Suora

  • Viimeistä viedään
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Ehkä tänä iltana kaikki vihdoin muuttuu – näin lähellä Suomi on ollut miesten jalkapallon arvokisoja aiemmin

Suomi on viimeksi ollut matkalla arvokisoihin vuoden 2008 EM-karsinnoissa. Nyt EM-unelman tiellä on enää piskuinen Liechtenstein.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue
Hannu Tihinen of Finland looks on as Makukula and Jorge Ribeiro of Portugal celebrate qualification
Hannu Tihinen katsoo pettyneenä, kun Portugalin Makukula ja Jorge Ribeiro juhlivat EM-kisapaikkaa marraskuussa 2007Paul Gilham / Getty Images

Suomen ja Liechtensteinin välistä EM-karsintaottelua voi seurata suorana Yle Puheen taajuudella perjantai-iltana kello 18.02 alkaen.

Huuhkajat on lähempänä miesten jalkapallon arvokisapaikkaa kuin koskaan aiemmin. Todennäköisyys sille, että Suomi pelaa ensi kesänä ympäri Eurooppaa jaetuissa kisoissa on yli 99-prosenttinen, ja Suomen tarvitsee vain kaataa perjantaina Töölössä Liechtensteinin kääpiövaltio.

Ennen tätä herkullista mahdollisuutta Suomi on ollut lähellä kisoja aiemminkin. Miesten jalkapallohistoriasta voi nostaa neljä selkeää kertaa, kun joukkueella on ollut hyvät mahdollisuudet edetä joko EM- tai MM-kisoihin.

Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana EM-karsinnoissa tavoittelemassa paikkaa vuoden 1968 kisoihin Italiassa, mutta joukkue ei voittanut sillä eikä vielä seuraavillakaan kerroilla yhtään karsintapeliä.

Ensimmäinen EM-karsintavoitto tuli toukokuussa 1978 kotikentällä Kreikkaa vastaan. Atik Ismail (alla olevassa kuvassa) teki kaksi ja Jyrki Nieminen yhden osuman, ja Suomi voitti 3–0. Karsintarupeama vuoden 1980 kisoihin sujui muutenkin aiempia selvästi paremmin, ja Aulis Rytkösen vuonna 1978 ja FC Haka-legenda Esko Malmin vuonna 1979 valmentama joukkue pelasi muun muassa kaksi tasapeliä Neuvostoliiton kanssa.

Kreikka pöllytti Ranskassa menestyksekästä pelaajauraa 1950-luvulla tehneen Rytkösen viimeiseksi jääneessä ottelussa Suomea peräti 8–1, ja ratkaisevaksi tappioksi muodostui 1–3-pettymys Unkarin vieraana lokakuussa 1979. Päätöskierroksella Suomi venyi Neuvostoliiton vieraana rapsakassa pakkassäässä kahden maalin takaa tasoihin, mutta joukkue jäi lopulta lohkon jaetulle kakkospaikalle kuudella pisteellä yhdessä Unkarin kanssa.

Kreikka keräsi tasaisessa lohkossa seitsemän pistettä ja eteni kisoihin. Neuvostoliitto jäi Suomen ja Unkarin taakse lohkon neljänneksi saatuaan vain viisi pistettä.

EM-karsintoihin osallistuneen joukkueen rinnalla pelasi myös Suomen olympiajoukkue, joka tavoitteli paikkaa Moskovan vuoden 1980 kisoissa. Olympiasääntöjä oli muutettu aiempaa suopeammiksi ammattilaisille, ja Moskovassa saivat pelata Euroopan ja Etelä-Amerikan maista sellaiset pelaajat, jotka eivät olleet pelanneet MM-karsintapeleissä tai lopputurnauksissa.

Suomi ei selviytynyt Moskovaan karsintojen kautta, mutta sai paikan takaportin kautta, kun Suomen lohkossa pelanneet Länsi-Saksa ja Norja boikotoivat kisoja. Tšekkiläisen Jiri Pesekin jätettyä paikkansa olympiakarsintojen jälkeen Malm valmensi joukkuetta lopulta myös olympialaisissa.

Oheisesta klipistä voi katsoa, miltä näytti olympiakarsintaottelussa Suomi–Norja Kuopiossa vuonna 1979. Yli 6 000 katsojan harmiksi Norja oli parempi 1–0.

Atik Ismail vuonna 1985.

Melkein Meksikossa

Seuraava suuri mahdollisuus koitti 1980-luvun puolivälissä. Suomi karsi päävalmentajaksi Malmin jälkeen tulleen Martti Kuuselan johdolla paikasta vuoden 1986 Meksikon MM-kisoihin, ja matka oli hyvin lähellä tulla toteen.

Suomi pelasi samassa lohkossa Englannin, Romanian, Pohjois-Irlannin ja Turkin kanssa. Kolmesta ensimmäisestä pelistä joukkue voitti kaksi, sillä Pohjois-Irlanti kaatui Porissa 1–0 ja Turkki Antalyassa 2–1. Välissä Englanti opetti Wembleyllä suomalaisia maalein 5–0.

Kuuselalle vierailu legendaarisella stadionilla on jäänyt mieleen. Monelle se oli ensimmäinen laatuaan.

– Maracana oli silloin ehkä samantasoinen pyhättö kuin Wembley. Menimme sinne ja hovimestari kyseli, että Sir, haluaisitteko teetä? Siinä kohtaa ajattelin, että olemme hävinneet tämän pelin. Siellä oli nahkasohvat ja kaikkea, mutta eihän se mihinkään sellaiseen tietenkään kaatunut, Kuusela muistelee Yle Urheilulle hymy huulillaan.

Vuoden 1984 neljäs karsintapeli päättyi tappioon. Pohjois-Irlanti voitti lopulta erittäin ratkaisevaksi muodostuneen pelin kotonaan 2–1, vaikka Suomi johtikin ottelua. Seuraavan vuoden puolella yli 30 000 katsojaa näki olympiastadionilla Suomen komean 1–1-tasapelin Englantia vastaan, ja Romanian kanssa päädyttiin myöhemmin samoihin lukemiin.

Oheisesta klipistä voi katsoa Suomen tekemän johtomaalin Englantia vastaan. Jari Rantanen oli kärkkäänä Peter Shiltonin tarjoamassa paluupallossa, ja kotiyleisö sai aihetta juhlaan.

Martti Kuusela

Vieraspeli Romaniassa toi 0–2-tappion, eikä viimeisen pelin voitto Turkista riittänyt kisapaikkaan. Kahdeksan pistettä kerännyt Suomi oli lohkon kolmas, ja edellä MM-kisoihin menivät Englanti sekä Pohjois-Irlanti. Suomen kisapaikka jäi kahden pisteen päähän, ja seuraavaa mahdollisuutta saatiin odottaa yli vuosikymmen.

Vuodet 1981–1987 maajoukkuetta valmentanut Kuusela sanoo, että hän ei halua selitellä menneitä asioita ja pelejä. Hän on kiitollinen hienolle joukkueelle siitä matkasta, jonka he saivat kulkea yhdessä.

– Lähellä olemista ei lasketa, ja se on monesti pienestä kiinni. Siinä Pohjois-Irlanti -pelissä se meni ja Englanti-peli tuntui tasapelistä huolimatta tappiolta, mutta sellaista se on. Ajattelin silloin ja ajattelen edelleen, että jos kisoihin haluaa, kotona ei saa hävitä. Nyt "Riven" (päävalmentaja Markku Kanerva) joukkue hävisi Italialle, mutta sen vielä kesti.

– Me emme silloin hävinneet ja olimme viimeisestä korista lohkossa, jossa oli kovia futismaita. Olen tosi kiitollinen niille sen ajan pelaajilleni, sillä me tulimme toimeen. Olen sanonut monesti, että tarvitsemme pelaajia, mutta saamme ihmisiä. Se on varmasti nykyjoukkueenkin ajatusmalli.

Kuuselan vuosina joukkueessa oli paljon värikkäitä persoonia ja kovia pelaajia, mutta hän ei halua nimetä ketään toisten yläpuolelle.

– Mielestäni joukkueen pitää olla täynnä persoonia, ja he ovat pelin suola. He tekevät ratkaisuja, jotka menevät joskus pieleenkin, mutta jos he luottavat valmentajan olevan takanaan huononakin hetkenä, kyllä he antavat kaikkensa.

– En halua yksittäisiä pelaajia mainita, koska se olisi väärin muita kohtaan. Sanoisin, että ne pelaajat sillä silloisella osaamisella olisivat voineet pelata maajoukkueessa myöhemmin tai nykyäänkin. Sen ajan resurssit olivat pienemmät, ja meillä oli vähän pelaajia ulkomailla, mutta niinhän sen täytyy mennäkin. Nyt täytyykin olla enemmän kaikkea ja pysyä mukana maailman kehityksessä, Kuusela muistuttaa.

Rankkasade ja Unkari

11.10.1997. Tuo surullisenkuuluisan Suomi–Unkari-ottelun päivämäärä on piirtynyt suomalaiseen jalkapallohistoriaan ikuisiksi ajoiksi. Moni varmasti on odottanut, että tilalle tulisi joku onnellisempi päivämäärä. Perjantai 15.11.2019 voi hyvinkin olla sellainen, ja tämä päivä on viimeinen kerta, kun Unkari-ottelu nousee enää esiin.

Jo edesmenneen tanskalaisen Richard Möller Nielsenin valmentaman Suomen MM-karsintaprojekti vuoden 1998 kisoihin Ranskassa alkoi heikosti, sillä Unkari voitti aluksi kotonaan 1–0 ja Sveitsi Helsingissä 3–2. Vuoden 1997 vire oli huomattavasti parempi, ja kahden Azerbaidzhan-voiton välissä Suomi haki Oslosta 1–1-tasapelin Norjaa vastaan.

Norja sisuuntui ja kävi lyömässä taululle tylyt 4–0-voittolukemat Helsingissä. Tilit Sveitsin kanssa tasattiin 2–1-vierasvoitolla Jari Litmasen ja Antti Sumialan maaleilla, ja kuten hyvin tiedetään, voitto viimeisessä kotipelissä Unkaria vastaan olisi vienyt Suomen jatkokarsintaan.

Sumiala vei rankkasateessa Suomen maalin edelle, mutta lisäajan viime sekuntien karmaiseva tapahtumaketju Unkarin kulmapotkun jälkeen johti omaan maaliin ja tasoitukseen.

Suomi-Unkari 1997

Ottelun kuuluisat maalit voi katsoa oheisesta klipistä. Selostaja Antero Mertarannan seurana ottelua kommentoinut toimittaja Jukka Rönkä lausui Sumialan johtomaalin jälkeen sanat, joille saatetaan vihdoin 22 vuoden jälkeen saada tänään katetta.

– Tässä on sellaista havinaa, että nyt aletaan kirjoittaa historiaa. Tällaista voittoa suomalainen jalkapallo kaipaa. Tämä on hieno laji, joka on kaikissa Euroopan maissa paitsi Suomessa ykköslaji. Tuntuisi todella hienolta, jos jalkapallo saisi vihdoin Suomessa arvoisensa kohtelun. Tekojen kautta se pitää tietysti ansaita, mutta tämä voi olla sellainen päivä, että voidaan puhua jalkapallohuumasta.

Suomen jatkokarsintapelejä ei koskaan nähty, mutta ainakin mikäli Suomi olisi arvottu Jugoslaviaa vastaan, vaikeaa olisi ollut. Unkari sai vastaansa nimenomaan kovan Jugoslavian, joka murskasi Unkarin kahdessa ottelussa yhteismaalein 12–1.

Maalin päässä Portossa

Ennen tätä syksyä viimeisin kerta, kun Suomella on ollut todella hyvä mahdollisuus EM-kisoihin oli vuosina 2006–2007. Englantilainen konkariluotsi Roy Hodgson saapui Suomeen norjalaisen Viking Stavangerin peräsimestä vuoden 2006 alussa, ja hänen johdollaan etenkin maajoukkueen puolustuspeli laitettiin kuntoon.

Suomen karsintalohko Itävallassa ja Sveitsissä vuonna 2008 pelattuihin EM-kisoihin oli peräti kahdeksan joukkueen kokoinen, ja siinä pelasivat Suomen lisäksi Puola, Portugali, Serbia, Belgia, Armenia, Azerbaidzhan sekä Kazakstan.

Karsinnat alkoivat riemukkaalla 3–1-vierasvoitolla Puolassa, ja perään Portugali jäi 1–1-tasapeliin Helsingissä. Voittoonkin oli mahdollisuus, sillä Portugali joutui pelaamaan vajaalla yli puolet ottelusta.

Loppuvuosi 2006 toi voitot Kazakstanista vieraissa ja Armeniasta kotona, mutta maaliton tasapeli Jerevanissa oli iso pettymys. Armenia-tasapeli sekä seuraavan karsintavuoden avannut shokkitappio Azerbaidzhanissa olivat lopulta raskaita, ja saamatta jääneitä pisteitä olisi tarvittu kipeästi loppuvuonna.

Roy Hodgson mietteliäänä Portossa Portugalin ja Suomen välisessä EM-karsintapelissä 21.11.2007.
Roy Hodgson kuvattuna viimeisessä ottelussaan Suomen valmentajana. Suomen piti voittaa Portossa Portugali, mutta peli päättyi maalittomana.Getty Images

Kesän aluksi Serbia haki 2–0-voiton Helsingistä, mutta Belgia kaatui samoin lukemin muutamaa päivää myöhemmin. Tuossa 6.6.2007 pelatussa ottelussa Olympiastadionilla nähtiin lehahtelemassa myös huuhkaja, josta lopulta tuli jalkapallomaajoukkueen symboli ja joka antoi maajoukkueelle myös lempinimen.

Kazakstan-kotivoiton jälkeen Suomi jämähti kolmen maalittoman tasapelin putkeen Serbiaa, Puolaa ja Belgiaa vastaan, mutta Azerbaidzhan kaatui pakkoraossa kotona 2–1.

Kaikki jäi viimeisen Portugali-pelin varaan. Suomi olisi tarvinnut Portosta voiton marraskuussa, mutta vahva isäntä pystyi pitämään vierasjoukkueen pois vaarallisilta maalipaikoilta. Ottelu päättyi jälleen maalittomana, ja Hodgson jätti pestinsä, vaikka Palloliitto olisi halunnut britin jatkavan.

Suomi päästi EM-karsinnoissa 2008 vain seitsemän maalia, mutta jäi silti neljänneksi. Tasaisessa lohkossa edelle tunkivat Serbia, Portugali ja Puola.

Vihdoin perillä?

Suomen odotetaan kaatavan Liechtenstein päätösottelussa, ja siitä on varma myös Martti Kuusela. Hänelle kisapaikka varmistui henkisesti jo lokakuun vakuuttavalla Armenia-voitolla.

– En näe mitään mahdollisuutta sille, että Liechtenstein saisi edes pistettä, mutta ehkä olenkin jo entinen valmentaja. Kun Armenia oli kaatunut, laitoin muutamalle kaverille viestin, että se on siinä. Tunnen Kreikan ja kreikkalaiset niin hyvin, että aavistelin heidän voittavan Bosnian, Kreikassa 1990-luvulla valmentanut Kuusela toteaa.

Kuuselan mukaan kisapaikka olisi suomalaiselle jalkapallolle suuri ja merkityksellinen asia. Hänelle lisäarvoa tulee myös siitä, että se on tulossa kotimaisin valmennusvoimin.

– Kuten sanoin, moni on ollut lähellä, mutta ei sitä lasketa. Yksi "Riven" vahvuuksista on ollut se, että hän on jaksanut olla pitkään mukana ja oppia, vaikka ulkomaillekin olisi varmaankin voinut mennä. Hän tuntee pelaajansa viimeisen päälle, ja pelaajat luottavat häneen. Kanerva on koonnut ympärilleen hyvän tiimin, joka osaa hyödyntää nykyajan teknologioita myös oikealla tavalla.

– Jalkapallo on tosi vaikea laji, ja tämä on huippusaavutus. Erityisesti lämmittää se, että tämä saadaan suomalaisella osaamisella, vaikka ei minulla mitään kansainvälistäkään osaamista vastaan ole. Olen saanut itsekin jo aika monesta maasta soiton ja on huomioitu se, että Suomi on menossa kisoihin. Tämä on iso ja tärkeä juttu, itsekin paikan päälle Töölöön perjantai-iltana suuntaava Kuusela suitsuttaa.

Uutista päivitetty kello 12.45: tarkennettu tietoa vuoden 1998 MM-kisojen jatkokarsinnoista. Karsintaparit arvottiin, eikä Suomi olisi välttämättä kohdannut Jugoslaviaa.

Lue myös:

Saako Lukas Hradecky unta ennen Huuhkajien historiallista iltaa? – "Kunhan Teemu ei kuorsaa liikaa"

Huuhkajien vekkuli nojaa "jäätävään itseluottamukseen": Ei tässä mitään taikatemppuja pidä tehdä

Huoltajalegenda Gunnar toivoo Huuhkajilta 80-vuotislahjaa: "Olisi niin kova juttu, että voisi vaikka tyytyväisenä lähteä tästä maailmasta"

Kuka hyökkää Pukin takana? Huuhkajien todennäköisimmät vaihtoehdot ovat Jensen ja Tuominen, kun Pohjanpalo on jälleen sairastuvalla

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat