Suora

  • Elävä arkisto esittää

NHL-varauksesta näkymättömäksi – Jonathan Iilahti pelasti uransa murtamalla jääkiekon tabun: "Suomalaisen jääkiekkoilijan tulee purra hampaat yhteen eikä valittaa"

Hän oli tulevaisuuden toivo, joka jätti taakseen tulevia NHL-maalivahteja U18 MM-kisoissa. Pari vuotta myöhemmin hän ei kelvannut edes Mestikseen. Sportliv-sarjassa Jonathan Iilahti kertoo päätöksestä, joka pelasti uran: hän päätti hakea apua ollessaan vahvimmillaan. 

jääkiekko
NHL-varauksesta mitättömäksi - Jonathan Iilahti pelasti uransa rikkomalla jääkiekon tabun
NHL-varauksesta mitättömäksi - Jonathan Iilahti pelasti uransa rikkomalla jääkiekon tabun

Juhannus 2010. Aurinko paahtaa ja Anna Abreun ääni raikaa Kalajoen hiekkasärkkien yli.

Jonathan Iilahti juoksee läpi festivaalialueen. Mutta ei päin lavaa, vaan pois ihmisjoukosta.

Kännykkä soi, eikä hän tunnista outoa ulkomaista numeroa. Vastatessaan hän kuulee sanat, joita hän ei koskaan tule unohtamaan: Tervetuloa Vancouver Canucksiin.

– Se on sairain kokemani tunne ikinä, Iilahti sanoo nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin, Ylen Sportliv-sarjassa.

Kävisikö Jonathan Iilahden tie pienestä Mustasaaren kunnasta ulos isoon jääkiekkomaailmaan? Kaikki viittasi siihen.

Hän oli juuri vienyt Suomen pronssille alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa jättäen turnauksen aikana taakseen tulevat NHL-meritoituneet maalivahdit Christopher Gibsonin ja Sami Aittokallion.

Nyt hänet oli varattu NHL:ään.

Jonathan Iilahti
Iilahti Malax IF:n harjoituksissa.Yle/Sebastian Backman

Hän ei pystynyt aavistamaankaan, että hänen nimensä olisi pari vuotta myöhemmin käytännössä pyyhitty pois kiekkokartalta. Että hän joutuisi matkustamaan yksin tyhjiin syrjäseutujen halleihin saadakseen edes vähän jääaikaa. Että arkipäivät tulisivat täyttymään epävarmuudesta ja ahdistavasta tunteesta, että ura on ohi.

Eikä hän tiennyt, että päätös, jonka hän oli tekemässä, tulisi pelastamaan kaiken.

Katso Sportlivin minidokkari Jonathan Iilahden matkasta lupaavasta juniorista syvään kiekkomonttuun ja takaisin klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Maali puolesta kentästä jäi kummittelemaan

Suurin unelma? Pelata Mestistä Vaasan Sportissa! Pohjalaisnuorukaisen ei kuulu haaveilla liikoja.

Jonathan Iilahden uran alku antoi kuitenkin luvan odottaa tulevaisuudelta enemmän kuin kotimaan toiseksi korkeimman sarjatason urotekoja.

20-vuotiaaksi saakka kehityskulku oli selkeä ja käyrä nouseva: hän kävi läpi juniorimaajoukkueputken, voitti MM-mitalin, sai NHL-varauksen ja debytoi SM-liigassa Bluesin riveissä.

– Leijailin korkealla ja tuntemattomat tyypit halusivat yhtäkkiä olla kavereitani. Nippu joukkueita oli perässäni ja minulla oli jopa varaa torjua HIFK:n tarjous, Iilahti kertoo.

Oli kuitenkin yksi ongelma: Iilahti oli henkisesti heikko.

Tai niin hän ainakin luuli.

Jonathan Iilahti sport
Jonathan Iilahti Maalahden jäähallissa.Yle/Sebastian Backman

Sitä teini-ikäiset joukkuetoverit olivat toitottaneet hänelle aina sen jälkeen, kun hän päästi ottelussa taakseen siniviivalta lauotun vedon. Siitä tuli osa perusläppää pukuhuoneessa – ja osa totuutta Iilahden päässä.

– Teineillä on tapana kettuilla, ja joukkuekavereista oli hauskaa vitsailla henkisellä heikkoudellani. Se otti aika koville. Siinä iässä ihmiset määrittelevät itsensä muiden mielipiteiden mukaan, Iilahti muistelee teiniaikojaan.

"Suomalaisen mieskiekkoilijan tulee purra hampaat yhteen, eikä valittaa"

Iilahti oli alkanut säätää tähtäimensä Mestiksestä kohti kirkkaimpia kiekkovaloja, ja tiesi että henkisesti hauras maalivahti ei NHL:ssä pärjää. Niinpä hän päätti korjata asian ja hautasi nenänsä psykologian kirjoihin.

Ajatus hakea ammattilaisapua tuntui mahdottomalta. Iilahti ei tuntenut yhtään henkiseen valmentajaan turvautunutta jääkiekkoilijaa. Eikä psykologin vastaanotto ollut vaihtoehto.

– Silloin kulttuuri oli, että sinun on oltava oikeasti hullu, jotta hakeudut psykologin pakeille. Suomalaisen mieskiekkoilijan tulee purra hampaat yhteen, eikä valittaa, Iilahti pohtii.

Kun Iilahti sai kuulla maineikkaasta ruotsalaisesta henkisestä valmentajasta Andy Swärdistä, hän halusi tarttua puhelimeen, mutta epäröi.

Hän pelkäsi näyttävänsä heikolta, pelkäsi muiden mielipiteitä. Parin viikon kuluttua hän oli kerännyt tarpeeksi rohkeutta ja soitti.

Se oli uran paras päätös.

Jos olisin tiennyt, että tämä olisi lähtölaukaus kolmen vuoden pituiselle helvetille, olisin tehnyt toisin.

Jonathan Iilahti

Urakehitys syöksykierteeseen loistokauden jälkeen

Jonathan Iilahti on välillä toivonut, että hän voisi selittää ongelmansa jollakin. Oikeastaan millä vaan: vakavalla vammalla, alkoholiriippuvuudella – ihan sama millä.

Mutta mitään yksittäistä syytä ei ole.

Urakehitys lähti vaivihkaa liukumaan alaspäin, eikä Iilahti huomannut luisua ennen kuin hän oli jo syöksykierteessä.

Kaikki alkoi epäonnistuneesta siirrosta 2014. Iilahti oli pelannut loistokauden Timråssa Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Allsvenskanissa, ja Elitserien-seura AIK oli kiinnostunut nousukkaasta.

Iilahti oli kuullut paljon kehuja AIK:n maalivahtivalmentajasta ja oli innoissaan. Hän sai lupaavia viestejä Tukholman suunnalta ja kieltäytyi kaikista muista tarjouksista.

– Halusin ottaa riskin. Ajattelin, että jos homma kusee, niin se kusee. Mutta jos olisin tiennyt, että tämä olisi lähtölaukaus kolmen vuoden pituiselle helvetille, olisin tehnyt toisin, Iilahti sanoo.

Jonathan Iilahti
Urakehitys on mietityttänyt Iilahtea itseäänkin.Yle/Sebastian Backman

Siirto vesittyi aivan loppumetreillä. AIK päätyi toiseen maalivahtiin. Iilahti tunsi kuitenkin tilanteensa turvatuksi – hän tiesi, että tilaisuus tulisi jossain vaiheessa. Vammat ovat väistämättömiä, seurat tarvitsevat hätäveskareita.

Mutta päivät kuluivat, eikä houkuttelevia tarjouksia näkynyt.

– Tiedän, että jotkut urheilutoimenjohtajat ovat ajatelleet, että pojassa täytyy olla jotain vikaa, kun hän jäi ilman seuraa vahvan Timrå-kauden jälkeen. Se on todella turhauttavaa.

Ajoi 140 kilometriä jääajan vuoksi

Keväällä 2015 Iilahti sai mahdollisuuden torjua kaksi ottelua Timrån maalissa ja pärjäsi hyvin. Kauden loputtua seuran viesti kuului: Nähdään elokuussa!

– Mutta eipä nähty, Iilahti sanoo ja nauraa lakonisesti.

Poikkeuksellisesta tilanteesta muodostui uusi normaali. Iilahti oli aiemmin tottunut siihen, että hänellä oli aina monta vaihtoehtoa, joista valita. Nyt ei ollut yhtäkään.

Hän joutui ottamaan vastuun omasta harjoittelustaan. Jos mikään joukkue ei tarvinnut maalivahtia treeneihin, hän matkusti Maalahteen tai Uusikaarlepyyhyn saadakseen jääaikaa. Usein yksin. Uusikaarlepyyhyn on Vaasasta matkaa noin 70 kilometriä suuntaansa.

Jonathan Iilahti kuivaharjoitus
Jonathan Iilahti on harjoitellut paljon myös itsekseen.Yle/Sebastian Backman

Iilahti rupesi selaamaan Twitteriä ja kiekkosivusto Eliteprospectsia löytääkseen työpaikan. Jos hän huomasi, että joku joukkue saattoi tarvita maalivahtia, hän reagoi salamannopeasti.

Hän otti kännykän käteensä ja soitti.

– Yhdeksän kertaa kymmenestä vastaus oli "ei kiitos".

Iilahti sai oppitunnin nöyryydessä. Nyt seurat, joiden tarjoukset hän aiemmin oli hylännyt, tekivät saman tempun takaisin. Henkisen valmentajan Swärdin kannustamana Iilahti kuitenkin jatkoi taistelemista.

Jonathan Iilahti selaa puhelinta
Puhelin ja eliteprospects -sivusto o ntullut Iilahdelle tutuksiYle/Sebastian Backman

Nyt myös lähipiiri huomasi, että Iilahti oli muuttunut. Maalivahtikollega ja hyvä ystävä Victor Wik kertoo miten Iilahti käyttäytyi.

Joskus Iilahti koputti Wikin ovea, istahti sohvalle ja sai käteensä kupin kahvia. Sitten hän poimi esiin kännykän.

– Hän istui hiljaa ja selaili Eliteprospectsia ja Twitteriä tunnin. Sitten hän nousi ja sanoi: "ei, nyt on pakko mennä treenaamaan", ja lähti, Wik muistelee.

Mutta kun Wik kysyi, jos jokin on vialla, Iilahti vastasi aina, että kaikki on kunnossa. Se ei pitänyt paikkaansa – epätoivo kasvoi päivä päivältä.

Sitten tuli romahdus.

Sanoin, että olin ahdistunut, enkä enää jaksa tätä elämäntyyliä. Hän vastasi, että jatka vielä kuukausi, se on kaikki mitä hän pyytää.

Jonathan Iilahti

Ura ohi?

Tammikuussa 2017 Jonathan Iilahti ajatteli ensimmäistä kertaa: ura on ohi.

Monet muut olivat todenneet saman jo paljon aiemmin. Kaverit olivat jo hetken aikaa vihjailleet, että voisi olla fiksua hakeutua oikeisiin töihin tai opiskelemaan.

– Olisin lopettanut useita vuosia aikaisemmin, ellei minulla olisi ollut Andy Swärdiä ja tukiverkostoani. En usko, että kovin moni olisi jaksanut käydä läpi saman, Iilahti sanoo.

Jonathan Iilahti
Iilahti harjoittelee tällä hetkellä kakkosdivisioonaseura Malax IF:n kanssa.Yle/Sebastian Backman

Vuonna 2016 Iilahti löysi itsensä Södertäljen joukkueesta Ruotsin kolmanneksi korkeimmalta sarjatasolta.

Vain kolmen ottelun jälkeen Iilahdelle lätkäistiin porttikielto harjoituksiin, jotta muut maalivahdit saisivat mahdollisuuden. Se oli uusi, näyttävä pohjanoteeraus. Ja hyvin ongelmallinen, koska siirtoikkuna oli kiinni. Iilahti oli jumissa.

– Mutta Swärd oli opettanut, että tärkeintä on oma reaktioni. En saanut antaa periksi vihalle ja surkuttelulle.

Niin Iilahti jatkoi vääntämistä, kunnes hän hukkui epätoivoon ja paniikkiin vuoden 2017 alussa. Iilahti tiesi, ettei hänellä ole ollut varsinaista seuraa kohta neljään vuoteen. Kevään 2014 jälkeen hän oli pelannut yhteensä 11 ottelua.

Hän oli jääkylmä maalivahtimarkkinoilla.

Jonathan Iilahti
Iilahti haluaa katsoa jääkiekkokortin loppuun asti.Yle/Sebastian Backman

Yhteydenotto tuli viime tingassa

Iilahti tarvitsi ihmeen. Hänen oli pakko löytää uusi seura ennen kuin siirtoikkuna sulkeutuu kuukautta myöhemmin. Jos näin ei tapahtuisi, ura olisi ohi.

Painittuaan pari päivää ”kaikkien mahdollisten negatiivisten tunteiden kanssa” hän teki sen, minkä hän aina tekee vastaavissa tilanteissa: hän soitti Andy Swärdille.

– Sanoin että olin ahdistunut ja etten enää jaksa tätä elämäntyyliä. Hän vastasi, että jatka vielä kuukausi, se on kaikki mitä hän pyytää. Suostuin, vaikka sillä hetkellä halusinkin vain polttaa kaikki jääkiekkokamani, Iilahti kertaa tuntojaan.

Käänteentekevä puhelu tuli viime tingassa.

Mestis-seura Jokipojat soitti ja Iilahti tarttui heti toimeen. Hän ei välittänyt rahasta. Kunhan hän saisi käyttöönsä kämpän, hän oli tyytyväinen. Ainoa asia joka merkitsi jotain, oli uran jatkuminen. Se muutti kaiken.

Takaisin Liigaan – Sportin kanssa

Jos matka synkkyyteen oli hidas, ponnahdus takaisin pinnalle tapahtui sitäkin nopeammin. Siirto Jokipoikiin oli täysosuma.

Syksyllä 2017 Iilahti oli joensuulaisten ykkösvahti esiintyen vakuuttavasti ottelusta toiseen. Sitten puhelin soi – Sport halusi oman poikansa Liigaan.

Iilahti ei empinyt sekuntiakaan.

– Nuorena en edes kuvitellut, että olisi mitenkään mahdollista pelata Sportin kanssa liigakiekkoa, Iilahti sanoo.

– Pimeästä, kylmästä jäähallista Maalahdessa tai Uusikaarlepyyssä on aika pitkä matka otteluihin Tapparaa, HIFK:ta tai Kärppiä vastaan. Se symboloi minulle sitä, että olen tullut takaisin.

Loppu hyvin, kaikki hyvin? Valitettavasti ei.

Jonathan Iilahti sport
Jonathan Iilahti Sportin maalillaYle/Sebastian Backman

Syvälle juurtunut hien haju, viskimainos, Real Madridin huivi, kolme fläppitaulua ja yksi Fredrik Smulter.

On joulukuinen tiistai-ilta ja voimanostolegenda Smulterin vetämät Malax IF:n harjoitukset ovat alkamassa. Iilahti pukee päälle varusteensa ja vitsailee muiden pelaajien kanssa ennen jäälle astumista.

Monella tavalla hän on takaisin lähtöruudussa – mutta ei kuitenkaan.

Puolikkaan kauden mittaisen Sport-pestin jälkeen Iilahti muutti syksyllä 2018 Kuopioon. Ilonaiheet jäivät kuitenkin KalPassa vähiin. Kausi päättyi loukkaantumiseen harjoituksissa yhdeksän ottelun jälkeen.

– Se oli uskomattoman raskasta. Maatessani sairaalassa en uskonut enää nousevani jaloilleni. Olin luovuttamassa jo ennen kuin edes yritin palata, kovan koulun käynyt maalivahti sanoo.

”Olen ollut valmis uhraamaan paljon, koska haluan katsoa tämän jääkiekkokortin loppuun saakka”

Jonathan Iilahti

Mutta, kuten aina, hän puri hampaansa yhteen. Nyt hän on terve. Ja vailla seuraa. Taas.

Sen takia hän harjoittelee tilapäisesti kakkosdivisioonajoukkue Malax IF:n kanssa. Valmentaja Smulterin möreä ääni kaikuu ympäri hallia.

– Jos teillä ei ole muuta tekemistä, voitte tulittaa Iilahtea. Mutta älkää sentään tappako, Smulter vitsailee harjoituksen alussa.

Kolme vastaan kolme -harjoitteissa Iilahti saa ottaa vastaan kolhuja. Treenien jälkeen Smulter kävelee Iilahden luo anteeksipyytävä ilme kasvoillaan.

– Et ole varmasti ikinä ennen joutunut näin jyrätyksi.

Iilahti on juuri vastaamassa, kun Smulter jatkaa:

– Et ainakaan omien pelaajien toimesta.

Jonathan Iilahti nauraa
Jonathan Iilahti ystävänsä Victor Wikin kanssa.Yle/Sebastian Backman

Niinpä Jonathan Iilahti, 27, on taas takaisin Maalahden pikkuhallissa. Vailla seuraa, kuten aiemmin. Mutta tällä kerralla tilanne näyttää kokonaisuudessaan paljon valoisammalta.

Hän on pelannut liigakiekkoa niinkin myöhään kuin viime kaudella, ja joulukuussa hänet kutsuttiin kahdeksi viikoksi Itävallan pääsarjajoukkueen harjoituksiin.

Hän pystyy katsomaan itseään peilistä ja sanomaan: en kadu mitään.

– Olen ollut valmis uhraamaan paljon, koska haluan katsoa tämän jääkiekkokortin loppuun saakka. Päättyy miten päättyy, mutta olen ainakin antanut itselleni parhaat mahdolliset edellytykset menestykseen, Iilahti toteaa päättäväisesti.

Turvallinen olo on palannut. Hän on varma, että puhelin soi jossain vaiheessa.

Ja kunnes sopiva tarjous lopulta ilmaantuu, hän tulee tiukalla silmällä seuraamaan kiekkokeskustelua ja siirtospekulaatioita Twitterissä ja Eliteprospectissä.

– Mutta kyllähän se on helpompaa, kun seurat välillä myös soittavat minulle.

Sebastian Backman / Yle Sporten

Lue myös:

Onnellisuus on tärkeämpää kuin kiekkomiljoonat – Oskar Osala hyppäsi pois oravanpyörästä ja elää nyt unelmaansa Espanjan golfrannikolla

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat