Suora

  • "Äiti, anna mä menen": Mikael Hagelstam muutti 13-vuotiaana ulkomaille tanssin vuoksi - ei välitä, kun virolaisvalmentajat huutavat hänen tuhlaavan vanhempiensa rahoja

Unohtakaa hetkeksi Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski – Yle Urheilu avaa Suomen hiihdosta hurjia lukuja, jotka herättävät ison joukon kysymyksiä

Tilastojen valossa suomalaisessa maastohiihdossa hukattiin 2010-luvulla kokonainen sukupolvi.

hiihto
Anita Korva on viime vuosina saalistanut neljä juniorien MM-mitalia, mutta jatkuuko menestyskulku enää aikuisissa?
Anita Korva on viime vuosina saalistanut neljä juniorien MM-mitalia, mutta jatkuuko menestyskulku enää aikuisissa?Hannu Luostarinen / All Over Press

Kolme Vuoden urheilija -valintaa, kaksi olympiavoittoa ja seitsemän muuta olympiamitalia, kaksi MM-kultaa ja kymmenen himmeämpää MM-mitalia. Suomalaiselle maastohiihdolle 2010-luku oli mitaleissa mitattuna menestystarina, mutta millaisia näkymiä 2020-luku pitää sisällään? Mihin suomalaisten keskuudessa suursuosiota nauttiva perinnelaji on menossa?

Lajipiireissä edellä mainitut kysymykset nousevat usein pinnalle heti arvokisojen jälkeen, mutta koska käynnissä oleva kausi ei sisällä olympia- tai MM-kisoja, otannaltaan parasta analyysiä on mahdollista tehdä kauden nimekkäimmästä tapahtumasta, vastikään 14. kertaa järjestetystä Tour de Skistä. Koska kyseinen kiertue käytiin totutusti vuodenvaihteessa, myös ajankohdallisesti on mielekästä analysoida päättynyttä vuosikymmentä.

Vaikka heti tämän artikkelin alussa mainittu meriittien litania antaa kotimaiselle hiihtoväelle aihetta hetkelliseen hymyyn, tulosten takaa löytyy sinivalkoisten menestysnäkymien kannalta pahoja, lajin asemaa Suomessa rajusti ravistelevia uhkakuvia.

Mihin katosivat 1990-luvulla syntyneet naiset?

Kun tarkastellaan Suomen hiihdon nykytilaa, naisten tuloskehitys on ollut hätkähdyttävä. Tammikuussa Tour de Skillä kilpaili kolme suomalaisnaista, joista Kerttu Niskanen oli parhaana 11:s. Niskasta ja 13. sijalle yltänyttä Anne Kyllöstä yhdistävä tekijä on, että molemmat ovat syntyneet 1980-luvulla: Kyllönen vuonna 1987 ja Niskanen 1988.

Kaksikon takana kolmas suomalainen, vuonna 1997 syntynyt Vilma Nissinen löytyi tuloksista sijalta 31. Huomionarvoista Nissisen tapauksessa on, että jos vuonna 1990 syntynyt Krista Pärmäkoski jätetään pois laskuista, Nissisen 31. sija oli paras 1990-luvulla syntyneen suomalaisnaisen saavutus Tour de Skin kokonaistuloksissa 2010-luvulla.

Tapahtumana Tour de Ski on jakanut vuodesta toiseen mielipiteitä, mutta kyse on nykymuotoisesta kilpahiihdosta pähkinänkuoressa: helpoissa maastoissa lyhyillä radoilla käytäviä sprinttejä ja yhteislähtöjä, joiden lisäksi kietueen ohjelmaan on mahdutettu yksi suomalaisten suosima väliaikalähtö. Toisin sanoen lajin painopiste on siirtynyt kestävyydestä nopeuden ja irtioton puolelle.

Krista Pärmäkoski saavutti Pyeongchangin talviolympiakisoista kolme henkilökohtaista mitalia. Vastaavaan määrään yksissä olympiakisoissa ylsi edellisen kerran Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen). Hän voitti kolme kultamitalia Sarajevossa 1984.
Krista Pärmäkoski saavutti Pyeongchangin talviolympiakisoista kolme henkilökohtaista mitalia. Vastaavaan määrään yksissä olympiakisoissa ylsi edellisen kerran Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen). Hän voitti kolme kultamitalia Sarajevossa 1984.Imago sport / All Over Press

Tulosten valossa Suomen maajoukkue ei pysynyt rakennemuutoksessa mukana mitä tulee nuorten siirtymiseen aikuisten sarjaan. Jos 2000-luvun alussa maailmancupin päätteeksi kymmenen kärjessä yli 30-vuotiaat hiihtäjät olivat sääntö ja alle 25-vuotiaat poikkeus, viime kausina hiihtopiirit ovat saaneet todistaa alle 20-vuotiaiden läpimurtoa aikuisten ympyröissä.

Samanaikaisesti etenkin Suomen naisten maajoukkueessa vaihtuvuus on pohjautunut siihen, että vanha kaarti lyö yksi toisensa perään sukset naulaan. Etenkin Tour de Skillä ilmiö on nähtävissä selvästi, kun tarkastellaan naisten kiertueen kokonaistulosten top 15 -urheilijoiden ikäjakaumaa.

Naisissa yli 30-vuotias urheilija on yltänyt Tourin historiassa 15 parhaan joukkoon 64 kertaa. Tästä suomalaisnaisten osuus on ylivoimaisesti suurin, 19 kappaletta. Toiseksi eniten top 15:een yltäneitä karpaaseja on ollut Saksalla, 11, kun taas esimerkiksi Norjan luku on vain viisi.

Lukuja avattaessa paljastuu kuitenkin, että Norjan yli 30-vuotiaat naiset ovat tuoneet kaksi voittoa ja huonoimmillaan viidennen sijan. Sen sijaan uransa ehtoopuolella olleiden suomalaisnaisten saldo pitää Virpi Kuitusen huippuvuosien jälkeen sisällään sijoja 8–15.

– Tulosta selittää osin, että Suomen naisilla oli vahva joukkue, johon nuorten oli vaikea murtautua niin arvokisoissa kuin maailmancupissa. Tulokset ovat kuitenkin myös selvä osoitus, ettei suomalaisessa juniorityössä ole tehty kaikkia asioita oikein, Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärvi kiteyttää.

Eveliina Piipon kausi on ollut vaikeuksien sävyttämä.
Eveliina Piipon kausi on ollut vaikeuksien sävyttämä.Vesa Pöppönen / All Over Press

Rajuimmillaan juniorien puuttuminen näkyy naisten maailmancupin pisteissä 2010-luvulla. Kun Pärmäkoski on kerännyt kaudesta 2010–2011 alkaen tähän viikonloppuun mennessä 9 001 maailmancupin pistettä, kaikki muut 1990-luvulla syntyneet suomalaisnaiset ovat kymmenen vuoden aikana saaneet kasaan yhteensä 362 pistettä.

Miehissä maailmancupia arvokisavuosina hyvin valikoivasti kiertänyt Iivo Niskanen on kerännyt kaudesta 2013–2014 alkaen tähän päivään mennessä 2 381 maailmancupin pistettä. Vuonna 1992 syntyneen Niskasen lisäksi myös häntä vuotta vanhempi Ristomatti Hakola on ehtinyt saalistaa maailmancupissa yli tuhat pistettä, 1 100 pistettä, mutta muiden 1990-luvulla syntyneiden suomalaismiesten pistepussi yltää yhteensä 1 003:een.

Suomalainen hiihto ei ole ensi kertaa tilanteessa, jossa se nojaa muutamaan yksilöön. Jauhojärvi katsoo, että syyt rajuihin eroihin kotimaisen kärjen ja kakkostason välillä juontavat jo pitkään vallalla olleeseen ”hajaannuksen aikaan”.

– Jos miettii suomalaista valmennusjärjestelmää ja valmentajien koulutusta, minusta se on ollut 2000-luvulla vajavaista, Jauhojärvi sanoo.

– 1990-luvulla Pekka Vähäsöyrinki kiersi kauden jälkeen päävalmentajana hiihtopiirejä, siis Länsi-Pohjan piirissä, Lapin piirissä, Kainuussa ja niin edespäin, ja jakoi valmennustietoutta. Samaa teki Reijo Jylhä. Koulutus oli oikeasti paikallisella tasolla.

Jauhojärvi arvioi, että maajoukkuejohdon ja kentän väliseen yhteyteen tuli katkoja Magnar Dalenin päävalmentajakaudella 2006–2014. Jakso ajoittui aikaan, jolloin Suomen hiihto kipuili vielä Lahden dopingskandaalin jälkimainingeissa ja hiihto otti lajina isoja askeleita uuteen aikaan. Aikaan, jolloin Kansainvälinen hiihtoliitto ajoi lajia yhteislähtöjä suosivaan suuntaan samalla kun kotimaassa piiritoiminta näivettyi pienentyneiden harrastajamäärien vuoksi. Osa valmennusvastuusta valui asteittain seuroista perheisiin.

– Tällä hetkellä mukana on paljon nuoria, joiden perheessä joko äidillä tai isällä on hiihtotaustaa. Jos heidän saamansa valmennusoppi pohjaa 1960- ja 1970-luvulle ja mietitään hiihdon muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle, nykyisin vaaditaan paljon enemmän voimaa ja nopeutta kuin aiemmin. Mieshiihtäjien keskipaino on noussut 1990-luvun puolestavälistä kymmenellä kilolla, eikä se ole tullut rasvaprosentista, sanoo Jauhojärvi, viitaten hiihtäjien lihasmassan kasvuun keski- ja ylävartalossa.

Nopeudet kasvaneet, huippujen keski-ikä laskenut

Muutos on ollut suuri myös hiihtonopeuksissa. Vauhti on kasvanut huimasti 1980-luvun puolivälistä, jolloin luisteluhiihto tuli perinteisen hiihtotavan rinnalle. Toinen merkittävä tekijä tuli kuvioihin vuosituhannen vaihteessa, kun ruotsalaiset ajoivat sisään perinteisellä tyylillä nykyisin suosittua etenemismuotoa eli tasatyöntöä.

Muutosten johdosta hiihtäjien keskinopeudet kasvoivat parissakymmenessä vuodessa yli 35 prosenttia: jos 1980-luvun lopulla maaimancupissa keskinopeudet olivat luokkaa 5,5 metriä sekunnissa, 2010-luvulle tultaessa etenemisvauhti oli jo 7,5 metriä sekunnissa. Keskinopeuksien kasvua ovat tutkineet etenkin meritoitunut norjalaisprofessori Öyvind Sandbakk ja hänen ruotsalaiskollegansa Hans-Christer Holmberg.

Murrosvuosiin ajoittui myös suomalaisen hiihtotutkimuksen lama, joka alkoi vuoden 2001 dopingtapauksista.

– Lahti oli aika raaka isku hiihtotutkimukselle. Vielä 2010-luvullakin tutkimusartikkeleita julkaistiin vain muutama, kun taas 1980- ja 1990-luvuilla professorit Heikki Rusko ja Paavo Komi olivat alalla maailman johtavia. Se etu katosi välillä, mutta nyt esimerkiksi Olli Ohtonen tekee juuri sitä työtä, mitä pitää, itsekin tutkijana nykyisin työskentelevä Antti Leppävuori sanoo.

Olli Ohtonen tekee valmennustyön ohessa yliopistotason tutkimusta.
Olli Ohtonen tekee valmennustyön ohessa yliopistotason tutkimusta.Timo Korhonen / All Over Press

Ohtonen väitteli viime kesänä tohtoriksi vapaan hiihtotavan tekniikasta. Leppävuori toimii puolestaan tutkijana Jyväskylän yliopiston Vuokatin-yksikössä ja tekee paraikaa tutkimusyhteistyötä ruotsalaisten kanssa peesauksen hyötyvaikutuksista yhteislähtömuotoisissa kilpailuissa. Aiheesta on luvassa julkaisu keväällä.

– Kun hiihdetään joukossa, peesausetu on merkittävä. Tällöin normaalia alhaisemmalla hapenottokyvyllä varustettu urheilija pystyy roikkumaan mukana ja pystyy ratkaisemaan loppukirissä, Leppävuori sanoo ja kiteyttää etenkin junioripuolen valmennuksellisen haasteen:

– Nopeutta ja räjähtävyyttä ei saisi hukata, mutta silti pitäisi pystyä tekemään kestävyyttä. Nyt Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä tulee nuorista hyvin nopeasti aikusten tasolle todella valmiita hiihtäjiä.

Valmiista hiihtäjistä esimerkkinä käy muun muassa Ruotsin Frida Karlsson, joka vuoden 2019 tammikuussa putsasi kultamitalit ensin nuorten MM-kisoista ja saalisti kuukautta myöhemmin mitalien värisuoran aikuisten MM-kekkereissä. Karlsson oli tempun tehdessään 19-vuotias. 20-vuotiaana löivät läpi puolestaan mieshiihtoa viime vuodet hallinneet Norjan Johannes Hösflot Kläbo ja Venäjän Aleksandr Bolshunov.

Ruotsalaisesta superlahjakkuudesta Frida Karlssonista tuli viime vuoden helmikuussa aikuisten MM-mitalisti vain 19-vuotiaana.
Ruotsalaisesta superlahjakkuudesta Frida Karlssonista tuli viime vuoden helmikuussa aikuisten MM-mitalisti vain 19-vuotiaana.EPA-EFE/SRDJAN SUKI

Muutos on ollut silmiinpistävä. Vielä kaudella 2001–2002 maailmancupin voittanut Per Elofsson, 23, oli miesten kärkikymmenikössä ainoa alle 25-vuotias urheilija. Kahdeksan muuta sivakoijaa olivat syntyneet vuonna 1972 tai aiemmin, joten kolmekymppisyys oli trendikästä.

Tällä kaudella valokeilassa on paistatellut nuorista naisista 20-vuotias ruotsalainen Linn Svahn. Vielä vuosi sitten Svahn hävisi nuorten MM-sprintissä pronssin Anita Korvalle seitsemällä sadasosalla, mutta nyt osat ovat vaihtuneet: Svahn on voittanut maailmancupissa jo kaksi henkilökohtaista sprinttiä, kun varusmiespalvelusta suorittava Korva on ollut parhaimmillaan 54:s.

Mikäli ennusmerkit pitävät paikkansa, parikymppisten lahjakkuuksien läpimurtoja on luvassa jatkossakin. Hiihtopiireissä odotetaan jo kuumeisesti, millaisiin mainetekoihin "seuraavaksi Johaugiksi" tituleerattu Helene Marie Fossesholm yltää aikuisten sarjassa. 18-vuotias norjalainen pesi tammikuussa muut aikuiset yli minuutilla Norjassa hiihdetyssä Skandinavia cupin 20 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa. Paras suomalainen, viime vuosien lupaavimpiin sinivalkoisiin junioreihin kuulunut Eveliina Piippo jäi Fossesholmista kaksi minuuttia ja 36,3 sekuntia.

Yhdysvaltoihin opiskelemaan lähtenyt Piippo, 21, ei ole kilpaillut maailmancupissa tällä kaudella, ja harvoihin lupaaviin suomalaisnaisiin lukeutuva Johanna Matintalokin, 23, on parhaimmillaan yltänyt sijalle 25. Hiihdon nykytrendissä on aiheellista esittää kysymys: mihin asti termiä lupaus on enää mielekästä käyttää?

Ongelmaksi muodostuu etenkin alle 23-vuotiaiden MM-luokka, jonka tulosliuskoista on turha etsiä edellä mainittuja tähtiä ja liutaa muita lahjakkuuksia, jotka keskittyvät maailmancupiin.

Kuten oheinen taulukko osoittaa, Pärmäkosken alle 20-vuotiaiden MM-kullan jälkeen muiden suomalaisnuorten saavuttamien mitalien väri on ollut sopusointuisasti pronssinen. Ainakaan toistaiseksi pronssit eivät ole kuitenkaan jalostuneet menestykseksi aikuisten sarjoissa, vaikka naapurimaista tulee tasaiseen tahtiin uusia tähtiä.

– Suomessa ei voi olettaa, että voi olla nuori lupaus ikuisuuden. Nyt on oikeasti tehtävä selvä ohjeistus, mitä 14 ikävuodesta eteenpäin kannattaa tehdä. Nuorilla on tietyt herkkyyskaudet, jolloin he voivat kehittää ominaisuuksiaan. Esimerkiksi nopeusvoiman osalta herkkyyskausi päättyy kuitenkin viimeistään noin 16 ikävuoteen. Toki ominaisuuksia pystyy kehittämään vielä sen jälkeen, mutta se on jo todella haastavaa, Sami Jauhojärvi sanoo.

Ebba Andersson, Frida Karlsson, Charlotte Kalla ja Stina Nilsson voittivat viestin MM-kultaa Seefeldissä 2019. Nelikosta jokaisella on myös vähintään yksi henkilökohtainen juniorien maailmanmestaruus.
Ebba Andersson, Frida Karlsson, Charlotte Kalla ja Stina Nilsson voittivat viestin MM-kultaa Seefeldissä 2019. Nelikosta jokaisella on myös vähintään yksi henkilökohtainen juniorien maailmanmestaruus. Sergei Bobylev / TASS / All Over Press

Mitä keväällä linjataan?

Maastohiihdon lajipäällikön Eero Hietasen mukaan Hiihtoliitto valmistelee paraikaa valmennuslinjausta yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHUn kanssa. Linjaus on tarkoitus esitellä suomalaiselle valmentajakunnalle toukokuussa järjestettävässä kevätseminaarissa.

– Asia on keskeneräinen, mutta valmennusjohdossa on keskusteltu jo muutamia vuosia, kuinka paljon harjoittelussa on jääty jälkeen kansainvälisestä kärjestä. Harjoittelua on tehty liian paljon aineenvaihdunnallisesta näkökulmasta. Tällöin nopeuden, voiman ja taktisten elementtien harjoittelu on herkkyysikäkausina unohtunut, Hietanen sanoo.

– Meidän on pohdittava uudelleen voima-, nopeus- ja tehoharjoittelun merkitystä. Kestävyyden vanhaa kaavamaista ajatusta on rikottava.

Hietanen katsoo, että nuorten kehittymistä 2010-luvulla on hankaloittanut ajoittain liian suureksi kasvanut kuilu maajoukkueen ja haastajaryhmien välillä. Täksi kaudeksi Hiihtoliitto päätti yhdistää maajoukkueen ja haastajaryhmän yhdeksi toimijaksi.

– Meillä oli pitkään vahva naisten maajoukkue, mutta näin jälkikäteen voi sanoa, että lupaavia nuoria olisi pitänyt nostaa rohkeammin maajoukkueympyröihin.

– En silti näe tilannettamme niin synkkänä. Johanna Matintalolla, Eveliina Piipolla ja Anita Korvalla on erittäin hyvä potentiaali nousta huipulle Kristan rinnalle. Polkuja on monenlaisia, nyt on vain osattava tehdä oikeita ratkaisuja. Seuraavina vuosina nuorten olisi kuitenkin nostettava selvästi tasoaan, Hietanen sanoo.

Tutut kärkikasvot. Sergei Ustjugov, Aleksandr Bolshunov ja Johannes Hösflot Kläbo ovat voittaneet yhteensä 22 arvokisamitalia. Niistä eniten, 8, on voittanut Bolshunov, vaikka hän täytti uudenvuodenaattona vasta 23 vuotta.
Tutut kärkikasvot. Sergei Ustjugov, Aleksandr Bolshunov ja Johannes Hösflot Kläbo ovat voittaneet yhteensä 22 arvokisamitalia. Niistä eniten, 8, on voittanut Bolshunov, vaikka hän täytti 23 vuotta vasta joulukuussa.Pierre Teyssot / Espa Images / All Over Press

Katseet Oberwiesenthaliin

Vaikkei käynnissä oleva kausi sisällä aikuisten arvokisoja, nuorissa MM-mitaleista mitellään Saksan Oberwiesenthalissa helmi-maaliskuun taitteessa. Kun tarkastellaan maailmancupin kärkikymmenikön menestystä nuorten arvokisoista, alle 20-vuotiaiden tuloksille on syytä antaa painoarvoa.

Miehissä kymmenen kärjestä kuudella on jonkinvärinen henkilökohtainen mitali alle 20-vuotiaista, ja mitalittomistakin Iivo Niskanen, Emil Iversen ja Simen Hegstad Krüger ylsivät parhaimmillaan neljänneksi. Huonoin saldo on maailmancupin kärkinimellä Aleksandr Bolshunovilla, jonka paras saavutus juniorien MM-kisoissa oli kahdeksas sija. Naisista seitsemän kymmenestä pokkasi mitalin junioriurallaan.

Kuten 2010-luku suomalaisille osoitti, mitali alle 20-vuotiaissa ei kuitenkaan tee autuaaksi siirtymässä aikuisten sarjaan. Tulokset alle 20-vuotiaiden sarjassa antavat silti osviittaa, mitä suomalaisittain on odotettavissa 2020-luvulla – ja toistaiseksi näkymät eivät ole ruusuisia. Huolissaan on myös Jauhojärvi.

– Tällä hetkellä peli on suomalaisittain liiaksi sattuman kauppaa, Jauhojärvi summaa.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat