Suora

  • Assembly Winter 2020: CS:GO -turnauksen lohkovaihe, torstai
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Elävä arkisto esittää

Mika Kohonen, 42, pohtii peliuransa jatkoa ensimmäisessä valmennuspestissään maailman parhaan seuran apuvalmentajana: "Loukkaantuminen ei uraani lopeta, mutta vähän kiire tulisi kisoihin"

Akillesjännevamma päätti Mika Kohosen kauden joulukuussa. Nyt salibandylegenda kokeilee siipiään valmentajana.

salibandy
Mika Kohonen
Mika Kohonen pelasi kasvattiseuransa Happeen paidassa alkukauden.Esa Jokinen / Suomen Salibandyliitto

Salibandylegenda Mika Kohosen,42, kausi päättyi joulukuun alussa ikävästi loukkaantumiseen. Vierasottelu sipoolaista ÅIF:ää vastaan päättyi konkarilla ambulanssikyytiin ja akillesjännevamma vaati leikkaushoidon. Pian selvisi tyly tuomio: viidesti maailman parhaaksi pelaajaksi valitun Kohosen pelit olivat tämän kauden osalta ohi.

– Ensin mietin, että olen kauden Happeen kanssa loppuun. Käyn kuntouttamassa jalkaa ja silloin tällöin hallilla. Pyrin auttamaan joukkuetta tavalla tai toisella, miten pystyn, Kohonen kertoo Yle Urheilulle puhelimitse.

Pian Kohonen alkoi kuitenkin pohtia muitakin vaihtoehtoja. Suurin syy oli yli 600 kilometrin päässä asuva perhe.

– Aika nopeasti tuli takaraivoon sellainen olo, että minulla on Ruotsissa kaksi poikaa ja kuusi kuukautta vähintään sairaslomaa tästä pelaajan ammatista. Ei minulla ole muuta vaihtoehtoa, kotiin on tultava.

Tiedän, että peli löytyisi vielä kropasta, mutta on eri asia, onko se sen väärti, käydä läpi kaikki se.

Mika Kohonen, salibandylegenda.

Samaan aikaan vanha tuttu seura otti seuralegendaan yhteyttä. Kohonen edusti Storvretaakymmenen kauden ajan vuosina 2005–2015.

– Storvretasoitti heti, kun loukkaannuin, että he ovat antaneet päävalmentajalle potkut. He kyselivät, onko innostusta tulla kokeilemaan, kun en kerran pysty pelaamaankaan. Sanoin, että menen Jyväskylään ja autan Happeeta siinä vähässä, mitä pystyn.

Seura ei luovuttanut, vaan jatkoi Kohoselle soittelemista. Suomalaiselle oli kaavailtu paikkaa kakkosvalmentajasta päävalmentajaksi nousseen Kristofer Widlundhin vierellä.

– Rupesin miettimään, että kotiin kun tullaan ja pääsen tänne poikien keskelle, se saattaa tehdä ihan hyvää minulle. Että tulee joku tarkoitus ja tekemistä, muutakin kuin pyöriä kotona.

Jatkuuko ura?

Kohonen on kärsinyt vakavista vammoista myös aiemmin urallaan. Ehkä pahin niistä on polven nivelrikko, jonka vuoksi lajilegenda ei pystynyt kävelemään askeltakaan viiteen vuoteen ilman kovia kipulääkkeitä. Kipu vei yöunet, ja lopulta suomalainen paloi loppuun ja masentui.

Kohonen myöntää, että myös viimeiset kaksi kuukautta ovat olleet hankalia.

– Aika syvissä vesissä on uitu loukkaantumisen jälkeen henkisesti. Mutta luulen, että kaikilla loukkaantuneilla urheilijoilla prosessi menee aika lailla samalla tavalla. Ensin on shokki ja sitten käydään eri vaiheita läpi, välillä on vihaa, välillä surua ja välillä vähän muutakin. Siinä on totta kai eroa, käykö se parikymppisenä vai 42-vuotiaana, Kohonen aloittaa.

– Sinänsä tälläinen akillesjänne ei lopeta uraa, mutta minulla on samassa jalassa nivelrikko polvessa ja selässä välilevyt sitä ja tätä.

Kauden 2018–2019 piti olla Kohosen viimeinen. Hän palasi päättämään peliuransa kasvattajaseuransa Happeen paitaan, mutta rakkaus lajiin sai legendan jatkamaan jyväskyläläisten riveissä vielä seuraavankin kauden.

– Bensaa on vielä tankissa pelaamiseen, ilmoitti Kohonen elokuisen päätöksen yhteydessä.

Mutta miten on asian laita nyt, vieläkö bensaa riittää?

– Luulen, että bensa ei kokonaan lopu ikinä, Kohonen naurahtaa ja myöntää toki miettineensä myös uransa jatkoa.

– En ole halunnut tehdä päätöksiä tässä tilanteessa. Halusin jutella lääkäreiden kanssa. Akillesjänneloukkaantuminen ei sinällään uraani lopeta, mutta vähän kiire tulisi kisoihin.

Niin, ne kisat. Jatkopäätöksensä yhteydessä Kohonen sanoi, että vuoden 2020 MM-kotikisat kiinnostavat.

– Tarvitsen MM-kisajoukkueen kilpailun ja sen puolen tähän seurajoukkueiden mukaan. Tässä iässä tämä vaatii kuitenkin aika paljon, 2–3 treeniä päivässä, täytyy syödä oikein ja pitää paino alhaalla, Kohonen aloittaa.

– Tiedän, että peli löytyisi vielä kropasta, mutta on eri asia, onko se sen väärti, käydä läpi kaikki se. Viisi kautta olen ollut erossa perheestä. Se ei saa enää maksaa ihan mitä tahansa.

Uransa jatkosta Kohonen sanoo päättävänsä lähikuukausina.

Heti huipulle

Valmentaminen on Kohoselle aivan uusi aluevaltaus.

– Olen joskus ollut poikien mukana auttamassa silloin tällöin, hyvin harvoin kylläkin, Kohonen paljastaa.

25 vuotta kestäneen liigauran aikana Kohonen sanoo kuitenkin oppineensa tarkastelemaan asioita myös toiselta kantilta.

– Mitä pidemmän aikaa pelaa, sitä enemmän rupeaa miettimään peliä myös valmentajana. Kaikkeen menee aikansa sopeutua, mutta en usko, että se on niin älyttömän vierasta. En olisi hypännyt tehtävään, jos olisi, Kohonen heittää.

Myös tutun seuran puolelta riittää luottamusta.

– Storvreta on maailman isoin ja paras seura. Tokkopa he olisivat minua ottaneet palkkalistoille, jos minusta ei olisi siihen ollut.

Ruotsalaisseura voitti vastikään salibandyn seurajoukkueiden Mestarien cupin. Hallitseva mestari ei tyydy myöskään kotimaan kentillään vähempään kuin kultamitaliin.

Sen osoittivat jo päävalmentaja Andreas Harneskin joulukuiset potkut. Runkosarjan toinen sija ei riittänyt seurajohdolle, joka päätti potkia viime kaudella maan mestaruuteen ja piste-ennätykseen johdattaneen valmentajan pois paikalliskamppailun alla.

Kohonen näkee tilanteen vain kutkuttavana.

– Totta kai kaikki tavoitteet ovat haasteita, olit sitten pelaaja tai valmentaja, jonka ainoa tavoite on voittaa pokaaleja. Haaste on vain hyvä asia. Ehkä se haaste on siinä, ettei tule hypättyä kentälle, kun haluaa pelaajana vaikuttaa asioihin. Nyt pitää vain vaikuttaa pelaajiin ja auttaa heitä.

Kohonen vakuuttaa myös, että välit entiseen seuraan ovat kunnossa – siitä huolimatta, että Kohosen oli määrä palata uppsalalaisjoukkueen riveihin jo 2017. Myös tällöin seurasta soiteltiin seuralegendalle aktiivisesti ja paikkaa tarjottiin niin pelaajana kuin kakkosvalmentajanakin.

Lopulta Kohonen sai kuulla, että kakkosvalmentajaksi hyppäsikin joku toinen. Paluu Ruotsin kotiin kariutui.

– Eivät ne välit miksikään ole menneet. Pari hämärämpää prosessia on kyseisen rakkaan seuran kanssa ollut. Aina ei ole mennyt kuin elokuvissa ja aina en ole ollut samaa mieltä. Kun sain lähteä seurasta, annoin yhden haastattelun, mitä mieltä olin tilanteesta, että vähän epäkunnioittavasti kohdeltiin.

Kohosen mukaan lausunto on voinut saada ihmiset uskomaan, että välit olisivat tulehtuneet.

– Mutta ikinä sellaisesta ei ole ollut kysymys. En ole sellainen ihminen, joka jäisi kierimään, että joku on sanonut jotain väärin. Urheilija on lopuksi kauppatavaraa. Ei meillä ole sananvaltaa, missä pelaa ja miten kauan.

Sitä, miten kauan Kohonen vielä mahdollisesti itse pelaa ja missä, joudumme vielä odottamaan.

Lue myös:

Salibandylegenda Mika Kohonen Storvretan valmennustiimiin

Mika Kohonen, 42, myöntää, että maajoukkue ja MM-kotikisat 2020 kiinnostavat– ura jatkuu Happeessa, vaikka perhe asuu Ruotsissa: "Jos perhe olisi vaatinut, olisin lopettanut"

42-vuotias salibandylegenda Mika Kohonen ei malttanutkaan lopettaa pelaajauraansa, vaan jatkaa pelejä Happeessa: "Vielä kerta. Tai kaksi"

Rakkaus, joka saa yli 40-vuotiaan legendan yhä innostumaan pihapeleistä – maailmanennätyksen tekevä Mika Kohonen paljastaa hetken, jolloin äänet pään sisällä huusivat: "Mun ei enää kuuluisi olla täällä"

Kohonen palaa Jyväskylään päättämään uransa hymy huulilla: "Aion nauttia ja antaa kaiken, mitä tästä kropasta vielä irtoaa"

Kommentti: Näinhän tämän pitikin mennä – Mika Kohosen paluu Happeen paitaan sulkee yhden kaikkien aikojen kauneimmista salibandy-ympyröistä

Tunti unta yössä, tolkuton määrä kipulääkkeitä ja masennus eivät pysäyttäneet maailman parhaaksi valittua suomalaista – ”Menee päiviä, ettei tarvitse ottaa mitään”

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat