1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. hiihto

Valmentajia kismittää, kun suurin osa tutkimuksista tehdään miehistä – naishiihtäjiltä kaksikko on silti jo ehtinyt oppia paljon: "Aina ei tarvitse olla vastausta kaikkeen"

Maastohiihdossa naisten joukkuetta luotsaa uusi valmentajakaksikko Ville Oksanen–Ilkka Jarva. Heiltä onkin aiheellista kysyä, millaista naisten valmentaminen oikein on. Parivaljakko avaa rohkeasti kiisteltyä aihetta naisten valmentamisen eroista suhteessa miehiin.

Suomen naishiihtäjien valmennuskaksikko tietää, että miesten ja naisten valmennuksessa on eroja. Huono asia se ei ole. Kuva: Yle

VUOKATTI. Urheiluvalmennus on edelleen hyvin miehinen ala. Suurin osa valmentajista on miehiä, otetaanpa tarkastelun kohteeksi sitten aikuiset tai juniorit. Vaikka suhteessa miehiä on enemmän eli sukupuolittuneisuutta löytyy, ei naisten ja miesten välille silti mielellään tehdä eroja.

Eroja kuitenkin on ja mahdollisesti niistä merkittävin löytyy tutkimuksen puolelta. Koska miehet ovat fysiologisilta muuttujiltaan homogeenisempi joukko, ovat miehet naisia useammin urheilussa tutkimuksen kohteena. Suomen naisten hiihtomaajoukkueen uudet valmentajat, Ville Oksanen ja Ilkka Jarva ovatkin käyneet aiheesta keskusteluja muun muassa tutkijana Vuokatissakin toimineen Ritva Taipaleen kanssa.

– On selkeä puute, että ei ole naisilla tehtyjä tutkimuksia ja se pitää meidänkin ottaa huomioon. Kaikki eivät toimi samalla tavalla, kommentoi Ilkka Jarva.

Eroavaisuudet ovat suurimmat fyysisellä puolella. Fyysisten ominaisuuksien ero johtuu luonnollisesta testosteronin tuotannosta, joka on miehillä huomattavasti suurempaa kuin naisilla. Tästä johtuen naiset tarvitsevat enemmän voimaharjoittelua säilyttääkseen voimaominaisuutensa tai kehittääkseen niitä. Toisaalta naiset myös kestävät voimaharjoittelua ja pidempiä sarjoja miehiä paremmin.

– Kun lihas on pienempi, myös vaurio on pienempi. Harjoittelua pystyy tekemään enemmän ja myös kehittymispotentiaalia on reilummin kuin miehillä – varsinkin ylävartalossa, joka on suhteessa heikompi, jos vertaa miesten ja naisten alavartaloita keskenään, sanoo Ville Oksanen.

Ruotsista mallia

Oksanen–Jarva on nuorin valmentajapari Suomen maajoukkueessa pitkään aikaan ja uusia avauksiakin syntyy. Valmennuskeskustelussa kaksikko nostaa esiin Ruotsin mallin. Naapurimaassa naishiihtäjät ovat viime kausina rynnineet isosti esiin voimakkaina ja vauhdikkaina hiihtäjinä, aluksi sprintissä ja siitä laajalla rintamalla myös normaalimatkoille. Miehet toivovat, että hiihto olisi tulevaisuudessa samoista syistä myös Suomessa vetovoimainen laji.

– Ruotsissa kovaa meneminen on coolia ja näyttäisi toimivan. On se sitten kilpailulähtöisen ajattelutavan korostamista tai vertailua, kuka pääsee kovaa, väitän, että näiden asioiden nostamisella päästään hyviin tuloksiin, toteaa Jarva.

Ilkka Jarvan mielestä naiset osaavat helpommin sanoittaa tunteitaan. Kuva: Lucas Holm / Yle

Ruotsin joukkueen naiset nähdäänkin usein harjoittelemassa ryhmänä niin leireillä kuin ennen kilpailuja. Suomen naisilla kovien harjoitusten tekeminen yhdessä kuuluu nyt tämän kauden suunnitelmiin.

– Kyllä urheilijat meillä ovat siihen halukkaita aivan kuten valmentajatkin. Tässä joukkueessa on paljon täydellisyyteen pyrkiviä perfektionistityyppejä. Näen sen lähtökohtaisesti vahvuutena, että ollaan halukkaita tekemään asiat niin hyvin kuin pystytään, toteaa Oksanen.

Kaikkeen ei tarvita ratkaisua – lähinnä luottamusta

Vaikka psykologisia, perusluonteeseen liittyviä eroja miesten ja naisten kesken on, yleistämiseen ei ole syytä lähteä – saati siihen, ovatko erot positiivisia vai negatiivisia.

– Psykologinen yleistäminen on vähän vaarallista, koska yksilöä lähdetään meidänkin lajissa valmentamaan. Ihminen pitää oppia tuntemaan ja sukupuoli on vain yksi tekijä, toteaa Jarva.

– Onko se erilaisuus hyvää vain mitä se on? Minun mielestäni erilaisuus itsessään on hyvästä, kommentoi myös Oksanen.

Osa psykologisiksi luetuista eroista tulee myös kulttuurista. Kulttuuri puolestaan voi olla esimerkiksi kansallisuussidonnaista tai ryhmän yhdessä synnyttämää. Tärkeintä on, että urheilija on sitoutunut ja valmennukseen liittyvät asiasisällöt ymmärretään.

– Olen kehittänyt naisten kanssa ihmiskeskeistä valmentamista, että pystymme puhumaan, keskustelemaan ja ymmärtämään. Uskon, että tämä toimii paremmin myös miesten kanssa, vaikka homma voi pyöriä siellä muillakin keinoilla, pohtii Oksanen.

Ville Oksanen on huomannut, että naisten maajoukkueessa on paljon täydellisyyden tavoitteilijoita. Kuva: Yle

– Naiset sanoittavat tunteitaan paremmin ja herkemmin kuin miehet. Varsinkin tässä urheilukulttuurissa, jossa me elämme, summaa Jarva.

Kiinnostavaa onkin kuulla, mitä värikkään naisryhmän kanssa toimivat valmentajat ovat naisilta itse oppineet.

– Ainakin sen, ettei aina tarvitse olla vastausta kaikkeen. Olen todella ratkaisukeskeinen ihminen ja ymmärtänyt naisten kanssa, että jos jollain on ongelma, joskus riittää, että kuuntelee, ei, että joku ratkaisee sen, Oksanen hymyilee.

– Tuo on totta, mitä Ville sanoi. Mutta joskus valmentajan rooli on myös, että viheltää pelin poikki ja mennään vain sinne harjoitukseen, Jarva painottaa.

Mutta mitä siis olet oppinut, Ilkka Jarva?

– Mitä kaikkea tähän saa vastata, Jarva kysyy ja virnistää?

– Ainakin sen, että naisten kanssa pitää rakentaa luottamusta, ennen kuin homma lähtee pyörimään.

Lue myös:

Naisten hiihtomaajoukkueen uusi valmennuskaksikko on avannut kevään solmut ja myllännyt harjoittelun: "Kun on ollut tyytymättömyyttä, on helpompi ajatella uudella tavalla"

Huono menestys ja toive paremmasta johtajuudesta pakottivat maastohiihdon valmennustiimin muutoksiin – Sami Jauhojärvi: "Henki ei ollut paras mahdollinen"