Suora

  • Hiihdon Ski Classics, La Venosta
  • Alppihiihdon MC: Val d'Isère, miesten pujottelun 1. lasku
  • Urheilustudio 14.12.
  • Ampumahiihdon MC, naisten viesti, Hochfilzen
  • Ampumahiihdon MC, naisten viesti, Hochfilzen
  • Lumilautailun MC: Peking, Big Air
  • Urheilustudio 14.12.
  • Jääkiekon EHT Venäjä - Tshekki
  • Lumilautailun MC, Big Air, Peking
  • Urheilustudio 14.12.
  • Alppihiihdon MC: Val d'Isère, miesten pujottelun 2. lasku
  • Sprintit, Davos
  • Ampumahiihdon MC, miesten takaa-ajokilpailu, Hochfilzen
  • Mäkihypyn MC, miesten joukkuemäki, Klingenthal
  • Miesten joukkuemäki, Klingenthal
  • Urheiluruutu
  • Jääkiekon EHT-turnaus, Venäjä - Tshekki
  • Urheiluruutu

Kommentti: Iivo Niskasen voiton todellinen merkitys paljastui vasta Rukan kisojen päätyttyä – jopa kansainväliset pamput huokaisivat helpotuksesta

Rukan maailmancupin tulokset antava suomalaisittain viitteitä, ettei hiihtorintamalla ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime kaudesta, kirjoittaa Yle Urheilun toimittaja Atte Husu.

hiihtolajit
Iivo Niskanen
Iivo Niskanen tuuletti viime lauantaina voittoaan poikkeuksellisen tunteikkaasti. Voitolla oli suuri merkitys muillekin kuin Niskaselle.Vesa Moilanen/Lehtikuva

Kun Iivo Niskanen tuuletti lauantaina perinteisen hiihtotavan väliaikalähdön voittoa Rukalla, helpotuksen huokaus saattoi päästä paitsi kotimaisten hiihtopomojen myös kansainvälisten pamppujen lämpimissä toimistoissa.

Vaikka Krista Pärmäkoski oli vastikään ehtinyt nousta naisten kisassa toiseksi korkeimmalle korokkeelle, Niskasen status paraatilajinsa maailman ykkösenä on markkinoinnissa Suomen Hiihtoliitolle jo ehtymättömältä tuntuva kultakaivos.

Kansainvälisessä hiihtoliitossakaan ei varmasti pantu pahakseen, kun voittaja oli kerrankin muualta kuin Norjasta. Jos Norjan ylivoima aiheutti parran pärinää jo viime talvena Seefeldin MM-kisoissa, Rukalla vettä kaadettiin myllyyn sankokaupalla.

MM-kisoissa norjalaiset voittivat 22 lajista 13 eli 59,1 prosenttia, minkä lisäksi maa haali 66 palkintosijasta 25 kappaletta, siis 37,9 prosenttia. Sen sijaan Rukalla Norja haali 27 podiumpaikasta murhaavat 21 kappaletta, 77,8 prosenttia.

Rukalla pohjoismaisissa hiihtolajeissa käytiin kaikkiaan kymmenen kisaa, ja lopulta Niskanen oli ainoa ei-norjalainen voittaja. Kuriositeettina mainittakoon, että Niskasen voittamassa väliaikalähdössä norjalaiset veivät sijat 2–4.

Mistä menestyjät 2020-luvulla?

Suomalaisen mieshiihdon tulevaisuudennäkymiä tutkailtaessa Niskanen on menestysmielessä yksin. Ensin rinnalta poistui keväällä 2017 uransa lopettanut Sami Jauhojärvi ja viime kevään päätteeksi Matti Heikkinen. Kolmikon roolin voi kiteyttää avaamalla suomalaismiesten saavuttamia maailmancupin pisteitä normaalimatkoilla kymmenen viime kauden aikana.

Merkittävintä roolia näytteli Heikkinen, joka kahmi 5 902 pisteen kokonaispotista 2 421 pistettä (41 prosenttia). Vaatimattomista kisamääristään huolimatta Niskasen pisteosuus oli 1 418 (24 prosenttia) ja Jauhojärven 799 (13,5 prosenttia). Kolmikko vastasi myös yksinään suomalaismiesten arvokisamitaleista 2010-luvulla.

Viime kaudella Niskanen saavutti 482:sta suomalaismiehen normaalimatkan pisteestä 305, siis 63,3 prosenttia. Tuolloin esimerkiksi kolmanneksi eniten pisteitä keränneen Perttu Hyvärisen saaliiksi jäi vaivaiset 25 paunaa, mutta Rukan viikonlopun jälkeen hänen saldonsa on jo 51 pistettä. Niillä hän on Niskasen johtamassa distanssicupissa yhdeksäntenä.

Viime vuosien vaikeuksistaan toipunut Lari Lehtonen esiintyi Rukalla myös edukseen (väliaikalähdön 19:s), mutta niin hänellä kuin Hyvärisellä ero kärkisijoihin lasketaan 15 kilometrillä parhainakin päivinä yhä yli minuutissa. Ristomatti Hakolan vire jäi vielä hämärän peittoon varvasvaivojen takia.

Kuten edellisillä lumilla, Suomen miehillä on Norjan ja Venäjän takana haarukassa viestin kolmas sija – ei yhtään sen enempää.

Sprintissä Joni Mäki osoitti säilyttäneensä tasonsa välierähiihtäjänä, mutta ensimmäiset signaalit kertovat samaa tarinaa kuin viime kaudella: Mäen ja Hakolan takana muilla suomalaisilla välierävaihe vaikuttaa olevan mahdollinen vain maksimionnistumisella. Sama pätee suomalaisnaisiin.

Kerttu Niskanen
Kerttu Niskanen pystyi venymään Rukalla.Tomi Hänninen

Naisissa venymistä nähtiin vain Kerttu Niskaselta, jonka normaalimatkojen 10. ja 12. sija olivat hänen paras maailmancupavauksensa sitten marraskuun 2015. On kuitenkin huomioitava, että viivalta puuttuivat muun muassa Therese Johaugin viime sesongin ykköshaastajat, Norjan Ingvild Flugstad Östberg ja Ruotsin Ebba Andersson.

Kaksikon poissaolot hyödynsi parhaiten Pärmäkoski, jonka päätös jättäytyä maajoukkueen ulkopuolelle vaikuttaa säilyttäneen tilanteen ennallaan: Johaug on edelleen eri planteetalta, mutta parhaina päivinään Pärmäkoski pystyy nousemaan taisteluun himmeämmistä palkintosijoista.

Kukkonen kovimmassa paineessa

Tutut tähdet hallitsivat siis Rukan maastohiihtokisoja, mutta yhdistetyn 22-vuotias norjalaismestari Jarl Magnus Riiber iski pöytään viikonlopun mykistävimmän esityksen: kolme voittoa kolmesta kisasta. Ensimmäisessä voittomarginaali oli 53,3 sekuntia, toisessa 48,8 sekuntia ja viimeisessä jo kaksi minuuttia ja 8,8 sekuntia.

Suomen yhdistetyn maajoukkue esiintyi Rukalla parrasvaloissa käytännössä vain mäessä, ja kaikkea muuta kuin edukseen. Ladulla tv-ajan saaminen on hankalaa, kun lähtöpaikat ovat luokkaa ynnä muut. Joukkueen ykköshevoset, hiihtovauhdistaan tunnetut Ilkka Herola ja Eero Hirvonen ovat jo vuosia kuuluneet maailmancupin kärkinimiin, mikäli mäessä liito on riittänyt kouluarvoasteikolla edes kahdeksikon maastoon. Rukalla hypyt kirvoittivat kuitenkin ajoittain numeroiden sijaan pelkkää painokelvotonta tekstiä.

Herolasta, 24, ja Hirvosesta, 23, povattiin Samppa Lajusen, Hannu Mannisen ja Anssi Koivurannan manttelinperijöitä, mutta kuten suomalaisessa huippu-urheilussa on 2000-luvulla ollut trendinä, askel nuorten tasolta aikuisten ehdottomaan eliittiin tuntuu olevan ylitsepääsemätön este. Norjalla oli puolestaan heittää Rukalla kehiin jo uutta sukupolvea, kun ensimmäistä kauttaan aikuisissa aloitteleva 19-vuotias Jens Lurås Oftebro ylsi heti kolme kertaa kolmanneksi.

Vaikka ikänsä puolesta niin Herolalla kuin Hirvosella on saumaa menestyä ainakin kaksissa seuraavissa talviolympiakisoissa, on jo aiheellista pohtia, onko vuodesta 2012 valmennuksesta päävastuuta kantaneella Petter Kukkosella edellytyksiä nostaa nykyistä sukupolvea mitalikantaan aikuisten arvokisoissa.

38-vuotiaan Kukkosen sopimus päättyy tähän kauteen, minkä jälkeen Hiihtoliitto päättää, käyttääkö se kontrahtiin kirjatun option kahdesta lisävuodesta.

Huippu-urheilun kannalta kovimmalla mittarilla eli palkintosijoilla Rukan maailmancup oli Suomen joukkueelta kuitenkin menestys. Iivo Niskasen voiton ja takaa-ajon kolmossijan sekä Krista Pärmäkosken kakkossijan tuoma värisuora sivusi vuosikymmenen parasta saavutusta: marras-joulukuun taitteessa 2010 Sami Jauhojärven kolmannen sijan täydensivät mäkimiehet, kun Ville Larinto ja Matti Hautamäki juhlivat kaksoisvoittoa.

Nyt Hiihtoliiton pomoille jäi mäestä käteen Niko Kytösahon 21. sija ja toisen kisan peruuntumisesta koituva 150 000–300 000 euron tappio.

Lue myös:

"Tuntui, että varvas räjähtää" – Loukkaantunut Ristomatti Hakola ei saa edes kenkää jalkaan, valittiin silti Lillehammerin joukkueeseen

Sami Jauhojärvi innostui Suomen mieshiihtäjistä Rukalla – povaa jatkoa menestykselle: "Eivät ole olleet kertaakaan tällaisessa paikassa 2010-luvulla"

Niskanen jyräsi ylivoimaiseen voittoon Rukalla! Rakettimies Kläbo jäi nuolemaan näppejään – "Aivan loistava tunnelma"

Krista Pärmäkoski upeasti toinen Rukalla! Vain Therese Johaug nopeampi: "Pysyin aika näppärästi perässä" – katso kohokohdat

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat