Suora

  • Ratsastuksen maailma
  • Elävä arkisto esittää
  • Viimeistä viedään
  • Urheiluruutu

Poikkeukselliset hylkäystalkoot Rukan mäkikisassa yllättivät Suomen päävalmentajan täysin – paljon puhuttanut vilppiteoria huippumaista sai Kojonkoskelta täystyrmäyksen

Suomen mäkimaajoukkueen päävalmentaja Lauri Hakola ja Kansainvälisen hiihtoliiton mäkikomitean puheenjohtaja Mika Kojonkoski uskovat, että Rukan kisan hylkäyssuma tekee lajille hyvää.

mäkihyppy
Robert Johansson, Ruka 2019
Robert Johansson oli yksi lauantain kisan hylätyistä urheilijoista. Suomen päävalmentaja Lauri Hakola ei usko, että vilppi oli tahallista. Ilman läpäisevyydeltä puvun rinnan ja selän palat ovat ratkaisevampia kuin lahkeet. Tomi Hänninen

Rukan mäkikisa sai todella harvinaisen käänteen lauantaina, kun peräti viisi urheilijaa hylättiin hyppypukuun liittyvistä syistä. Heistä neljä oli vahvasti mukana kisan palkintokoroketaistelussa. Kaikki urheilijat olivat mäkihypyn mahtimaista, Norjasta ja Sloveniasta.

Suomen mäkimaajoukkueen päävalmentaja Lauri Hakola yllättyi kovista päätöksistä. Poikkeuksellisen tilanteesta teki nimenomaan se, että hyppääjät taistelivat kärkipään sijoituksista.

– Se herätti lauantaina ihmettelyä, että noin monta hyppääjää hylättiin. En tiedä, mistä tämä ilmaantui tähän hetkeen, mutta tämä suuntaus on ihan oikea.

Hakolan mukaan viikonlopun hylkäykset tuovat uskottavuutta Kansainvälisen hiihtoliiton FISin toimintaan. Lajipiireissä on huhuttu pitkään, että menestyviä maita suosittaisiin mittauksissa.

– Urheilijoilla ja valmentajilla on ollut pitkään sellainen tuntuma, että jos hyppää ihan kärjessä, katsotaan asioita vähän herkemmin läpi sormien ja urheilijat uskaltavat ehkä sitten vähän suuremmalla riskillä virittää varusteitaan, lähinnä hyppypukuja.

Mika Kojonkoski
Mika Kojonkoski kertoo, että viime vuosina varusteiden mittaamiseen on laitettu aiempaa enemmän voimavaroja. Tomi Hänninen

Myös FISin mäkikomitean puheenjohtaja Mika Kojonkoski kertoo, ettei mittaamiseen liittyvää säännöstöä ole tiukennettu tälle kaudelle. Kyseessä oli satunnaismittaus, jossa mittaajat päättivät ottaa painopisteeksi alueen, jota mitataan harvoin, eli puvun lahkeiden ilman läpäisevyyden.

Hän pitää nähtyä hylkäyssumaa pitkällä aikavälillä hyvänä asiana, sillä se osoitti, ettei sääntöjä venytetä kärkiurheilijoille.

– Minun mielestäni ei ole sinä hetkenä hyvä lajille, että tällaista pääsee tapahtumaan, mutta isossa kuvassa se kertoo, että tarkoitus on oikeasti olla kaikille tasapuolinen ja reilu. Pystymme diskaamaan myös menestyneitä urheilijoita ja vahvoja joukkueita. Se tuo mittaamiseen luotettavuutta.

Kaiken mittaaminen on mahdotonta

Mäkihyppypiireissä uskotaan, että useissa maissa liikutaan sääntöjen harmaalla alueella, jotta tulokset mäessä olisivat maksimaalisia.

Hyppypuvuista mitataan muun muassa sen kokoa, paksuutta, haaraa, ilman läpäisevyyttä ja kaula-aukon kokoa. Elastisen puvun mittaaminen on hankalaa, sillä mittaajalle jää tulkinnanvaraa siinä, onko puku riittävän kehonmyötäinen joka puolelta.

Hyppääjät pyrkivät tasapainoilemaan varusteiden kanssa äärirajoilla, jotta he saisivat niistä mahdollisimman suuren hyödyn irti. Sääntöjä voidaan yrittää venyttää, sillä vaikka mittaaminen on säännöllistä, kaikkea on nopeatempoisessa kisatilanteessa mahdotonta mitata. Yhdessä kilpailussa mittaajia on yleensä kolme.

– Olemme kiinnittäneet mittaamiseen paljon huomiota, mutta mittaajien armeijaa emme voi pitää. Yhdessä kilpailussa voidaan mitata vain osa urheilijoista ja osaa muuttujista, Kojonkoski sanoo.

Rukan suurmäki
Hyppypuvun ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi hyppyjen pituuteen. Tomi Hänninen

Tästä huolimatta Kojonkoski kokee, että varusteiden mittaaminen on paremmalla tasolla kuin esimerkiksi kolme vuotta sitten.

– Näen vähemmän räikeitä epäkohtia kuin aikaisemmin. Näitä ovat esimerkiksi puvussa liian alhaalle ulottuva haara, joka on yksi ratkaisevimpia tekijöitä. Jos sinne saadaan lisää pinta-alaa, se parantaa oleellisesti lentämistä.

Viikonlopun Urheilustudiossa Yle Urheilun asiantuntija Tommi Nikunen kertoi kuulleensa viime kaudella tapauksesta, jossa osa joukkueista olisi kuullut etukäteen, mitä ominaisuuksia puvusta ollaan mittaamassa. Tämä antoi urheilijoille aikaa reagoida ja vaihtaa pukua sellaiseksi, joka täytti kriteerit tuolta osin.

Tämän huhun Kojonkoski tyrmää täysin.

– En allekirjoita tuota väitettä, enkä usko sitä. Pidän sitä aika lailla mahdottomana.

Kojonkoski kertoo, että mittaajatiimi päättää, mitä he kussakin kisassa aikovat tarkkailla. Kaikilta syyniin joutuvilta urheilijoilta ei kuitenkaan tutkita välttämättä samoja asioita. Mäkitornissa urheilijoiden haarakiiloja tutkiva mittaaja voi esimerkiksi vinkata mäkimontussa oleville mittaajille, jos hän huomaa jonkin puvun olevan sen verran iso, että se kannattaisi tarkistaa.

Sääntöjen tarkennukset tehtävä harkiten

Vaikka mittaaminen on kokonaisuudessaan Kojonkosken mielestä jo nyt hyvällä tasolla, hän tahtoisi löytää tulevaisuuteen vielä paremman tavan varusteiden sääntöjenmukaisuuden tarkkailuun. Ehdotuksia tulee vuosi vuodelta, mutta niitä on toistaiseksi ollut hankalaa siirtää käytäntöön.

Suomalaispomo pitää tärkeänä, ettei laji pyöri liikaa mittaamisen ympärillä, vaikka se on tulevaisuudessa vielä nykyistä tärkeämpää.

– Puvun rooli tulee vuosi vuodelta isommaksi ja isommaksi, koska meillä on joka vuosi enemmän absoluuttisen huipputasoisia urheilijoita. Silloin pienet viritykset puvussa tulevat ratkaiseviksi. En näe muuta vaihtoehtoa kuin tehdä entistä ammattimaisempaa ja riippumattomampaa sekä ehkä vielä tulevaisuudessa lisätä voimavaroja testaamiseen.

Toisaalta Kojonkoski muistuttaa, ettei sääntöjä kannata jatkuvasti tarkentaa, sillä se voi tehdä huippumaista entistä ylivoimaisempia.

– Siinä kävisi helposti niin, että vahvat maat saisivat etua, koska heillä on resursseja muuttaa toimintaansa sääntöjen mukaiseksi. Tarkkuuden lisääminen ei valitettavasti aina tarkoita tasapuolisuuden lisäämistä.

Lauri Hakola
Lauri Hakola luotsaa Suomen mäkimaajoukkuetta.Tomi Hänninen

Suomen mäkimaajoukkueen päävalmentaja Hakola toivoisi tulevaisuuteen uudistuksia, jotka tasaväkistäisivät kilpailua. Hän on huolissaan, että kymmenen viime vuoden aikana vahvat maat ovat lajissa vahvistuneet ja heikot heikentyneet merkittävästi.

– Varusteasia on se, joka varmaan eniten tätä aiheuttaa. Esimerkiksi hyppypuvulla on älyttömän suuri vaikutus lopputulokseen. Isommilla resursseilla on aina helpompi tehdä kehitystyötä, testaamista ja reagointia. Siinä olisi tekemistä. Vaikea sanoa, millä tavoin. Sitä pitää miettiä jo vähän pidempään.

Lue myös:

Jättiyllätys! Rukan mäkikisassa hylättiin viisi hyppääjää – kärkimaa Norjassa käydään kuumana, Ylen asiantuntija iloitsi: “Ei pääse enää pärstäkertoimella läpi”

Norjan mäkimiesten joukkodiskaus puhutti Rukalla, syy selvisi: "Tämä oli meidän virheemme" – sunnuntaina ei enää kisattu

Mitä ihmettä? Rukalla loistanutta Suomen nuorta mäkihyppylupausta ei nimetty seuraavaan maailmancup-kisaan, myös pukuvilppi puhuttaa lajin kulisseissa

Rukan mäkikisan perumisella karu seuraus: Hiihtoliitolta voi jäädä saamatta 300 000 euroa, Lahti voi pelastaa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat