers-hyökkääjän tekemä tasaviisikoin tekemä osuma toistaiseksi. Se oli Joakim Nygårdin käsialaa. Jos löysäämme nyöriä ja otamme mukaan ylivoimaosumat, mukaan mahtuu Ryan Nugent-Hopkins yhdellä osumallaan.

Edellä mainituista maalintekijöistäkin Kassian on pelaaja, joka ei tule missään tapauksessa jatkamaan tehoilua alkukauden tapaan. Itse asiassa kolmessa ensimmäisessä ottelussa onnistunut Kassian ei ole tehnyt seitsemään otteluun osuman osumaa. Maalinteko lepää siis kolmen hyökkääjän varassa.

Alex Chiasson, Jujhar Khaira, Tomas Jurco, Markus Granlund ja niin edelleen: Hannu Jortikka sanoisi, että nolla plus nolla on nolla. Eikä kyse ole edes pelkästään kritiikistä, vaan kysyä sopii, mitä edellä mainituilta pohjaketjujen pelaajilta on realistista odottaa? Jos kukaan edellä mainituista ei yllä kahteenkymmeneen maaliin, Oilers on lirissä. Oletteko nimittäin katsoneet Draisaitlin tai McDavidin jääaikoja?

Jos katsotaan 2010-luvun kovimpia jääaikakeskiarvoja hyökkääjien osalta, Draisaitlin (23:42) edelle kiilaa ainoastaan 2011-2013 vuosien Ilja Kovaltshuk. McDavid (22:50) yltää vuosikymmenen kovimpien jääaikojen tilastossa sijalle viisi. Trendi on pitkässä juoksussa kestämätön. Ihminen ei ole kone – ja vaikka sitä voi olla vaikea uskoa, myös Connor McDavid tulee näillä kuormilla tuntemaan väsymystä. Noutaja tulee tällaisilla jääajoilla enemmin tai myöhemmin, myös joukkueelle.

Ei hyvät joukkueet operoi näin. Vertailuksi: kun Pittsburgh voitti kannun 2016, Sidney Crosby ja Jevgeni Malkin pelasivat runkosarjassa minuuttitolkulla vähemmän kuin Edmontonin kärkipelaajat nyt, Malkin jopa alle kahdenkymmenen minuutin keskiarvolla.Alku on hyvä, mutta tie on pitkä – ja kivinen.

Seuraa tätä

Jonathan Quick maalillaan
Olisiko aika kypsä kaksinkertaisen Stanley Cup -voittajan kauppaamiselle?All Over Press

Tiedossa on, että jääurheilukansa janoaa aina siirtohuhuja. Tässä tulee. Tilanne, jota kannattaa ehdottomasti seurata, löytyy Los Angelesista. On nimittäin niin, että kaksinkertainen Stanley Cup-voittaja ja seuraikoni Jonathan Quick saattaa hyvinkin päättää uransa jossakin muualla. Kaiken kokenut jenkkimaalivahti ei ole pelannut huipputasolla enää pitkään aikaan, joten täysin mahdollista on, että Kings yrittää löytää veskarille uuden kodin.

Quick voitti tiistaina Winnipegissä, mutta on tästä huolimatta ollut vasta Kingsin toiseksi paras maalivahti kuluvana syksynä. Noin 84:n torjuntaprosentti ja 4,44 päästettyjen keskiarvo ei mairittele yhtäkään veräjänvartijaa, kaiken vähiten kaksinkertaista Stanley Cup-voittajaa, joka pokkasi kesällä 2012 myös pudotuspelien arvokkaimman pelaajan palkinnon.

Tilanne kaupalle olisi otollinen, sillä Kings on erittäin tyytyväinen 27-vuotiaan Jack Campbellin kehitykseen. Campbell aloitti viime kaudella 25 ottelussa ja oli jo tuolloin monin paikoin Quickia parempi. Sen lisäksi Kingsillä hautuu AHL:n puolella, Ontario Reignissä, 25-vuotias Cal Petersen, joka on niin ikään kehittynyt tavalla, joka miellyttää seurajohtoa.

Quickilla, 33, on 5,8 miljoonan jenkkitaalan arvoista sopimustaan jäljellä tämän kauden jälkeen vielä kolme vuotta. Vaikka amerikkalaismaalivahdin uran pieni laskusuunta heittää ostajan näkökulmasta ilmoille joitakin kysymysmerkkejä liittyen sopimuksen pituuteen ja hintaan, uskon ottajan löytyvän, mikäli Kings haluaa vetää liipaisimesta.

Mielenkiintoinen tilanne seurattavaksi.

Suomi-nurkka

Sebastian Aho laukoo.
On vain ajan kysymys, milloin Sebastian Ahon voittava tekeminen palkitaan tehopisteillä.Getty Images

Kun tulosyksikössä pelaavien pelaajien hanat kuivuvat, se osuu tavallisesti tuulettimeen eri medioissa nopealla tahdilla. Tästä on saatu tänäkin syksynä useita esimerkkejä myös suomalaisten osalta. Etenkin Toronton Kasperi Kapasen ja Carolinan Sebastian Ahon tehoista on jaksettu kantaa suurta huolta, vaikka kausi ei ole edennyt edes kolme viikkoa.

Henkilökohtaisesti täytyy sanoa, etten ole menettänyt näiden kahden pelaajan tehojen puutteen vuoksi yöuniani.

Kaksikosta molempien pelissä on kestäviä arvoja sellaisella tavalla, ettei tehoista tarvitse kantaa huolta. Vaikka esimerkiksi Kapanen ei saanut heti hanoja auki, veltosta löysäilystä tätä pääsee osoittelemaan sormella harvoin. Ja kuinka ollakaan, seitsemän edellistä ottelua ovat tuottaneet KalPa-kasvatille kahdeksan (3+5) tehopistettä. Muutenkin Kapanen on käynyt farmireissuineen kaikkineen Mike Babockin ja Sheldon Keefen alaisuudessa läpi sellaisen mankelin, ettei kolmannen polven huippukiekkoilija ole nuoresta iästään huolimatta ensimmäinen, joka alkaa panikoida kolmen ottelun maalitonta jaksoa.

Sebastian Ahon kohdalla tilanne on täysin sama.

Aho, jonka pelaaminen hipoo pieniä yksityiskohtia myöten parhaimmillaan täydellisyyttä, tekee kaukalossa niin paljon voittavia asioita joka ilta, että tehojen seuraaminen on vain ajan kysymys. Se, että Aho on tehnyt vasta kaksi maalia – ja nekin tyhjään maaliin – on laajemmassa katsannossa pelkkä lillukanvarsi ja kitinä siitä ainoastaan osoitus kiekkoyleisön malttamattomuudesta.

Postilaatikko on auki

Tällaisin aihein mentiin tänään. Kiitos, kun olitte mukana ja kiitos, kun olette muutenkin aktiivisesti matkassa mukana sosiaalisen atk:n kautta. Muistakaa, että kiitoksia ja kritiikkiä, juttuideoita ja muita kysymyksiä otetaan edelleen vastaan kaikella nöyryydellä. Postilaatikko on siis auki, antakaa paukkua!

Palataan asiaan taas pian,

Tommi Seppälä.

Tämä juttu on julkaistu alun perin Tommi Seppälän Änärikirjeenä. Tilaa kirje tästä linkistä tai jutun alta, niin kuulet jatkossa maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiirijutut ensimmäisenä – joka viikko. (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös

Kommentti: Kaapo Kakon niskassa kohtuuttomat odotukset – Rangersin luotsi valmentaa jo työpaikastaan

Valmentajalla on syynsä Jesperi Kotkaniemen kovaan kohteluun – kerromme myös Buffalo-pakin asuntokaupoista ja siirtohuhuista, joissa suomalaiset ovat vahvasti mukana

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat