Suora

  • Mäkihypyn miesten karsinta, Titisee-Neustadt
  • Mäkihypyn miesten karsinta, Titisee-Neustadt
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Timo Koskela kiersi Eurooppaa NHL-kykyjenetsijänä, mutta odottamaton puhelu muutti suunnitelmat – Ilveksessä urakoidaan pitkäaikaisen haaveen toteuttamiseksi

Entinen liigakiekkoilija vaihtoi kykyjenetsijän tehtävät seurapomon hommiin.

Tampereen Ilves (Jääkiekon Miesten Liiga)
Timo Koskela ja Risto Jalo
Timo Koskela (vas.) tarttui toimitusjohtaja Risto Jalon (oik.) tarjoukseen.Arno Hämäläinen

Ilves kohtaa lauantain SM-liigakierroksella Ässät. Seitsemän ottelun liigakierrosta seurataan Yle Puheen Jääkiekkokierroksella klo 16 alkaen.

Puhelu Pohjois-Amerikasta avasi Timo Koskelalle uuden urapolun edellisen katkettua yllättäen.

Tamperelaiskiekkoilija oli kuvitellut pelaavansa ulkomailla vielä useita vuosia, mutta aivotärähdykset vaativat veronsa. Pelit Sveitsissä päättyivät vuonna 2013 ennenaikaisesti, eikä Koskela palannut kaukaloon enää koskaan.

Valoa pitkään toipumiseen toi kuitenkin mahdollisuus jatkaa jääkiekon parissa. St. Louis Bluesin kykyjenetsijänä vuosia toiminut Ville Sirén järjesti haastattelun, jonka jälkeen NHL-seura tarjosi työpaikkaa kykyjenetsijänä.

Uusi ura vei nopeasti mukanaan.

– Jos sitä tehdään oikeasti laajalla toimenkuvalla, se on paljon isompi homma kuin kukaan asiaan vihkiytymätön kuvittelee. Sitä ei voi tehdä ilman ääretöntä intohimoa jääkiekkoa kohtaan, koska se vie niin paljon aikaa pois muusta, Koskela sanoo.

– Sääli vain, että pelit loppuivat sillä tavalla kesken. Olisi ollut kiva nähdä muitakin Keski-Euroopan maita. Jos ne loukkaantumiset jättää pois, se oli todella hienoa aikaa.

Kotikaupungin kutsu

Keski-Euroopankin kiekkokulttuuri ehti tulla tutummaksi, sillä St. Louis Bluesin kykyjenetsijänä pääsi reissaamaan kosolti.

Ensimmäiset kaksi vuotta Koskela työskenteli osa-aikaisena kykyjenetsijänä Suomessa, mutta sitten toimenkuva laajeni. Viimeiset neljä vuotta hän katsasti pelaajia päätoimisesti Euroopan alueella.

Siltä polulta Koskela ei ollut lainkaan suunnitellut poikkeavansa, kun kotikaupungista Tampereelta tarjottiin yllättäen uutta haastetta. Kesällä 2018 Ilves etsi pelaajakoordinaattoria, ja kykyjenetsijänä puolikkaan vuosikymmenen toiminut ex-pelaaja oli osaamiseltaan sopiva ehdokas.

Ville Husso nostaa Stanley Cupia
St. Louis Blues juhli kesäkuussa 2019 Stanley Cupin voittoa.All Over Press

St. Louis näytti vihreää valoa, joten Koskela ryhtyi konsultoimaan Ilveksen urheilupuolta.

– Jotain samanlaista tekee moni kollegakin, se olisi sellaista auttamista. Koin, että jokainen osapuoli hyötyisi järjestelystä, eikä ollut mitään ristiriitoja, Koskela kertoo.

"Nyt ja tulevaisuudessa ei enää oteta sellaisia riskejä, mitä joskus on otettu. Tavallaan urheilussa on aina kiire, mutta tiettyjä asioita ei vain voida tehdä nopeammin."

Timo Koskela

Reilun puoli vuotta myöhemmin Ilves kuitenkin halusi vielä enemmän. Seuraan oltiin perustamassa urheilujohtajan vakanssia ja jälleen kerran toimitusjohtaja Risto Jalo toivoi tehtävään nimenomaan Koskelaa, jolla mahdollisuus ei ollut edes käynyt mielessä.

– Kaikki ajatukset olivat niissä St. Louisin hommissa. Työympäristö siellä oli erinomainen, olin kaikin puolin tyytyväinen ja niin syvällä siinä työssä, ettei mistään isommasta ollut puhetta. Olin todella tyytyväinen. Siksi en äkkiseltään osannut sanoa siihen mitään. Halusin harkita asiaa, Koskela muistelee.

St. Louis ymmärsi tilanteen – samoin Ilves – ja molemmat antoivat aikaa punnita vaihtoehtoja. Ilveksen puolesta vaakakupissa painoivat myös kotijoukot, sillä Euroopan jäähalleja kiertäessä aika perheen pienten lasten kanssa jäi monin paikoin vähiin.

– Periaatteessa ei ollut mitään syytä vaihtaa, mutta ajatus tällaisesta työstä kotona, kovaa vauhtia kehittyvässä organisaatiossa veti puoleensa.

Huhtikuussa Ilves kertoi Koskelan 3+1-vuotisesta sopimuksesta ja painotti nimenomaan pitkäjänteistä kehitystyötä. Työt St. Louisissa päättyivät kesäkuun lopussa, joten Koskela ehti saada NHL-pestilleen vielä mukavan lopetuksen, kun kuuden vuoden työ päättyi yllättävään Stanley Cup -mestaruuteen.

Pelaajatuntemus osaamisen perustana

Ilveksessä on nautittu nosteesta, jota tämän syksyn vaikeudetkaan eivät katkaisseet.

Viime kaudella Karri Kivi johdatti joukkueen runkosarjassa kahdeksanneksi seurahistorian suurimmalla pistemäärällä. Kun syksy kuitenkin käynnistyi pahasti mollivoittoisesti, sai päävalmentaja lähteä. Jouko Myrrän alaisuudessa kissat ovat nousseet kovaa vauhtia kärkikamppailuun.

Vuosikymmenen alun korpivaellusta ei silti ole unohdettu. Silloin seura oli toisenlaisessa maineessa, ahdingossa sekä taloudellisesti että urheilullisesti.

Koskela on ohjaamassa laivaa yhä kauemmas menneisyyden karikoista, mutta alleviivaa koko organisaation saamaa oppia.

– Ei oteta enää sellaisia riskejä, mitä joskus on otettu. Tavallaanhan urheilussa on aina kiire, mutta tiettyjä asioita ei vain voida tehdä nopeammin. Kärsivällisyys ei ole este menestykselle, mutta tärkeintä on ympäristö, joka mahdollistaa menestyksen tavoittelemisen useammin kuin jollain yksittäisellä kaudella, johon satsataan kaikki.

Karri Kivi ja Jouko Myrrä
Ilveksen valmennusvastuu siirtyi syksyllä Karri Kiveltä Jouko Myrrälle.Miikka Jääskeläinen / AOP

"Täällä on nyt hyvä olla"

Tampereella on menneisyydessä maalailtu kauniitakin kuvia tulevaisuudesta.

Vuonna 2005 Ilveksen strategia kantoi koodinimeä Poika ja Ilves, päämääränään marssia ensisijaisesti omien kasvattien voimin kolmessa vuodessa mitalipeleihin. Silloin Ilves oli ollut säännönmukaisesti puolivälierissä, mutta tavoitteli seuraavaa askelta. Projekti jäi kesken, eikä Ilves ole päässyt välieriin vielä tähänkään päivään mennessä.

Vuonna 2013 uutisoitiin uudesta projektista, nimeltään Viiri Viidessä Vuodessa. Tuolloin Ilveksen pääomistajuutta tavoitellut Marko Sjöblom halusi uudistaa seuran urheilujohtamista rankallakin kädellä. Hänen suunnitelmansa kariutuivat muutoksen aiheuttamaan vastarintaan ja kaupan peruuntumiseen.

Nykyistä visiota on ajanut seuralegenda Jalo. Hän aloitti konkurssikypsän Ilveksen toimitusjohtajana vuonna 2017 ja lähti osakeannin kautta rakentamaan vakavaraisempaa seuraa. Kaksi vuotta sitten esitettyjen välietappien mukaan kuluva kausi olisi teemaltaan "vakauden alku", ja tavoitteena sijoittua neljän joukkoon.

Ilves
Miikka Jääskeläinen/AOP

Koskela ei ota kantaa silloisiin strategisiin linjauksiin, mutta korostaa työnsä olevan yhä alussa.

– Täällä on nyt hyvä olla. Isot linjat on laitettu monissa asioissa uusiksi ja kaikki vievät yhteistä asiaa eteenpäin. Sen takana on pysytty ja rakennamme edustusjoukkuetta sen mukaan.

– Jos on mahdollisuus menestyä, yritetään aina satsata – budjetin puitteissa. Kilpailu on kuitenkin kovaa ja tietyt asiat pitää tehdä niin hyvin, että pelaajat haluaisivat nimenomaan meille. Omaa junioripolkuakin pitää vielä vahvistaa. Kaikkea ei saa valmiiksi niin nopeasti kuin kaikki haluaisivat.

"Uskon ihmisläheiseen toimintaan, missä vaatimustaso on äärettömän kova ja työmoraali ominaisuuksista tärkein, mutta missä ihmisistä osataan välittää."

Timo Koskela

Pelaajien löytämisessä ja houkuttelussa piilevät Koskelan vahvuudet. Monella pelaajakoordinaattorilla ja urheilutoimenjohtajalla on samanlainen tausta. Kykyjenetsijänä kerätty pelaajatietous sekä kontaktiverkosto ovat valttikortteja niin rekrytointivaiheessa kuin sen jälkeenkin.

– Pelaajan historia pitää tuntea. Pitää erotella, keiltä odotamme tulosta välittömästi ja keille pitää antaa aikaa. Sellaista ihmistä tähän työhön ei tietenkään löydä, joka ei tekisi virheitä. Poukkoilu ja pomppiminen eivät kuitenkaan toimi ja siitä on päästy eroon, Koskela luettelee.

– Valmennuksenkin on pystyttävä valmentamaan ihmistä ennen jääkiekkoilijaa, jokaisen pitää välittää ensin ja vaatia vasta sitten. Uskon ihmisläheiseen toimintaan, missä vaatimustaso on äärettömän kova ja työmoraali ominaisuuksista tärkein, mutta missä ihmisistä osataan välittää.

Selkeä jako ja hiljaiset mallit

Koskelan on helppo ajatella pelaajan pitkäjänteistä kasvua, koska hän itse saavutti parhaan tasonsa vasta varttuneemmalla iällä.

Tapparan kasvatti pelasi SM-liigassa irtopelejä useana kautena ennen kuin vakiinnutti paikkansa Ilveksessä vuonna 2000. Tanskan-pätkän jälkeen Koskela palasi Suomeen ja iski KalPassa 41 pistettä. Seuraavana talvena hän oli Tapparassa liigan pistepörssin yhdeksäs, 29-vuotiaana.

Ennätyskausi oli myös ensimmäinen, jolloin Koskela oli kirvesrintojen liigajoukkueessa. Aikoinaan hän lähti B-juniorina Tapparasta HPK:n organisaatioon tavoittelemaan liigadebyyttiään.

Kenties siitäkin oppineena Koskela korostaa yksilöiden ymmärtämistä ja odotusten suhteuttamista.

– Yksittäistä pelaajaa on aina helppo arvioida ulkoa, mutta he eivät ole koskaan niin hyviä kuin parhaimmillaan tai niin huonoja kuin heikommilla jaksoilla. Mikään ei ole helpompaa kuin lytätä joku sillä ajatuksella, että hän ei vain pysty. Hedelmällisempää on kuitenkin keskustella siitä, miksi ei pysty tai miksi pitäisi pystyä parempaan.

Ilves
Ilveksen kausi alkoi takkuillen, mutta syksyn edetessä tulokset kohenivat. Kuvassa Teemu Rautiainen.Tomi Hänninen

Urheilutoimenjohtaja opetteli kykyjenetsijänä arvioimaan pelaajaa niin sanotun upsiden, eli kehityspotentiaalin kautta. Jotkut saavuttavat oman kattonsa nopeammin, toiset hitaammin. Joskus ammattilainenkin saattaa arvioida potentiaalin pieleen tai pelaajalle sattua jotain, mikä muuttaa kehityskaarta ratkaisevasti.

Juuri nyt Ilveksessä on helppo kääntää katse joukkueen ykköstykin suuntaan. 23-vuotias Eemeli Suomi toimii toista kautta Ilveksen kapteenina ja on kovaa vauhtia matkalla uuteen piste-ennätykseensä.

Hänet Koskelakin nostaa oma-aloitteisesti esimerkiksi seurassa vallitsevista ihanteista.

– Olen joskus kuullut tässä kaupungissa, että hänen luistelunsa ei vain riitä seuraavalle tasolle. Sitä on itse asiassa kuultu 15-vuotiaasta asti, mutta aina se vain on riittänyt. Hän on tälle joukkueelle hirmuisen hyvä johtaja joka välittää viestimme tekemisen kulttuurista ilman turhaa mainostamista.

– Hän ei koskaan puhu paljoa, mutta on todella työteliäs. Se tarttuu muihin ja tekee tästä hyvän ympäristön. Johtavat pelaajat ovat valmiita tekemään töitä ja se on paras malli nuoremmalle kaartille. Esimerkki näyttämällä läheltä on vaikuttavampaa kuin esimerkki puheella.

Eemeli Suomi
Eemeli Suomi on Ilveksen ykköspelaaja.Mika Kylmäniemi / AOP

Ilveksessä luotetaan nyt roolien selkeään jakoon. Valmennus ei määrittele joukkueen koostumusta, eikä urheilutoimenjohtaja pelaamista.

Joukkueen kokoamisesta vastaavat Koskela, Jalo ja hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä. Silloin Koskelan menneisyyden arvo korostuu.

– Meidän toimintamallissamme liigajoukkueen kokoaminen on mahdollista vain näkemällä pelaajia pitkällä ajalla. Toisessa mallissa valmennuksen rooli voi olla isompi ja kyllä meilläkin keskustelua käydään, mutta Ilveksessä tätä työtä olisi nyt vaikea tehdä ilman kykyjenetsijän taustaa.

– Tämän mallin lyhyessä historiassa on päästy urheilullisessa toiminnassa uudelle tasolle. Vielä on monta tasoa jäljellä ennen kuin voimme luokitella itsemme aivan kärkijoukkueeksi. Sellaiseksi haluamme, mutta mikään ei tule ilmaiseksi ja hetkessä.

Lue myös:

TPS oli konkurssin partaalla, kun miljonäärit avasivat lompakkonsa: "Tuntui pahalta, että meille tärkeää asiaa ei olisi olemassa" – henkitoreissaan ollut seura ei ole vakavarainen vielä jättisijoitusten jälkeenkään

Kiekkojuniorien vanhemmat eivät olleet uskoa silmiään Venäjällä, kun hurjat erot paljastuivat – kokenut valmentaja opasti: ”Pitäkää piposta kiinni!”

SM-liigan kuumin pelaaja ei paukuttele henkseleitä, mutta ei myöskään peittele vankkumatonta itseluottamustaan: "Välillä tuntuu, että pystyn tekemään kaukalossa mitä vain"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat