Mika Kojonkosken ihmiskoetta muistuttavasta Kiina-projektista kuuluu kummia: vuosi sitten ensi kertaa suksia testannut hypännyt jo 123 metriä

Osa Mika Kojonkosken mäkioppilaista tulee jo alas Kuopion suurmäestä.

Tarinat ja ilmiöt
Mika Kojonkoski
Mika Kojonkoski on luotsannut kiinalaisia mäkihyppääjiä nyt vuoden päivät.AOP

Perjantai-iltana 2. marraskuuta 2018 Kuopion Rissalan lentokentällä riitti kansainvälistä tunnelmaa. Pohjois-Savon sydämeen laskeutuneessa koneessa oli kyydissä 30 kiinalaista urheilijanalkua, jotka maan talviurheilujohto oli valjastanut suorittamaan yksiselitteistä tehtävää: selviytyä vuoden 2022 Pekingin kotiolympiakisoihin.

Matkassa oli kuitenkin mukana yksi iso mutta. Kesäisistä taistelulajeista seulotun 14–19-vuotiaiden urheilijoiden maalina oli talviolympiakisojen mäkihyppy. Absurdi yhtälö herätti luonnollisesti kiinnostusta paitsi kiinalaisessa myös suomalaisessa lehdistössä.

Ensi kertaa suksilla seisseet kiinalaiset paistattelivatkin Kuopion-reissun avausviikollaan suomalaisten tv-kanavien inserteissä ja lehtien aukeamilla lähinnä kevennysmielessä, sillä vasta-alkajilla oli täysi työ laskea näytösmielessä alas Saksasta vartavasten rahdattu neljän metrin tekomäki.

Ajatus, että yksikin 30 kiinalaisesta muuntautuisi 3,5 vuodessa olympiatason hyppääjäksi, oli show'n jälkeen edelleen lähempänä absurdia kuin realisimia. Realiteetit tunnusti myös Kiina-projektia vetämään palkattu, kansainvälisessä mäkihypyssä meritoitunut Mika Kojonkoski.

– Laskin lähtötilanteessa, että jos loistavan taidon oppimiseen tarvitaan yhden hyvän teorian mukaan 10 000 tuntia, niin meillä oli 6 000 tuntia aikaa, Kojonkoski muistelee Yle Urheilulle 29. lokakuuta 2019, neljä päivää ennen projektinsa 1-vuotispäivää.

Kiinalaisia mäkihyppyvalmennettavia ja Mika Kojonkoski tiedotustilaisuudessa.
Kiinalaisia mäkihyppyvalmennettavia ja Mika Kojonkoski tiedotustilaisuudessa viime vuoden marraskuussa.Matti Myller / Yle

Projektin, joka polttomerkattiin alusta alkaen sanoilla mahdoton tehtävä. Mutta onko se vuoden jälkeen edelleen sitä? Kuopiosta kuuluu nimittäin kummia, tai pikemminkin Slovenian Planciasta, joka tunnetaan maailman suurimpiin kuuluvasta lentomäestä.

Jättiläismäiseen, yli 250 metrin hyppyjä mahdollistavaan mäkeen Kojonkosken kiinalaisilla ei ole asiaa, mutta niin hurjalta kuin se tuntuukin, osa vuosi sitten ensi kertaa suksia kokeilleista kiinalaisista tuli kaksi viikkoa sitten alas Planican HS135-mäestä. Ja mikä uskomattominta: pisin ”leiskautus” kantoi 123 metriä!

Mittasuhteet huomioitava

Leiskautus on pakko pannan lainausmerkkeihin, sillä Kojonkoski myöntää myös itse, että hänen suojatteihinsa on sovellettava mäkihypyn iänikuista lainalaisuutta: kun vauhtia on tarpeeksi, jokainen lentää pitkälle.

– Olemme harjoitelleet vasta vuoden, joten olemme edelleen hirveästi perässä, sanoo Kojonkoski, jonka mukaan kiinalaiset ottavat vauhtia mäestä riippuen kymmenen metriä muita korkeammalta.

– Kehitys on silti ollut odottamattoman nopeaa, Itävallassa ja Norjassa kosolti mainetta niittänyt Kojonkoski alleviivaa.

Tahti, jolla suomalaisluotsin hyppyalokkaat ovat tulleet alas normaali- ja suurmäistä lähtökohdat huomioiden, on herättänyt huomoita myös Kiinan talviurheilujohdossa.

Edellä mainittu Planican-leiri kokosi yhteen Kiinan miesten, naisten ja nuorten maajoukkueet, Kiinassa toimivien kolmen provinssin omat joukkueet sekä kaksi yksityistä tiimiä, joita johtivat Kojonkoski ja hänen norjalainen kollegansa Kjetil Strandbråten.

Mika Kojonkoski
Norjalaiset mäkihyppääjät Tom Hilde, Anders Bardal, Anders Jacobsen ja Björn Einar Romören Norjan maajoukkuevalmentaja Mika Kojonkosken (keskellä) kanssa vuonna 2011. Christof Koepsel / Bongarts / Getty Images

Yle Urheilu on keväästä alkaen selvittänyt suomalaisten osuutta Kiinan massiivisessa talviurheiluprojektissa, jota kymmenet haastateltavat ovat kuvanneet lyhytnäköiseksi. Vastikään selvisi muun muassa, että viime talvena Vuokatin urheiluopistoa kansoittaneet kiinalaiset talviurheilijat ovat kaikonneet lähes kokonaan.

Vastaavaan seinään törmäsi Strandbråten, jonka hanke lakkautettiin välittömästi, kun Kojonkosken suojatit olivat vetäneet Planican kisoissa pidemmän korren.

– Norjalaisten pettymys oli selkeä. Heillä oli vakaa aikomus mennä olympialaisiin asti, kertoo Kojonkoski, joka sai Strandbråtenin lakkautetusta ryhmästä omaansa kolme lahjakkainta tyttöhyppääjää.

Kommunikoinnissa haasteita

Kojonkosken joukkueen nykykoko on 29 urheilijaa, joista 14 laskeutui Rissalan lentokentälle ensimmäisessä saapumiserässä. Kojonkosken mukaan alkuperäisille urheilijoille kertyi ensimmäisenä vuonna hulppeat 2 500 harjoitushyppyä, mikä on moninkertainen määrä verrattuna esimerkiksi aktiivihyppääjiin. Tällä vaakakuppi ei kuitenkaan heilahda vielä merkittävästi kiinalaisten suuntaan.

– Siitä, että tunnistaa lajin jotenkuten ja osaa vähän hypätä, huipulle on vuosisadan matka. Tai sanotaan, että kilometrien matka, Kojonkoski myöntää.

Yhtenä merkittävänä haasteena kehityksen maksimoimiselle on yhteisen kielen puuttuminen. Asian korjaamiseksi kiinalaisnuoret opiskelevat iltaisin englantia.

– Kommunikointi onnistuu englanniksi jo tyydyttävästi joidenkin kanssa, mutta tarvitsemme vielä aika paljon tulkkeja. Se on meille suuri haaste, sillä meidän pitäisi pystyä kommunikoimaan tunteista ja saada urheilijalta omaa analyysiä, Kojonkoski sanoo.

Tilanne olisi hyvin toisenlainen, mikäli Kojonkoski olisi saanut valita hankkeeseensa urheilijoita esimerkiksi hurjapäisyydestään tunnetusta freestyle-hiihdosta. Siinä Kiina on saavuttanut talviurheiluhistoriassaan toiseksi eniten olympiamitaleita, 11 kappaletta.

Kojonkosken projekti joutui kuitenkin osaksi strategiaa, jossa Kiinan valtio haalii talvilajeille uusia harrastajia. Tässä tapauksessa urheilijoiden ja valmentajien mieltymykset väistyvät suuremman suunnitelman tieltä. Näin ollen ei tullut kysymykseen, että nyt Puijolla mäkihypyn lainalaisuuksia opiskelisi piirikunnallisella tasolla freestyle-hiihtoa harrastanut kiinalaisjoukko, jolle mäkihypyn hahmottaminen olisi todennäköisesti ollut astetta helpompaa kuin taistelulajien taitajille.

– Freestyle on hurjapäinen laji, jossa tarvitaan mäkihypyn tavoin kykyä haastaa ja ylittää itseään. Meidän joukko taas aloitti tunnustelemalla, millaista on ylipäätään liukua lumella sukset jalassa, Kojonkoski sanoo.

Han Xiaopeng
Kiinan Han Xiaopeng on freestyle-hiihdon olympiavoittaja Torinon kisoista 2006Daniel Dal Zennaro / EPA

Vaikka Kojonkosken luotsaama ihmiskoe testaa inhimillisen kehityskyvyn rajoja ja myös rikkoo niitä, norjalaiskollegan kokema kohtalo langetti varjon, joka on alati Kojonkosken yllä. Huomisesta ei parane murehtia, vaan elää vahvasti hetkessä – ja se on kotikonnuilleen Kuopioon palanneen Kojonkosken mieleen.

– Olen ensimmäistä kertaa urallani kotona sen jälkeen, kun lähdin päävalmentajaksi Itävaltaan vuonna 1997. Kyllä tässä on tullut aamuisin tuuleteltua, että olen saanut olla enemmän perheeni kanssa. Tällä hetkellä maalaan poikani kämppää. Viimeinen lapsi on lähdössä kotoa pois. Sain kuitenkin olla vuoden hänen kanssaan aamupuurolla, mikä oli minulle iso asia.

– Niin kuin Strandbråtenin projektista voi nähdä, kaikki saattaa muuttua yhdessä yössä. En siis jaksa ottaa asiasta hirveästi paineita. Minulla on omat ehtoni, joista pidän kiinni. Jos se ei kiinalaisille jostain syystä käy, sitten he voivat tehdä tämän ominensa, Kojonkoski linjaa.

Jo kansainvälisiäkin kisoja

Mikäli Kojonkosken hanke pysyy voimissaan tulevan talven läpi, kiinalaisia hyppääjiä saatetaan jo nähdä kisaamassa Suomessa. Naisten puolella tavoitteet ovat kuitenkin jo kansainvälisissä ympyröissä, joissa kaksi Kojonkosken 16-vuotiasta kiinalaishyppääjää saavutti pisteitä alimman kategorian eli FIS-cupin osakilpailuissa lokakuussa.

Todellisuudessa jo pelkkä ilmoittautuminen riitti lähes 30 parhaan joukkoon oikeuttavaan pistesijaan, sillä ensimmäisessä kisassa osanottajia oli 32 ja jälkimmäisessä 31. Debyytissään kiinalaiset olivat sijoilla 21 ja 30, toisessa 23:s ja 28:s.

Pisteiden merkitys on silti Kojonkosken suojateille suuri, sillä niillä urheilijat saavat mahdollisuuden osallistua paitsi toiseksi korkeimpaan kisasarjaan Continental-cupiin myös ensi helmikuussa Lausannessa Sveitsissä järjestettäviin nuorten olympialaisiin.

– Tavoite on, että vähintään toinen tytöistämme pääsisi Lausanneen. Miehissä tilanne on se, että jos kehitys jatkuu nyt nähdyllä tavalla, vuoden päästä FIS-cupissa voisi olla saumaa pisteille, Kojonkoski arvioi.

– Elämme silti vielä ihan täysin harjoituksen ehdoilla. Kilpaileminen olisi tietysti herkullista ja kivaa, mutta yritämme raapia kasaan puuttuvaa harjoituspääomaa. Siihen ei tarvita yhtään ylimääräistä matkustuspäivää.

Kestääkö tammikuun yli?

Tulosta on todennäköisesti ladottava kuitenkin pöytään jo heti ensi vuoden alussa, kun Kiinan mäkivoimat kokoontuvat toistamiseen Slovenian Planicaan 3.–5. tammikuuta. Edellisessä Planican-visiitissä paikalla oli myös valmentaja Janne Väätäinen, joka siirtyi Kiinan miesten tekniseksi valmentajaksi Japanissa vietettyjen kahdeksan menestysvuoden jälkeen.

Janne Väätäinen toimi Suomen miesten mäkimaajoukkueen päävalmentajana vuosina 2008–10.
Janne Väätäinen toimi Suomen miesten mäkimaajoukkueen päävalmentajana vuosina 2008–10.Compic / All Over Press

Väätäinen kertoo Yle Urheilulle olleensa vaikuttununut Kojonkosken urheilijoiden edistyksestä, mutta kysymykseen, voiko Kojonkosken ryhmästä tunkeutua urheilijoita Kiinan miesten maajoukkueeseen, Väätäinen suhtautuu skeptisesti.

– Tuota...Mitä vain voi tapahtua, ei kai tässä voi muuta sanoa. Mutta naisten maajoukkueen osalta en pitäisi ihmeenä, jos näin tapahtuisi.

– Uskon, että Kiinan naisten mäkijoukkue on varmasti positiivinen yllätys Pekingin olympiakisoissa, Väätäinen sanoo.

Lue lisää:

Sadat kiinalaiset katosivat Vuokatista kuin taikaiskusta – suomalaispomo kertoo hetkestä, kun tajusi miljoonabisneksen olevan vaarassa: ”Hälytyskellot alkoivat soida”

"Perus-CV:llä jopa 10 000 e/kk" – Yle Urheilu selvitti, miten suomalaiset lähtivät apajille Kiinan käsittämättömään olympiahankkeeseen

Mika Kojonkoski ei jäänyt ainoaksi! Suomalainen menestysvalmentaja vaihtoi maailman parhaan mäkihyppääjän Kiinaan – "Varmasti tämä hämmentää"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat