Suora

  • Ratsastuksen maailma
  • Elävä arkisto esittää
  • Viimeistä viedään

Huuhkajat etenivät EM-kisoihin, mutta jalkapalloyhteiskuntaan on tutkijan mukaan vielä matkaa: "Faneille arvokisapaikka riittää, mutta suurelle yleisölle ei"

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen historiallisella suorituksella on vaikutuksia myös muualle kuin urheilumaailmaan.

Jalkapallon miesten EM 2020
Huuhkajat
Suomi–Liechtenstein -ottelua seurattiin Töölön stadionilla riehakkaissa tunnelmissa.Tomi Hänninen

Marraskuun 16. päivä Suomi heräsi uuteen aikaan. Suomen miesten jalkapallomaajoukkue oli tehnyt jotakin, minkä moni ei uskonut koko elinaikanaan tapahtuvan. Se oli edennyt ensimmäistä kertaa jalkapallon arvoturnaukseen.

Väki vaelsi kaduille ja toreille juhlistamaan koko kansan Huuhkajia.

Mutta kuinka merkittävästä tempusta todellisuudessa on kyse ja onko Suomi nyt jalkapalloyhteiskunta?

– Ainakin jalkapalloihmisten ja somesukupolvea vanhempien, huonon menestyksen hyvin muistavien sohvaperunoiden odotukset ovat täyttyneet, urheiluun ja jalkapalloon perehtynyt mediatutkija Sami Kolamo toteaa.

Yhtymäkohtia vuoden 1995 maailmanmestaruuteen

Huuhkajien EM-kisapaikkaa onkin puheissa ja mediassa verrattu usein jääkiekon maailmanmestaruuksiin. Yhtymäkohtia kieltämättä löytyy: myös miesten jääkiekkojoukkueella oli takanaan lukuisia pettymyksiä, kun kirkkain mitali oli monesti ollut lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. Yhtä lailla Suomen miesten jalkapallomaajoukkue on joutunut monesti pettymään, kun arvokisapaikka on kerta toisensa jälkeen karannut käsistä.

– Uskon, että Suomen maajoukkueen menestys on kansalliselle itsetunnolle tärkeä asia. Altavastaajan asemasta nouseminen kisoihin kohottaa kansallista itsetuntoa. Tämä tuo valoa syksyyn, Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti summaa.

Jalkapallo ei ole vielä koko kansan juttu.

Maiju Kannisto, tutkija

Suomen kaikkien aikojen ensimmäistä jääkiekon MM-kultaa pidettiin vuonna 1995 niin merkittävänä, että jopa laman katsottiin päättyneen tuohon toukokuiseen sunnuntaihin. Tutkija Maiju Kanniston mukaan MM-kullalle oli tuolloin olemassa yhteiskunnallinen tilaus.

– Tunteet olivat ristiriitaisia sen suhteen, mitä EU:hun liittyminen tarkoittaa. Kansa pääsi juhlimaan suomalaisuutta.

Kauppatori
Suomen EM-kisapaikkaa juhlittiin villisti perjantaina Helsingin Kauppatorilla.Mikko Stig / Lehtikuva

Nationalismi ja urheilu ovat kulkeneet käsi kädessä aina kansakuntamme alkuajoista lähtien. Alkujaan urheilu valjastettiin oikeuttamaan kansakuntamme olemassaoloa eikä sanonta Suomi juostiin maailmankartalle ole tuulesta temmattu. Urheilun avulla suomalaisista pyrittiin kasvattamaan terveitä ja kunnollisia kansalaisia.

Nyt, lähes 25 vuotta myöhemmin, Kannisto näkee, että nyt samanlaista tilausta on jälleen.

– Kun mietitään esimerkiksi perussuomalaisten kansallisia arvoja... Iso joukko kaipaa tälläisiä. Jääkiekko on koonnut kansaa yhteen, mutta jalkapallo voisi tehdä sen globaalimmin.

Jalkapallomaajoukkueen matkaan voi siis hypätä, vaikka ei jakaisikaan karvasta kokemusta sateisesta syysillasta Olympiastadionilla vuonna 1997.

– En seuraa kansainvälistä jalkapalloa muuten, mutta näitä seuraan. Tälläisistä seuraajista suurin osa koostuu. He seuraavat juuri sen turnauksen tarinaa. Ei siihen tarvitse pohtia, miten tämä rakentui, vaan eletään sitä hetkeä, Kannisto selittää.

Uusi Islanti?

Kolamo ei kuitenkaan lähtisi vertaamaan Huuhkajien arvokisapaikkaa jääkiekkomestaruuteen.

– Jääkiekon maailmanmestaruus vuonna 1995 oli ensimmäinen maailmanmestaruus. Finaali kokosi ihmiset televisioiden ääreen. Nykyään, kun sosiaalinen mediakin on koko ajan mukana, fanit kommentoivat tapahtumia omiin kanaviinsa seuratessaan television kuvavirtaa. Kokemus ja tapahtuma ei ole samanlainen kuin vuonna 95. En lähtisi yhdistelemään näitä, varsinkin kun kyseessä on jalkapallossa vasta kisapaikka.

Sen sijaan kansaa yhdistävää voimaa Kolamo ei lähde kiistämään, vaikka huomauttaakin, että samanlaista on ollut nähtävissä myös koripallo- ja lentopallomaajoukkueiden kohdalla.

Jalkapallomaailmasta löytyykin oma vertailukohteensa: Islanti. Pieneen ja piskuiseen saarivaltioon uskoi tuskin kukaan, mutta niin vain joukkue rynnisti vuoden 2016 EM-turnaukseen jättäen karsintalohkossa taakseen muun muassa Turkin ja Hollannin.

Viimeistään Islannin EM-viheriöllä menestymisen jälkeen toimittajat matkasivat sankoin joukoin selvittämään, mistä menestys kumpuaa. Kannisto uskoo, että samanlaista voidaan odottaa myös Suomen EM-kisapaikan myötä.

Toistaiseksi mediassa on kirjoitettu lähinnä Valioliigaseura Norwichia edustavasta Teemu Pukista ja Bayern Leverkusenin maalivahti Lukas Hradeckysta. Euroopassa jalkapallon EM-kisat ovat eniten mediassa oleva aihe kesällä ja Kolamo ennustaa, että jalkapallokirjoittaminen ja medianäkyvyys tulevat huomattavasti lisääntymään ja myös tuntemattomammista pelaajista kirjoitetaan enemmän myös Suomessa.

– Toimittajat kirjoittaa, blogistit kirjoittaa ja julkkikset tunnustavat väriä. Ainakin hetkellisesti suomalainen yhteiskunta jalkapalloillistuu. Kisojen aikana ja ennen niitä EM-kisat ovat kahvipöytäkeskustelun aihe ja koko ajan näkyvissä.

Kolamo uskookin, että lisääntynyt mediakirjoittelu voi kasvattaa myös suomalaisten lajiymmärrystä.

– Suomalaisten futisymmärrys voi kasvaa, kun taktiikoita ja pelaajatyppejä eritellään yksityiskohtaisesti. Jalkapallon ymmärrys laajenisi tasolle, joka se on kovissa jalkapallokulttuurin maissa.

Teemu Pukki
Toistaiseksi Teemu Pukki on paininut omassa luokassaan mediahuomion suhteen.AOP

Toisaalta yksittäisten pelaajien kautta voidaan lähestyä myös hankalampia aiheita. Myös Suomen jalkapallomaajoukkueessa pelaa ulkomaalaistaustaisia ja suomenruotsalaisia pelaajia.

– Ajatellaan vaikka Ranskan maailmanmestaruutta 1998. Joukkue yhdisti monikulttuurisen Ranskan. Ehdottomasti näkisin jalkapallon positiivisuuden nimenomaan siinä, että laji tuo yhteen eri taustoista tulevia ihmisiä. Kansallistunnetta voidaan ajatella avoimena ja sisäänkutsuvana eikä niinkään poissulkevana.

Kohti jalkapalloyhteiskuntaa?

Kansainvälinen menestys sinetöi jääkiekon nousun 1990-luvulla Suomen suosituimmaksi lajiksi yleisömäärillä, medianäkyvyydellä ja sponsorisopimuksilla mitattuna.

Lähes kaikkialla muualla maailmassa jalkapallolla on vankkumaton asema maan ykköslajina. Myös Suomessa jalkapallo on suosituin laji harrastajamäärissä mitattuna. Mutta voisiko "kuningaslaji" ohittaa vihdoin myös muunlaisessa suosiossa jääkiekon?

Kolamon mukaan ei ainakaan, jos asiaa tarkastellaan taloudellisesta näkökulmasta.

– Se vaatisi niin paljon eri toimijoilta satsaamista jalkapalloon ja olosuhteisiin. Jääkiekko on useita kymmeniä vuosia rakentanut omaa tuotettaan. Se on vetovoimainen laji sponsoreiden näkökulmasta ja katsojia on enemmän. Veikkausliiga on oma kokonaisuutensa, jonne maajoukkuemenestys ei välttämättä tihku.

Toisaalta tutkija ei pidä vertailua aina kovin hedelmällisenä.

– Voivathan lajit elää rinnakkainkin. Helsingin IFK:llakin on joukkue jalkapallossa ja jääkiekossa.

HIFK
Sami Kolamon mukaan jääkiekko ja jalkapallo voivat elää rinnakkain. Esimerkkinä hän nostaa HIFK:n, jossa on edustustoimintaa niin jalkapallon kuin jääkiekonkin puolella.AOP

Suomessa jalkapallofanit seuraavat Kolamon mukaan aktiivisesti useita sarjoja mediavälitteisesti.

– Suomessa on paljon kaukokannattajia, jotka fanittavat Valioliigaa ja Euroopan huippusarjoja. Varmaan entisestään tulee lisää mediafaneja, jotka hankkivat maksukanavia seuratakseen ulkomailla pelaavia suomalaispelaajia.

Tutkija Maiju Kanniston mukaan vielä ei voidakaan puhua jalkapalloyhteiskunnasta.

– Odotellaan niitä kisoja, että Suomi pelaa siellä ja saa menestystä. Silloin jalkapalloyhteiskunta alkaa rakentua. Jalkapallo ei ole vielä koko kansan juttu.

Yhtenä syynä Kannisto pitää pelisysteemiä, minkä vuoksi yleisö ei ole vielä muutamaa kirkkainta tähteä lukuunottamatta oppinut tuntemaan joukkuetta.

– MM-turnaukset ovat pidempiä ja niissä ehditään kasvattaa tarinaa joukkueesta sekä tutustua pelaajiin. Karsinnat ovat ollut haastavampi, kun pelien välissä on ollut pitkiä taukoja.

Kanniston mukaan huumaan tarvitaan pelkän arvokisapaikan lisäksi myös voittoja.

– Faneille arvokisapaikka riittää, mutta suurelle yleisölle ei. Täytyy olla menestystä, että ihmiset jäävät seuraamaan ja että saadaan tarina. Ei karnevaaleja muuten synny, ei joka pelin jälkeen mennä kaduille, että käytiin häviämässä.

Myös Kolamo on samoilla linjoilla: pelkkä kisoissa esiintyminen ei vielä riitä. Vielä ei voida puhua esimerkiksi voittamisen kulttuurista.

– Vaikka joukkue ei pääsisi lohkossaan jatkoon, on tärkeää, että joukkue pystyy esiintymään hyvin ja pärjää jollakin tavalla, että ei tulisi vain kolmea tappiota. Tässä on voitettu vasta kisapaikka.

Miten menestys pystytään säilyttämään?

Vaikka vielä ei voitaisikaan puhua jalkapalloyhteiskunnasta, eletään Suomessa Sami Kolamon mukaan jalkapallobuumia.

– Kierrokset voivat entisestään lisääntyä maajoukkuemenestyksen kautta.

Historia tuntee myös lukuisia surullisia tapauksia, joissa joukkueiden menestystarina on jäänyt lyhyeksi. Esimerkiksi Latviassa vuoden 2004 historiallista EM-kisapaikkaa ei juuri pystytty hyödyntämään.

En ole pitkään aikaan kuullut puhuttavan potkupallosta. Jotain olemme saaneet aikaan.

Ari Lahti, Palloliiton puheenjohtaja

Ari Lahti vakuuttaa, että Palloliitossa asiaan on kiinnitetty jo huomiota.

– Tavoitteena on jatkaa sitä työtä, mitä olemme jo tehneet ja mikä on tuonut meidät tänne asti. Kehitämme valmennustyötä ja osaamista. Luomme suomalaisille seuroille paremmat edellytykset ja sitä kautta myös pelin taso pidetään korkeana.

Fanit juhlivat
Tomi Hänninen

Lahden mukaan on tärkeää iloita myös tähän mennessä saavutetuista asioista.

– Ensin voitimme suomalaisen liike-elämän luottamuksen ja saimme merkittäviä uusia yhteistyökumppaneita. Vielä tärkeämpää on, että olemme luottaneet fanien luottamuksen eli sen, että faneilla on suomipaidat päällä ja he kannustavat. Se tuo kahdennentoista kenttäpelaajan.

Myös asenteissa on havaittavissa muutoksia.

– En ole pitkään aikaan kuullut puhuttavan potkupallosta. Jotain olemme saaneet aikaan.

Lue myös:

Huuhkajat menee EM-kisoihin – mitä sitten tapahtuu?

Kommentti: Huuhkajat opetti paatuneelle kyynikolle, että aina on toivoa

Huuhkaja-fanien EM-kisaliput saattavat olla kiven alla – Palloliitto toppuuttelee innokkaimpia: "Ei kannata vielä varata hotelleja"

Huuhkajien historiallinen EM-kisapaikka toisi Palloliitolle muhkean miljoonapotin: "Uskon, että koko buumi sataa suomalaisen jalkapallon laariin"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat