65-kiloinen Janne Ahonen oli aikanaan raskasrakenteinen mäkihyppääjä, nyt hän seuraa huolestuneena lajin uutta laihdutustrendiä poikansa kautta – "Ei varmaan ole helppoa"

Suomen mäkimaajoukkueen hyppääjät kertoivat Ylelle painonpudotuksestaan. Viisi Keski-Euroopan mäkiviikkoa voittaneelle Janne Ahoselle se on tuttua, mutta hän haluaisi lajista terveemmän.

mäkihyppy
Janne Ahonen
Janne Ahonen oli aikoinaan mäkikiertueen pisimpiä ja painavimpia hyppääjiä.Tomi Hänninen

Janne Ahonen painoi huippuaikanaan 65 kiloa. Se oli äärettömän vähän 184-senttiselle miehelle, mutta Ahonen oli mäkihyppääjäksi raskasrakenteinen. Hän oli mäkihyppykiertueella pisimmästä päästä, ja ne hyppääjät, jotka olivat suurin piirtein saman mittaisia, olivat suomalaista ainakin viisi kiloa kevyempiä.

Ahoselle painon pudottaminen oli arkipäivää.

– Jouduin painimaan paljon painoasioiden kanssa. Sen viimeisen kisapainon saavuttaminen ja pitäminen oli tosi vaikeaa, vuonna 2018 uransa lopullisesti päättänyt Ahonen muistelee kisa-aikojaan.

– Periaatteeni oli, että jos syö paljon, niin paino nousee paljon. Jos syö vähän, niin paino nousee vähän. Kun ei syö ollenkaan, niin se joko pysyy samana tai vähän putoaa.

Ruoka on ollut Ahoselle aina polttoainetta, mutta hän myöntää, että huippuaikoina hän meni koko ajan varatankeilla. Hän söi juuri sen verran, että pystyi toimimaan. Hän ei käyttänyt kalorilaskureita tai grammapuntareita, mutta uskoo syöneensä muun muassa ennen kisakautta, jolloin haettiin kisapainoa, noin 500 kaloria päivässä.

– Söin kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä, paljon sen tyyppistä. Eipä niistä paljoa energiaa tullut, hän hymähti.

– Toisaalta meidän lajissamme ei tarvitse pinnistellä montaa tuntia ladulla, joten sen pystyy hanskaamaan pienemmilläkin voimavaroilla. Mutta kyllähän se sellaista pelleilyä oli.

Painonpudotuksen huippuvuodet

Mäkihypyn ruokakulttuuri ja hyppääjien painonpudottamiset olivat pahimmillaan juuri Ahosen huippuvuosina, 2000-luvun alkupuolella. Ahonenkin tietää kauhutarinoita, mutta ei halua puhua nimillä.

– Hurjimmat tapaukset olivat sellaisia, että esimerkiksi eräällä kisareissulla yksi ei-suomalainen hyppääjä ruokittiin tiputuksella, kun muut joukkueen hyppääjät olivat ruokailutilassa.

Se aihe tuotti jo omissa ajatuksissa niin paljon hankaluuksia, etten viitsinyt sitä enää muuten jauhaa.

Yleisö kauhisteli muun muassa saksalaisen huippuhyppääjän Sven Hannawaldin anorektista olemusta, mutta mäkihyppääjille se oli normaalia. Hannawald oli Ahosen kanssa yhtä pitkä, mutta painoi tätä viitisen kiloa vähemmän.

– Minulla oli omat ajatukseni ja omat tavoitteeni. Tiesin oman rajani, millä pystyn treeneissä ja kilpailuissa suoriutumaan hyvin, sen pidemmälle en missään vaiheessa ajatellut tai suunnitellutkaan meneväni, Ahonen sanoi.

– Ajattelin, että jos en sillä pärjää, niin sitten en pärjää. Varmasti hävisin painoindeksini kanssa monelle, mutta kenties minulla oli enemmän sitten ruutia tallella kuin sillä kevyellä kaverilla.

Vaikka ruoka oli hyppääjien ajatuksissa hyvin usein, ei ruoka-asioista puhuttu paljoa hyppääjien kesken tai joukkueen sisällä. Ahonenkaan ei halunnut asiasta keskustella.

– Se aihe tuotti jo omissa ajatuksissa niin paljon hankaluuksia, etten viitsinyt sitä enää muuten jauhaa.

Sven Hannawald
Sven Hannawald herätti aikanaan huomiota laihalla olemuksellaan.Getty Images

Painoindeksisääntöä ei enää kunnioiteta

Nyt kun oma aktiiviura hyppääjänä on jo takana, eivät sen aikaiset tapahtumat herätä Ahosessa sen suurempia tunteita. Hänen mukaansa jokaisen tavoitteen eteen pitää tehdä töitä ja käyttäytyä tietyllä tavalla.

– Tuo oli sitten se, mitä halusin tehdä.

Onko mäkihyppymaailma nyt sitten terveempi, kun painoindeksisäännöt määrittelevät suksien pituutta ja hyppääjien painoa? Ahosen mielestä sääntö vei lajia reilustikin terveempään suuntaan, mutta nyt suunta on lähtenyt taas alaspäin.

Esimerkiksi Suomen maajoukkueen hyppääjät alkoivat kesällä laihduttaa. He kertoivat Yle Urheilulle, että havaitsivat painavansa muihin hyppääjiin nähden liikaa. Niko Kytösaho tavoitteli viime kauden kisapainoonsa kilon pudotusta. Tuolloin 182-senttinen Kytösaho painaisi 61,5 kiloa.

– Porukka on alkanut tarkoituksellisesti hyppäämään lyhyemmillä suksilla ja painoa pudotetaan alas. Sääntöä ei enää kunnioiteta, Ahonen harmitteli.

– En tiedä, pitäisikö olla jokin oikea painoraja, kuten vaikka painissa ja nyrkkeilyssä. Että jos ei paina tietyn verran, niin sitten ei pääsisi hyppäämään. En tiedä, olisiko siitäkään apua.

Mico ja Janne Ahonen
Mico Ahonen on seurannut isänsä jalanjälkiä urheilun saralla. Nykyään hän on Jannea jo viisi senttiä pidempi.AOP / Ari Lahti

Isäänsäkin pidempi Mico ei voi jarrutella syömistä

Ahosen mielestä tilannetta ja trendiä on hankala seurata, sillä hänen oma poikansa on myös mäkihyppääjä. Äskettäin 18 vuotta täyttänyt Mico Ahonen on venynyt pituutta isäänsäkin enemmän ja on tällä hetkellä 189-senttinen.

– Ei varmaan ole helppoa silläkään pojalla. Hänellä ei ole vielä miehen kroppaa ja on vielä pysynyt kevyenä, mutta tuostahan hän alkaa hyvinkin nopeasti muuttumaan lopullisesti pojasta mieheksi. Silloin massaa tulee väkisinkin. Ja saakin vielä tulla!

Vaikka Ahosilla ei painonpudotuksista ja ravintoasioista paljoa ole puhuttu, ei Jannen mukaan Mico voi vielä jarrutella syömisen kanssa. Tilanne muuttuu vasta sitten, kun Micon kasvuikä loppuu.

– Sen jälkeen painoakin alkaa helposti tarttua. Hereillä pitää olla, kun se vaihe koittaa.

Janne Ahonen on yhä sutjakassa kunnossa, vaikka puntari näyttää nykyään 70–72 kilon lukemia. Hän myöntää, että hänen ruokailutottumuksensa ovat tälläkin hetkellä säännöllisen epäsäännölliset, mutta nykyään ruokaa kuluu.

– Saattaa tulla päivä, jolloin en muista syödä juuri mitään, mutta sitten tulee päivä, jolloin syön ihan älyttömiä määriä. En osaa tuota lajia hanskata edelleenkään, hän naurahti.

Lue myös:

"Ei ole missään nimessä terveellistä" – Suomen mäkihyppylupauksen laihdutustavoite kauhistutti kavereita, vaikka huippuhyppääjille painontarkkailu on arkipäivää

Miksi huippuhiihtäjät eivät läpäisseet terveystarkastusta? Ilmiö kummastuttaa Norjassa ja Ruotsissa – suomalaisasiantuntija on huolissaan nuorista

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat