Suora

  • DreamHack Masters Spring 2020
  • Urheiluruutu

20-vuotias Rene Rinnekangas on "auringonsäteillä rokotettu" lumilautailupersoona – nyt hän taituroi kilpailuissa, joita hän joskus heräsi katsomaan öisin

Rinnekangas on lumilautailumenestyksensä lisäksi herättänyt viime vuosina paljon huomiota poikkeuksellisen positiivisen luonteensa vuoksi.

lumilautailu
Rene Rinnekangas
Rene Rinnekangas kuvattuna ennen kauden alkua.AOP / Mauri Ratilainen

Viime lokakuussa nilkkansa murtanut Rene Rinnekangas, 20, pääsi aloittamaan kilpailukautensa X Games –tapahtumassa, josta lähes tarkalleen vuosi sitten tuli iisalmelaislaskijalle ikimuistoinen. Silloin Rinnekangas saavutti Coloradon Aspenissa pidetyn kilpailun ensikertalaisena slopestylen hopeaa ja pääsi sen jälkeen vielä esiintymään Kätfish-yhtyeen basistina kilpailun loppubanketissa. Kätfish on Riko Rinnekankaan, Renen veljen, perustama punkpop-yhtye.

– Täytyy myöntää, että kun Amerikasta soitettiin ja kysyttiin mahdollisuutta saada Kätfish soittamaan kisan loppupippaloihin, niin muutamaan kertaan jouduin kysymään, että onko kyse pilapuhelusta. Kun sen jälkeen soitin veljelleni Rikolle asiasta kertoakseni, kuulosti siltä, kuin hän olisi itkenyt onnesta. Fiilis oli ihan mahtava jo siinä vaiheessa, Rene Rinnekangas muistelee.

– X Games puolestaan oli aina ollut unelmani. Olin aiemmin herännyt öisin katsomaan kisoja ja pitänyt siellä laskeneita esikuvina. Nyt, kun sainkin itse kilpailukutsun sinne, tunne oli epätodellinen. Sitten vielä oli niin hyvä tuuri, että menestyin kilpailussa, ja siihen vielä päälle bändin keikka, niin olihan se kerrassaan ikimuistoinen päivä.

Rinnekankaan mukaan kovatasoisessa kilpailussa menestymisen hahmotti paremmin vasta myöhemmin. Soittokeikkajännitys puolestaan taisi peitota silloin kisajännityksen.

Rene Rinnekangas
Rene Rinnekangas on usein hymy huulillaan.AOP

– Kyllä minulla ennen keikkaamme puntti tutisi, ja takahuoneessa piti käydä kappaleet vielä moneen kertaan läpi kavereiden kanssa. Koska laulamme suomeksi, olin myös hieman hermostunut siitä, kuinka Amerikassa otettaisiin savo vastaan.

Savo kuitenkin osui ja upposi. Innostunut yleisö repi basistilta paidankin päältä.

Riko Rinnekangasuskoo, että musiikkiharrastus on Renelle oiva keino akkujen lataamiseen lumilautailun lomassa.

– Rene on joskus sanonut, että soittokeikoilla jännitys on jotenkin erilaista kuin kisoissa. Uskon, että sitä kautta hän pääsee lautailusta aina hetkeksi tehokkaasti irti.

Pikkuveli seurasi isoveljeä laskettelurinteessä

Riko Rinnekangas on ollut pikkuveljelleen harrastusten suhteen suunnannäyttäjä. Vuosituhannen alussa veljesten vapaa-aika kului talvisin Iisalmen Paloisvuoren laskettelurinteessä lautaillen.

– Ensin tuntui ihan mukavalta, kun pikkuvelikin aloitti lumilautailun. Omassa murrosiässä sitten tietysti jutut ja omat mielenkiinnon kohteet olivat vähän erilaisia. Kyllä siinä 15 vuoden iässä meinasi usein olla hermo kireällä, kun viisi vuotta nuorempi sälli seurasi koko ajan kintereillä, Riko hymyilee.

Rene antaa yhä arvoa sille, että isoveli otti hänet mukaan tempauksiinsa.

– Riko on ollut minulle idoli vähän joka jutussa. Hänen jäljillään aloitin myös lumilautailun, kun näin siinä neljä-viisivuotiaana, mitä kaikkea siistiä laudalla pystyi tekemään. Tähän bändihommaankin hän pyysi minua soittamaan bassoa, vaikka en ollut soittanut sitä kuin joskus ala-asteella, Rene kertaa.

Rene Rinnekangas
Rene Rinnekangas laskee mielellään isoja hyppyreitä, käsikaiteita kaupungilla tai isoja vuoria ulkomailla.Getty Images

Ajan myötä Rinnekankaan veljesten välinen esikuva-asetelma näyttää kääntyneen ylösalaisin.

– Viimeisten suunnilleen viiden vuoden aikana Rene on muuttunut minullekin idoliksi siitä syystä, että hän pystyy aina olemaan niin positiivinen ja iloinen. Hän pystyy löytämään joka jutusta aina hyvät puolet, mikä on aika harvinaista, ainakin meille suomalaisille.

– Lautailussa hänen menestyskäyränsä on muutaman viime vuoden aikana lähtenyt tosi jyrkkään nousuun ja monella saattaisi vastaavassa tilanteessa nousta hieman hattuun. Renellä en ole kuitenkaan nähnyt moisesta yhtään piirrettä, en ainuttakaan, Riko kuvailee lähes herkistyen.

Rene itse tuumii, että positiivisuus on aina ollut osa hänen luonnettaan. Se kumpuaa siitä, että hän saa tehdä lumilautailua ammatikseen.

– Sitä tietää tekevänsä oikeita asioita, kun se tulee sydämestä. Olen aina ollut vähän nauravaista tyyppiä.

Isän sairaus opetti laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen

Renen ja Rikon äiti, Leena Kurkinen, kertoo myös oman näkemyksensä aiheesta:

– Eräs tuttavani sanoi Renestä vauvana, että Rene on auringonsäteillä rokotettu. Sellainen yleinen ihmisten kunnioittaminen on varmaankin kodista lähtöisin. Hän esimerkiksi pienenä vietti paljon aikaa isoäitinsä kanssa. Olemme joskus itse nauraneet, että hän oli mummin hyvässä kasvatuskoulussa, Kurkinen muistelee.

Perheen isä sai aivoinfarktin, kun Rene oli kolmevuotias. Se oli järkytys koko perheelle ja vaikutti arkeen huomattavasti.

– Isän toipuminen vei pitkään, ja ehkä se jollain tavalla on vaikuttanut siihen, että Rene jo pienenä jollain tapaa oppi sisäistämään asioiden tärkeysjärjestyksen. Renen isähän on äärimmäisen positiivinen ihminen. Olenkin aina sanonut, että Rene on tullut enemmän isäänsä kuin äitiinsä.

Leena-äidin mukaan myös Renen liikunnallisuus oli havaittavissa varhain, joskin välillä se kanavoitui vähän väärissäkin paikoissa.

– Rene halusi aina olla itseään vanhempien seurassa ja tehdä samat temput rinteessä. Se varmasti siinä vaiheessa kehitti. Eräs ystävättäreni kerran ihmettelikin, että eikö minua pelota, että tuo pikku poika satuttaa itsensä.

Kurkinen ei itse ollut huolissaan, vaikka poikien meno oli kotonakin vauhdikasta. Sisällä rullaluisteltiin ja pelattiin frisbeegolfiakin.

– Lattiaparketti oli välillä säröillä, ja kerran Rene ilmoitti vähän arasti, että ”sori äiti, lasivitriini hajosi”. Raivareiden sijaan ajattelin kuitenkin, että nuo nyt olivat sellaisia asioita, joita voi korjata.

Rene Rinnekangas
Rinnekangas Pyeongchangin olympialaisissa.Getty Images

Pojan lumilautailu-uran edetessä äidin mieleen alkoi kuitenkin hiipiä myös pelko. Hän myöntää jännittävänsä kilpailujen seuraamista, vaikka luottaa poikansa taitoihin.

– Peitän hyppyjen ajaksi aina silmät käsilläni ja hieman vain vilkaisen sormien välistä. Jos kaikki menee hyvin, huokaisen helpotuksesta, Leena Kurkinen kertoo.

Rene toteaa luottavansa riskinoton sijaan laskemisessaan persoonallisuuteen. Nuoren laskijan mukaan taustalla on se, ettei hän pysty ainakaan vielä tekemään yhtä isoja temppuja kuin moni muu.

– Silloin täytyy keksiä jotain, millä voisi erottautua joukosta ja mistä tuomarit saattaisivat tykätä. Veikkaan, että asiaan vaikuttaa myös se, että tykkään laskea yhtä lailla niin hyppyreitä, käsikaiteita kaupungilla tai isoja vuoria ulkomailla, Rinnekangas miettii.

Sen sijaan, että Rinnekangas yrittäisi matkia idoleitaan, hän unelmoi voivansa olla esimerkki muille laskijoille.

– On hienoa, jos joku käyttää samanlaisia laskulinjoja ja inspiroituu tempuistani. Tai, jos joku laittaa vaikkapa viestiä, että 'diggaan siitä, mitä teet', niin se tuntuu kieltämättä hienolta.

Lue myös:

Lumilautailun maajoukkueurheilijan ranne murtui – leikattiin heti

Laaxin slopestylen maailmancup-avauksen voitot Pohjois-Amerikkaan

Rukajärvi ja Rinnekangas kutsuttiin arvostettuun X-Gamesiin

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat