Suora

  • Urheiluruutu
  • Jalkapallon Italian Cup, puolivälieräottelu Napoli - Lazio
  • Urheiluruutu

"Alkoholi on maistunut aika hyvin" – Jimi Heikkinen suunnittelee paluuta Superpesikseen seitsemän vuoden tauon jälkeen, 92 kiloa painanut lajilegenda halusi elämänsä takaisin

Heikkinen treenaa ulkopeliä Sotkamon urheilulukiolaisten kanssa. Entiselle seuralle Jymyssä on jo vinkattu, että seitsenkertainen Suomen mestari haluaisi ensi kaudella etukentälle.

pesäpallo
Jimi Heikkinen
Kaikki alkoi elämäntaparemontista, ja nyt Jimi Heikkinen haaveilee jo Superpesiksestä.Janne Kuronen / Tanssivat Sudet

Lokakuussa 2012 Jimi Heikkinen teki päätöksen, joka on kaduttanut viimeiset seitsemän vuotta. Sotkamon Jymyn etukentän herhiläinen ja pesäpallopiirien tuntema rääväsuu ilmoitti Superpesis-uransa päättymisestä pesäpalloilijalle nuoressa 31 vuoden iässä.

Menneenä kesänä Heikkinen aloitti vaivihkaa projektin, jonka yhtenä tähtäimenä on saada mies superpesiskentille kesäksi 2020. Kyllä, Jimi Heikkinen, nyt 38 vuotta, haluaa palata pesäpallon korkeimmalle sarjatasolle.

– Painoin elokuussa 92 kiloa ja halusin elämäni takaisin, olin aika diipissä tilassa. Ex-urheilijat tarvitsevat isoja tavoitteita, että saavat liikunnallisia tavoitteita suoritettua. Piti ottaa tavoite, että pelaan ensi kaudella Superpesistä, että sain itseni liikkumaan, Heikkinen kertoo puhelimitse Yle Urheilulle.

Heikkinen on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä pesäpalloilijoista. Miehen nimi komeilee miesten Superpesiksen kaikkien aikojen mitalitaulukon kahdentenatoista. Suomen mestaruuksia on seitsemän, SM-mitaleja yhteensä 11. Suomalaisesta pesäpallosta ja Sotkamon Jymyn dominoinnista on mahdotonta puhua ilman Heikkistä.

Ykkösvahdin elämä ei kuitekaan ole ollut urheilu-uran jälkeen pelkkää hurmosta.

– Alkoholi on maistunut aika hyvin seitsemän vuoden aikana. Tämä projekti lähtikin liikkeelle, kun totesin, että haluan elämänilon takaisin. Jos paluu Superpesikseen toteutuu, se on plussaa enkä tipu kovin korkealta. Jos se ei toteudu, olen saanut elämästä kiinni, Heikkinen kertoo.

Mies seisoo susigraffitin edessä.
Jimi Heikkinen tarvitsi tavoitteen, jotta sai taas kunnon ja mielen kohdilleen. Se tavoite on Superpesis. Arkistokuva vuodelta 2015.Tiia Korhonen / Yle

"Haluan pitää hauskaa myös ilman viinilasillista"

Heikkinen kiertelee ja kaartelee, kun häneltä kysyy, onko alkoholinkäyttö ollut täysin hallinnassa uran päätyttyä.

– Vaikea sanoa, mikä on ongelma kenelle ja mikä ei. Näen sen enemmän niin, että siitä on tullut tapa. En sanoisi, että se on varsinaisesti... Onpa vaikeaa! Heikkinen puuskahtaa naurahtaen ja jatkaa:

– Haluan kiinnittää huomiota siihen, että hauskaa voi olla myös ilman viinilasillista ja että elämästä voi nauttia ilman alkoholia. Raaka fakta on, että se heikentää unenlaatua ja palautumista, saa mielen juoksemaan ja sitten ihminen stressaantuu helpommin.

Tosiasia on myös se, että Heikkiselle on kertaalleen räpsähtänyt rattijuopumustuomio. Kesällä 2013 Heikkinen oli istunut iltaa kaveriporukassa ja hypännyt skootterinsa selkään ajaakseen kotiin. Poliisi pysäytti ja mittari värähti 0,59:ään, kun törkeän rattijuopumuksen raja on 0,53. Siitä on kuitenkin tuomio saatu ja kärsitty sekä anteeksi pyydetty.

Alkoholilla on silti ollut iso rooli huippu-urheilijan uran jälkeisessä arjessa. Heikkinen tunnustautuu hedonistiksi ja elämään ovat urheilun päätyttyä tulleet herkulliset illalliset viinilasillisella höystettynä. Kun paino kipusi 92 kiloon, alkoivat sekä mieli että kunto olla koetuksella. Olo ei ollut hyvä, kun ennen huippukuntoinen urheilija oli lipsahtanut ylipainon puolelle.

– Se on ollut sellaista vuoristorataa. Välillä on kiinnostanut urheilla ja välillä ei, Heikkinen summaa.

Sotkamon Jymy mestaruuspokaali Superpesis
Jimi Heikkinen (ylhäällä vas.) juhli Sotkamossa seitsemän kertaa Suomen mestaruutta. Tässä juhlitaan niistä kuudetta vuonna 2011.YLE / Heikki Rönty

Uran loppu on kalvanut vuosia

Elämäntaparemontti alkoi kesällä salitreenillä ja aerobisella harjoittelulla, kun Heikkisen isän mantra "Tuli ja liike" iskostui pojan mieleen. Tätä isä tapasi huutaa aina pesäpallostadionin katsomossa ja se tarkoitti pojan mukaan, että alusta lähtien on tehtävä tosissaan töitä. Sen Heikkinen on ottanut myös elämäntaparemontin ohjenuoraksi.

Marraskuun lopulla vaaka pysähtyykin noin 84 kiloon. Jo se piristää Heikkistä. Mutta kun keskustelu siirtyy jälleen pesäpalloon, kuuluu pelimiehen äänessä aivan erilainen innostuneisuus. Oman mainostoimiston pyörittäminen on ollut mielekästä, mutta sitä ei voi verrata kilpaurheilun tuomaan tunnemyrskyyn.

– Tuntuu, että ura loppui kesken ja jäi paskan maku suuhun. Se on vaivannut seitsemän vuotta. Se ei ollut pelkästään pesäpalloa, vaan tiesin seurasta kaiken ja olin pesiksessä kiinni 24/7. Seitsemän vuoden aikana bisneselämästä niitä kiksejä ja kilpailuhenkeä ei ihan ole löytynyt.

Joka kesä mieltä on kalvanut ajatus pelikentille pääsemisestä.

– Sitä on varmaan maallikon aika vaikea ymmärtää, mitä se mieli sanoo sille ex-urheilijalle, jolle alkaa urheilun lopettamisen jälkeen jäädä paljon aikaa, Heikkinen kertoo.

Heikkiselle se kertoi lopulta, että "kerran vielä". Hän myöntää, että paluu Superpesis-kentille olisi toteutuessaan vain yhden kauden mittainen. Sillä mies voisi todistaa itselleen, että saavutti tavoitteensa ja ylitti itsensä. 38-vuotias kroppa tuskin hänen mukaansa enempää kestäisi.

Jimi Heikkinen
Isän pesiskentiltä tuttu huudahdus "tuli ja liike" on kannustanut Heikkistä elämäntaparemontissa.Janne Kuronen / Tanssivat Sudet

Treenipaikka lukiolla, pelipaikka Jymystä?

Mutta missä ihmeessä seitsemän vuotta sitten uransa päättänyt pesäpalloilija voisi treenata lajia? Vastaus löytyi lähipiiristä. Saku Komulainen on Sotkamon urheilulukion ensimmäisen vuosikurssin pesäpallon vastuuvalmentaja ja kaverille löytyikin etukentältä sopiva paikka. Heikkinen on käynyt nyt kahdesti viikossa harjoittelemassa lajia lukiolaisten kanssa.

– Taisin nähdä Sakun jossain ja kysyin vain, että pääsenkö harjoituksiin. Kaivelin komerosta 2009 vuoden mestaruusräpylän ja sen kanssa, veronmaksajien rahoilla, sitä on nyt painettu menemään, Heikkinen nauraa.

Vaikka taitotaso on kolmevuotiaasta pelanneella miehellä tallella, edes hän ei sujahda noin vain Superpesiksen pelaavaan kokoonpanoon lukioporukan kanssa pelailtuaan. Heikkinen kertoo, ettei ole vielä ollut yhteydessä Superpesis-seuroihin, vaikka hiljalleen nekin alkavat lyödä viimeistä leimaa ensi vuoden kokoonpanoihin. Sen hän kuitenkin myöntää, että Sotkamon Jymyssä ollaan tietoisia, että vanha kehäkettu haaveilee paluusta.

– Olen hirmu avoimesti lyönyt omat korttini pöytään ja jengi on valmis katsomaan, mikä homman nimi on. Mutta onhan seitsemän vuotta pitkä aika ja pesäpallo on äärimmäisen repivät peli, varsinkin ulkopeli, niin onhan siinä omat haasteensa, Heikkinen kertoo.

Sotkamon Jymyn voitonjuhlaa miesten Superpesiksessä vuonna 2011.
Yritysmaailmasta ei ole löytynyt entiselle huippu-urheilijalle riittävästi kilpailua ja tunteiden paloa. Heikkinen kuvassa takana selin.Heikki Rönty / Yle

Ajatukset jo ensi vuoden finaalipeleissä

Tavoite on kirvoittanut lähipiiristä kannustusta, mutta onpa Heikkisen touhuja ihmeteltykin.

– Aika moni vähän hoomoilasena kuunteleekin näitä meikän juttuja, että oletko nyt helvetti tosissasi. Mutta minä sanon, että kyllä minä olen! Olen luonteeltani positiivinen hullu ja laitan itseni kokonaan likoon.

Välillä mies tosin miettii itsekin, millaiseen soppaan on lusikkansa tuikannut.

– Kysyn päivittäin itseltäni, miten tosissani olen tämän kanssa. Iso ajatus on, että voisin eläkkeellä muistella, että olen tehnyt jonkin hullun teon, hän nauraa.

Ja kun kerran tavoitteiden pitää olla suuria, on ne maalailtu todella suuriksi. Kuluvan syksyn mäkitreeneissä, ylimääräisiä kiloja pudottaessaan ja huippu-urheilijan virettä hakiessaan, Heikkinen on jo kuvitellut itsensä kymmenen kuukautta eteenpäin. Niissä mielikuvissa ykkösvahti johtaa, polttaa sähäkästi ja kuittailee vastustajalle, ei enempää eikä vähempää kuin finaalipeleissä.

– Mutta eihän sitä vielä marraskuussa voi tietää, mitä tuleman pitää. Jos tämä toteutuu, niin se olisi päätös pesäpallolle ja sitten voisi hymyssä suin heittää räpylän varastoon, Heikkinen toteaa arvoituksellisesti ja pilkkeen silmäkulmassa voi melkein puhelimitsekin nähdä.

Lue myös:

Joogaa, kamarimusiikkia ja yksi väriläiskä, jotka sytyttivät riemun Sotkamon Jymyyn – kestomenestyjä hakee paluuta kultakantaan uusin keinoin

Sotkamon Jymylle tuntuva menetys: Tuikka ja etenijäjokeri Vikström vahvistamaan Tahkoa

Joni Rytkösestä piti tulla pesislegenda Toni Kohosen seuraaja, mutta lautaskammo iski – nyt hänestä on kuoriutunut etenijäkuningas ja kikkalyöntitaituri: "Minulla on yksi lyönti, jota en ole käyttänyt"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat