Suora

  • DreamHack Open Fall 2020

Mäkiviikko sytyttää edelleen niin sponsorit, yleisön kuin hyppääjätkin: "Vaikka mahdollisuuteni voittaa mäkiviikko on nollassa, laskeskelen silti pisteitäni"

Keski-Euroopan mäkiviikko on ehtinyt jo 68:n vuoden ikään.

urheilu
Simon Ammann
Simon AmmannAFP / Lehtikuva

Vaikka suomalaismenestyksestä ei perinteisellä mäkiviikolla ole päästy juhlimaan pitkästä aikaa, on tapahtuma edelleen voimissaan.

– Aivan uskomaton tunnelma tänä vuonna Oberstdorfissa. Niin paljon ihmisiä katsomossa. Kuin olisi sukeltanut heidän sekaan hypätessään.

Näin hehkuttaa olympiavoittaja ja maailmanmestari, monet vuodet mäkiviikkoja kiertänyt Sveitsin Simon Ammann tämänvuotista mäkiviikon tunnelmaa. Samoilla linjoilla on saksalainen Markus Eisenbichler, joka viime vuonna sijoittui kokonaiskilpailussa toiseksi.

– Jo karsinnoissa on ollut todella paljon katsojia. Oberstdorfissa kisapäivä oli todella käsittämätön. Kuin jalkapallostadioneilla konsanaan. Se oli hienoa meille koko Saksan joukkueelle.

Simon Ammann Bischofshofenin kilpailussa 2018.
Simon Ammann Bischofshofenin kilpailussa 2018.EPA

Mäkiviikko siis jaksaa edelleen sytyttää mäkimiehet. Kymmenen päivän turnaus, mies miestä vastaan kilpailuineen saa selvästi kaikki yrittämään absoluuttista parastaan. Ammanilta löytyy kaapista niin olympiakultaa kuin myös maailmanmestaruus suurmäestä ja lentomäestä. Mutta, mäkiviikon voitto on häntä karttanut.

– Kymmenen päivän urakka on kova. Itselläni on toki hienoja tarinoita ja muistoja mäkiviikolta, kakkos- ja kolmossijoja. Ja aina yritin ihan hulluna, mutten onnistunut voittamaan, Ammann naureskelee.

– Vaikka tälläkin hetkellä mahdollisuuteni voittaa mäkiviikko on ihan nollassa, laskeskelen silti pisteitäni ja yritän koko ajan parantaa. En panisi pahakseni vaikka joskus mäkiviikon voittaisinkin, mutta se jäänee kuitenkin pelkäksi haaveeksi. Eikä se haittaa, urani on ollut ihan hyvä näinkin, Ammann naurahtaa.

2000-luvun alku kulta-aikaa

Saksalaisten ja itävaltalaisten menestys toki heijastuu katsojamääriin, mutta muun muassa Oberstdorfin kisapäivä oli myyty loppuun jo ennen kuin koko mäkihypyn maailmancupkausi oli ehtinyt edes alkaa.

Saksalaisten edellisestä kokonaiskilpailun voitosta on ehtinyt kulua 18 vuotta. Tuolloin Sven Hannawald voitti mäkiviikon ja teki historiaa voittamalla ensimmäisenä hyppääjänä kaikki neljä osakilpailua. Viime vuonna saksalaisista Eisenbichler sijoittui siis kokonaiskilpailussa toiseksi ja tänä vuonna odotukset ovat ennen kaikkea Oberstdorfista kotoisin olevassa Karl Geigerissa, jonka hyvät sijoitukset ovatkin tuoneet nostetta etenkin mäkiviikon alkupuolelle.

Kamil Stoch mäkiviikolla.
Cristof Stache / AFP

Mutta, myös Itävallan kisoissa lipunmyynti on sujunut loistavasti. Joten 68:aan ikävuoteen ehtinyt mäkiviikko voi hyvin, vaikka hieman katsojamäärissä ollaankin jääty Hannawaldin ja Martin Schmittin ajoista eli 1990- ja 2000-luvun taitteen kulta-ajoista.

– Silloin olimme ihan ylibuukattuja. Stadioneilla oli aivan liikaa väkeä, mikä toi mukanaan myös turvallisuusriskejä, muistelee juuri tuolloin pestinsä mäkiviikon mediapäällikkönä aloittanut Ingo Jensen.

Turvallisuussyistä stadioneiden kapasiteettejä onkin rajoitettu. Silti tapahtuma tuntuu kasvavan koko ajan. Kasvu näkyy ennen kaikkea median ja sponsoreiden kiinnostuksessa.

– Sponsoreiden kiinnostus on suurta. Samoin televisioyhtiöt tuovat koko ajan enemmän ja enemmän henkilökuntaa paikalle. Nytkin meillä on mäkiviikolla 500 toimittajaa, Jensen laskeskelee.

Tämän kauden jälkeen mäkihypyn maailmancupin kilpailujohtajan pestin jättävä Walter Hofer muistuttaa myös mäkihyppy-yhteisön velvollisuuksista.

– TV:n katsojalukujen ja yleisön kiinnostuksen valossa tapahtuma kasvaa koko ajan ja samalla meidän on muistettava oltava tarkkoja muun muassa ympäristöllisistä vaikutuksista.

Kasvu tuo mukanaan myös ongelmia

Kasvavan mediaväen, sponsoreiden ja yleisövirran majoittaminen ja liikuttaminen on myös yksi kasvavan tapahtuman ongelmista.

– Kovin paljon meillä ei ole enää mahdollista kasvaa, sillä muun muassa majoituspaikoista on nytkin jo pulaa, Jensen tuskailee.

Daniel Andre Tande.
Daniel Andre Tande.EPA

Jensen muistelee, miten vuosia sitten muun muassa mäkiviikon kisajärjestystä saatettiin muuttaa keliolosuhteiden mukaan. Mäkiviikko alkoi jonain vuonna lumiolosuhteista johtuen Innsbruckista siirtyen sieltä Garmisch-Partenkirchenin kautta Oberstdorfiin. Tänä päivänä samankaltaiset muutokset eivät olisi enää mahdollisia tapahtuman paisuttua nykykokoonsa.

– Niin monet asiat joudutaan suunnittelemaan ja lyömään lukkoon etukäteen, joten se ei enää onnistuisi, Jensen naurahtaa.

Televisio- ja sponsorisopimukset ovat ne, jotka ovat vuosien saatossa kasvaneet huimasti. Tulot menevätkin Saksan ja Itävallan lajiliitoille.

– Mäkiviikon tuotoilla saadaan moni pienempi tapahtuma pysymään hengissä, Jensen toteaa.

Ajankohta yksi suosion takeista

Yksi mäkiviikon suosiota selittävä seikka on myös hyvin yksinkertainen eli mäkiviikon ajankohta. Joulun ja loppiaisen väliin sijoittuva tapahtuma mahdollistaa monelle katsojalle osallistumisen.

Stefan Kraft.
Stefan Kraft.EPA

– Monilla on tähän aikaan vuodesta paljon vapaata ja lomaa. Lapsilla ei ole koulua, joten hekin voivat osallistua kisatapahtumiin tai katsoa televisiosta, Hofer toteaa.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat