Suora

  • Mäkihypyn miesten kilpailu, Titisee-Neustadt
  • Lentopallon Suomen cup, naisten loppuottelu LP Viesti - LiigaPloki
  • Lentopallon Suomen cup, naisten loppuottelu LP Viesti - LiigaPloki
  • Urheiluruutu

Henrik Dettmannin kolumni: Matkaopas Randy paljasti, miten Kiinasta tulee palloilulajien suurvalta – Suomen vuonna 1975 saama erityiskohtelu ei toistu

Kiinan koripallon evoluutioloikka riippuu siitä, löytääkö maa joukkueeseensa riittävästi vapaita, älykkäitä ja omasta halustaan lajiin sitoutuvia yksilöitä, kirjoittaa Henrik Dettmann.

koripallo
Henrik Dettmann
Tomi Hänninen

Urheilu ole yhteiskunnasta erillinen saareke, vaikka kovapäisimmät jaksavat yhä niin väittää.

Tämä pätee yhtä hyvin Pohjois-Euroopan perukoilla sijaitsevaan pieneen Suomeen kuin suurvallaksi kasvavaan Kiinaan. Siksi myös kiinalaisen koripallon tarina peilaa maan valtiollista kehitystä aina Deng Xiaopingin reformeista 2020-luvun vaikutusvaltaiseen, suurvallan oikeuksiaan lohikäärmeenä vaativaan valtiokapitalistiseen kyber-Kiinaan.

Vaikka koripallolla on ollut jo vuosikymmeniä oma merkittävä asemansa Kiinassa, on perusteltua sanoa, että Kiina-koriksen todellinen rytminvaihto alkoi vuonna 2002. Tuolloin Yao Minginä tunnettu sikäläisen urheiluministeriön suuri projekti ja samalla ensimmäinen kiinalaisen kansainvälisen joukkueurheilun supertähti varattiin NBA:han.

Pari kuukautta kesän varaustilaisuuden jälkeen koripallon MM-kisat pelattiin Indianapolisissa. Kohtasimme Saksan joukkueen kanssa kisojen avausottelussa Yaon johtaman Kiinan. Hehkutus oli hurjaa. Yaon pelottava ulkoinen olemus sai kokeneemmatkin saksalaispelaajat miettimään miten tässä oikein käy.

Mutta kun joukkueemme 20-vuotias takamieslupaus, äitinsä puolelta suomalaisjuurinen Misan Nikagbatse, donkkasi yllättäen ja tylysti (siirryt toiseen palveluun) läpiajonsa päätteeksi pallon Yaon naamaan, ymmärsimme kuinka pitkä matka tällä koripallosuuruudeksi pyrkivällä maalla on lajin kirkkaimmalle huipulle.

Peking 2022
Yao Ming oli Kiinan supertähti NBA:ssa.EPA

Kiinalta kestäisi oman aikansa oivaltaa, että koko painon laskeminen yhden supertähden varaan on kehno strategia, jos kollektiivinen osaaminen on vaillinaista ja lajin historia maassa lyhyt. Isot resurssit auttaisivat kyllä, mutta vain alkuun.

Kiinan maajoukkueessa Yaon ympärillä hääri vikkeliä, liipaisinherkkiä takamiehiä, joiden kaiken järjen mukaan olisi kannattanut heittämisen sijaan toimittaa pallo Yaolle korin alle. Hyökkäyspelin systemaattisuudesta ei kuitenkaan ollut tietoakaan, joten Yaon kohtaloksi jäi oman korin suojelu sen sijaan, että hän olisi päässyt hyödyntämään hyökkäyspään vahvuuksiaan.

Kylien ladonpäädyt täyttyivät koripallokentistä

Indianapolisin kisojen pettymys vaipui kuitenkin pian unohduksiin, kun Houston Rocketsia edustaneesta Yaosta kasvoi nopeasti pesunkestävä NBA-tähti. Samalla Yaosta kehkeytyi suoranainen kansallissankari henkilökultteineen. Räjähdysmäisesti kasvavien kaupunkien korttelit ja pienten kylien ladonpäädyt täyttyivät koripallokentistä, kun yhä useampi kiinalaislapsi tahtoi olla kuin Yao.

Vuosina 2003 ja 2005 Kiina juhli Aasian koripallomestaruutta, 2007 hopeaa. Vuonna 2008 Pekingin olympialaisten avausottelussa miljardi ihmistä hurrasi nähdessään televisiossa, kun Yao upotti ensimmäisen heittonsa sittemmin olympiakultaa voittanutta USA:n ”Redeem Teamia” vastaan. Samassa ottelussa oikeutta jakoi suomalainen Carl Jungebrand.

Käsi kädessä Yaon NBA-menestyksen kanssa Kiinan koripalloliitto ja lajista innostuneet sijoittajat alkoivat investoida kasapäin rahaa maansa pääsarjan CBA:n kehittämiseen. Liigan taso ei päätä huimannut. Tänäkin päivänä lajipuritaanit näkevät sarjan tarjoavan show’ta pelillisen substanssin kustannuksella.

Nykypäivän CBA onkin monella tapaa kuin kopio NBA:sta: on suuria areenoja, maskotteja, julkkiksia, taukokilpailuja, cheerleadereita, valoshow’ta, hodareita ja virvokkeita. Joukkueet ovat täynnä maajoukkueveteraaneja ja Kiina-koriksen teini-ikäisiä lupauksia. Ja ennen kaikkea Stephon Marburyn kaltaisia entisiä NBA-tähtiä ottamassa 40 heittoa per ottelu ja kuittaamassa vielä muutaman eläkemiljoonan.

Kiinalla on vuosikymmenten railo kurottavana

Tämän touhotuksen ohessa Kiina on myös johdonmukaisesti pyrkinyt lisäämään ulkomaalaisten toimijoiden avulla valmennusosaamista. Kiinalaisten koripalloilijoiden yleistaso onkin noussut silmissä. Vaikka Kiinan maajoukkueessa ei ole nyt Yaon kaltaista supertähteä, se pystyy pelaamaan tasaväkisesti keskitason eurooppalaisen maan kanssa.

Kiinan koripallomaajoukkueen pelaajat poseeraavat vuonna 2012.
Kiinan koripallomaajoukkueen pelaajat poseeraavat vuonna 2012. AOP

Kiinan koripallon kehitysprojektia seuratessa täytyy muistaa, että huippu-urheilu – etenkin joukkueurheilu – on Kiinassa tuontitavaraa. Länsimaiset palloilulajit ovat olleet vuosikymmenten ajan Kiinalle pikemminkin seurapelejä kuin kilpailulajeja.

Mainio esimerkki tästä on Suomen maajoukkueen toukokuussa 1975 tekemä maaottelumatka Kiinaan. Isäntäjoukkue antoi tuolloin tasoitusta paitsi pelitaidollisesti myös kiinalaisella mentaliteetilla: oli kerta kaikkiaan kohteliaampaa antaa pitkämatkalaisen nauttia voiton tuomasta euforiasta kuin kamppailla täysillä jokaisesta pallosta.

Nyt kasvava Kiina-koripallon sukupolvi on vasta ensimmäinen, jota määrätietoisesti koulitaan huipulle. Kauas on pitkä matka. Tämä näkyi tuoreimmissa MM-kisoissa, joissa isäntämaa jäi 32 maan karkeloissa sijalle 24. Kiinan koripalloliiton puheenjohtajaksi kohonnut Yao Ming totesikin jo ennen kisoja kuin valmiiksi anteeksipyydellen, että nämä kisat tulevat heille liian aikaisin.

Kiina pyrkii 2020-luvulla Yhdysvaltojen, Espanjan, Ranskan, Liettuan ja Serbian ynnä muiden maailman koripallohuippujen vanaveteen, mutta sillä on vuosikymmenten kulttuuristen tottumusten railo kurottavana.

Evoluutioloikka riippuu vapaista ja älykkäistä yksilöistä

Vierailin tämän vuoden MM-kisoissa Kiinassa. Seurueeni sai oppaakseen 25-vuotiaan shenzheniläisen Randyn, joka oli – kuten niin moni muukin tällä maapallolla – muuttanut maaseudulta suureen kaupunkiin paremman elämän toivossa.

Randy oli luonteeltaan pesunkestävä länsimaalainen. Hän puhui innoissaan elämän haasteista ja mahdollisuuksista, ja hallitsi nasevan small talkin popkulttuuriviittauksineen ja NBA-spekulointeineen. Olipa Randy löytänyt jopa syyllisen Kiinan maajoukkueen alisuorittamiselle MM-kisoissa: totutun kaavan mukaan syyllinen löytyi penkin päästä.

Koripallon pariin Randy oli etsiytynyt 18-vuotiaana päätarkoituksenaan sosiaalisten verkostojen luominen. Yllättäväksi mieltäväni syy olikin lopulta päivänselvä: koska koripallo on Kiinassa nouseva laji ja tulevaisuuden eliitin ajanviete, Randy näki koriksen keinonaan sukkuloida yhteiskuntaluokkien välillä. Yli miljardin ihmisen maassa verkostot ovat ratkaisevassa asemassa elinolosuhteiden rakentamisessa.

Kiinalainen koripalloilija Wang Zhelin heittää.
Koripallo on Kiinassa nouseva laji. Kuvassa on Wang Zhelin.AOP

Shenzhenin liikenneruuhkissa istuessamme Randy filosofoi meille, kuinka raha ei ole elämässä tärkeää. Aika on tärkeää. Tilaisuudet on käytettävä hyväksi. Sosiaaliset verkostot ratkaisevat, kuinka hyvin ja tarkoituksenmukaisesti käytämme aikaamme. Ajankäytön prioriteetit puolestaan takaavat menestyksen elämässä.

Randyn puheita kuunnellessa ei ollut vaikeaa nähdä, kuinka Kiina on ottamassa 2020-luvulla evoluutioloikan kansainvälisen koripallon kärkeen. Jokailtaisissa uutislähetyksissä huolta herättävän, Hongkongissa lihaksiaan pullistelevan Kiinan rinnalla elää kaikessa hiljaisuudessa keskiluokkaistuva Randyn Kiina, joka vaalii aikaa ja kokemuksia, verkostoituu kansainvälisesti ja kantaa huolta ympäristön tilasta. En ole missään muualla nähnyt niin paljon ilmastonmuutosta koskevaa valtiojohtoista ja urheilijoiden kasvoilla ryyditettyä kansalaisvalistusta kuin Shenzhenissä.

Vaikka suuren lohikäärmeen nousua maailmannäyttämölle on syytäkin seurata silmä tarkkana, maan ”Randyt”, eli oppinut ja vaurastunut keskiluokka, pakottaa vähitellen Kiinan keskusjohdon kuuntelemaan kansalaisiaan. Heille on annettava väylä ilmaista mielipiteensä. Tämä mahdollistaa myös Kiinan kehityksen palloilulajien suurmaaksi.

Yao Ming -myytti ja miljardöörien kehittelemä show-henkinen CBA ovat olleet välttämättömiä kehitysaskelia, mutta Kiinan koripallon evoluutioloikka riippuu lopulta siitä, löytääkö maa joukkueeseensa riittävästi vapaita, älykkäitä ja omasta halustaan lajiin sitoutuvia yksilöitä puhaltamaan yhteen hiileen. Sellaisia kuin Luka Doncic Sloveniassa, Ben Simmons Australiassa, Giannis Antetokounmpo Kreikassa tai Lauri Markkanen Suomessa. Yli 1,3 miljardin kansalaisen joukosta uskoisi muutaman löytyvän, ennemmin tai myöhemmin.

Henrik Dettmann on miesten koripallomaajoukkueen päävalmentaja ja Radio Suomessa maanantaisin kuultavan Urheiluhullut-ohjelman vakiovieras.

Lue lisää:

Henrik Dettmannin kolumni: Heittäkää roskiin lööpit miljoonista, misseistä ja Maserateista!

Henrik Dettmannin kolumni: Hienoa, Annika Saarikko! Jos urheilulle luvatut miljoonat käytetään oikein, tulevaisuudessa kansa hurraa ja eduskunta kannustaa

Henrik Dettmannin kolumni: Miksi vaalikoneet sivuuttavat täysin miljardien eurojen liikuntapommin? Esitä ehdokkaallesi nämä kysymykset ja vaikuta lastesi tulevaisuuteen

Henrik Dettmannin kolumni: Miksi emme tee päätöstä, joka vapauttaa vanhemmat kuskausrumbasta, saa lapset liikkeelle ja säästää miljardeja euroja?

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat