Suora

  • Urheiluruutu

SM-liigavalmentajat avautuvat huolestuttavasta irtisanomistrendistä: "Olisi edes joku numero, johon soittaa hädän hetkellä"

Viime vuonna SM-liigassa työskennelleistä 15 päävalmentajasta 10 on saanut potkut puolentoistavuoden aikana. Kriisitilanteessa moni kokee jäävänsä vaille ammattiapua.

Jääkiekon miesten SM-liiga
SM-liigan päävalmentajat kaudella 2018-19.
Kauden 2018–19 päävalmentajat. Tästä joukosta 10 valmentajaa on kokenut potkut puolentoista viime vuoden aikana.Jarno Kuusinen/AOP

Alla oli 12 tappiota edellisistä 13 ottelusta ja koossa 15 pistettä alkukauden 22 pelistä, kun jääkiekon SM-liigaseura Vaasan Sport ilmoitti marraskuussa irtisanovansa päävalmentajansa Ari-Pekka Pajuluoman, 43. Kun Pajuluomalle kerrottiin asiasta, ensimmäinen tunne oli tietynlainen helpotus.

Aluksi mikään ei tuntunut oikein miltään, mutta muutaman päivän päästä tunteiden kirjo puski pintaan.

– Tuli sellainen vihan tunne ja rupesin miettimään, keitä muita tässä on syyllisiä minun lisäkseni. Rupesin ajattelemaan, mitä kukin on sanonut ja miksi minulle kävi näin, Pajuluoma kertoo nyt Yle Urheilulle ja jatkaa:

– Aika nopeasti pääsin siihen pisteeseen, että tuli tyhjä, surullinen fiilis. Itku oli silmässä. Olin elänyt yhteisössä, joka merkitsi itselleni paljon. Yhteisöstä ulos jääminen oli kovin paikka itselleni. Potkut tuntui juuri siksi niin pahalta, kun ei ollut enää sitä yhteisöä, jossa olin tykännyt olla ja häärätä. Jäin tavallaan tyhjän päälle, vaikka minulla on perhe, joka auttaa.

Muutamassa viikossa tilanne alkoi helpottua. Pajuluoma hyväksyi sen, että valmentaminen on hänen työtään ja tällä kertaa kohtalo oli irtisanominen. Hän tiedosti, ettei ollut tilanteeseen ainoa syyllinen, mutta ymmärsi seurajohdon ratkaisun täysin. Jälkikäteen Pajuluoma pystyi jo analysoimaan sitä, mitä olisi itse voinut tehdä toisin.

Ari-Pekka Pajuluoma
Ari-Pekka Pajuluoma löysi uusia töitä helmikuussa, kun hän aloitti Mestis-joukkue Kokkolan Hermeksen päävalmentajana.Tomi Hänninen

Irtisanomisen jälkeen Pajuluoma sai apua paitsi läheisiltään, myös Vaasan Sportin käytössä olevalta psykoterapeutilta.

– Otin oikeastaan heti yhteyttä, että haluan tulla juttelemaan ja että joku ulkopuolinen vähän katsoo, miten äijällä menee. Kävin siellä kaksi kertaa ja siitä oli ihan hyvä apu. Itsellä ei ihan alun jälkeen ole ollut hätää. Minulla on perhe ympärillä. Se oli varmaan se tärkein juttu.

Pelaajatarkkailija Harri Rindell ja psykoterapeutti Heidi Packalen tekivät selvityksen jääkiekon liigavalmentajien työnkuvasta kaudella 2018–19. Vaikka valmentajan irtisanominen on nykyisin hyvin yleistä SM-liigassa, osa liigavalmentajista kertoi selvityksessä jäävänsä usein vaille ammattiapua kriisitilanteissa, kuten potkujen hetkellä.

Selvityksessä valmentajat saivat kertoa työnkuvastaan anonyymisti.

– Olisi edes joku numero, johon soittaa hädän hetkellä, yksi valmentaja sanoi.

Selvityksessä valmentajat kertoivat hankkineensa itse omat tukiverkostonsa ja osa kertoi jopa kustantavansa itse niihin liittyvät kulut.

Avun pyytäminen voi olla vaikeaa

SM-liigaseuroilla on hyvin tavallisesti käytössään henkinen valmentaja tai psykoterapeutti, jota erityisesti pelaajat käyttävät. Pajuluoma uskoo, että monissa seuroissa tällainen apu on myös valmentajien käytössä. Hän tuo esille huolen siitä, että valmentajille avun hakeminen tai siihen tarttuminen on vaikeaa.

– Eihän meidän suomalaisten miesten ole kovin helppoa sanoa ääneen, että tarvitsisi jeesiä. Olemme sellaisia selviytyjiä. Kuinka moni uskaltaa nostaa käden pystyyn? Silloin voidaan alkaa puhua esimerkiksi, että Pajuluoma ei kestä paineita. Kova maailmahan tämä on.

Eihän meidän suomalaisten miesten ole kovin helppoa sanoa ääneen, että tarvitsisi jeesiä. Olemme sellaisia selviytyjiä. Kuinka moni uskaltaa nostaa käden pystyyn? Silloin voidaan alkaa puhua esimerkiksi, että Pajuluoma ei kestä paineita.

Ari-Pekka Pajuluoma

Suomen Ammattivalmentajat ry:ssä (SAVAL) selvitys aiheutti heti tarpeen toimia asenneilmapiirin muuttamiseksi. SAVAL on valmentajien edunvalvontaorganisaatio, joka tarjoaa esimerkiksi työsuhdeneuvontaa.

– Minusta on tosi hienoa, että tämä on nostettu esille. Ei tarvitse ajatella, ettei voisi voida huonosti tai väsyä. Ensimmäisenä pitää viestiä koko urheilukentässä, mistä voi saada apua ja millaista. Ja kertoa, että on ihan suotavaa kertoa, jos tuntee tarvitsevansa apua, SAVALin toiminnanjohtaja Raino Nieminen sanoo Yle Urheilulle.

Toisaalta Nieminen haluaa tehdä avuntarjoamisen helpoksi, jotta sen saaminen ei kaadu pyytämisen vaikeuteen.

– Me voisimme täältä päästä olla aktiivisesti yhteydessä potkut saaneeseen valmentajaan joko sähköpostitse tai puhelimitse ja tarjota siihen hetkeen apua. Jos jäsen tai valmentaja kokee, että ei sillä hetkellä tarvitse apua, voisimme sopia, että olemme uudelleen yhteydessä parin viikon tai kuukauden päästä.

Harri Rindell (vas.) ja Heidi Packalen, psykoterapeutti. Nordiksen VIP-tiloissa
Harri Rindell ja Heidi Packalen tekivät selvityksen liigan päävalmentajien työnkuvasta. Rindell toimii pelaajatarkkalijana. Psykoterapeutti Packalen on ennenkin perehtynyt valmennuskulttuuriin.Mikko Stig/Lehtikuva

Suuri osa selvitykseen osallistuneista valmentajista koki tarvitsevansa lisää apua.

Selvitykseen kaikki 15 päävalmentajaa haastatellut Packalen arvioi, että valmentajat tarvitsisivat jo perusarjessaan keskusteluapua ja työnohjausta. Hänen mukaansa voisi olla hyvä, jos tämänkaltainen apu tulisi seuran ulkopuolelta.

Nieminen pitää mahdollisena, että SAVAL voisi tarjota jäsenilleen jatkossa ammattiapua. Ensimmäisenä avun tarve pitää kuitenkin selvittää.

Valmentajat toistensa tukena

Selvityksessä valmentajat kuvailivat tekevänsä työtään vuorokauden ympäri. Jos päivällä asioita jää hoitamatta, ne hoidetaan yöllä.

Sosiaaliset suhteet ovat kovassa työtahdissa koetuksella. Monet valmentajat kertoivat Packalenille, että työtä pidettiin elämässä tärkeimpänä ja muu elämä yritettiin sovittaa sen kanssa yhteensopivaksi.

– Arki on rankkaa. Valmentajilla on vaikeutta yhdistää elämän muita osa-alueita. Perhettä yritetään huomioida mahdollisuuksien mukaan, omasta kunnosta huolehditaan ja yritetään saada pieniä hetkiä, jolloin voidaan ottaa happea, psykoterapeutti Packalen kertoo.

Me valmentajat karsimme ihmiset pois ympäriltämme tietämättämme. Huomasin tämän, kun piti mennä kahville tai syömään lounasta. Kenelle soitan, kun en ole kehenkään ollut yhteydessä?

Ari-Pekka Pajuluoma

Pajuluoma toimi viime kaudella ensimmäistä kertaa urallaan päävalmentajana SM-liigassa. Hän kertoo huomanneensa, että työ vei mukanaan, minkä vuoksi ystäville ei tuntunut jäävän aikaa.

Hän uskoo, että monelle liigavalmentajalle on käynyt samalla tavalla.

– Me valmentajat karsimme ihmiset pois ympäriltämme tietämättämme. Huomasin tämän, kun piti mennä kahville tai syömään lounasta. Kenelle soitan, kun en ole kehenkään ollut yhteydessä? Ystävistä täytyy pitää huolta. He eivät kauaa soittele, jos ei itse soita koskaan takaisin.

Mikko Manner ja Antti Pennanen halaavat liigafinaalin 2019 jälkeen.
SM-liigan valmentajien välinen tukiverkko on vahva. Kuvassa Mikko Manner (vas.) ja Antti Pennanen halaavat viime keväänä ratkaisseen liigafinaalin jälkeen.Tomi Hänninen

Turvaverkot saattavat jäädä siviilielämän puolella hatariksi. Valmentajat kertovat kuitenkin, että kollegoiden välinen tuki on vahvaa.

– Itselleni merkittävintä oli jääkiekkoyhteisö, joka tukee. Muilta valmentajilta tulee viestiä, että soita, jos haluat jutella. Vaikka tässä taistelemme toisiamme vastaan ihan helvetisti ja varmaan välillä vihaammekin toisiamme, niin kun jollain menee huonosti, jääkiekkoyhteisö välittää ja pahimmatkin viholliset ovat käsi pystyssä, Pajuluoma kertoo.

10 valmentajaa 15:stä erotettu puolessatoista vuodessa

Selvitystä varten haastatelluista 15:stä viime kauden päävalmentajasta 10 on saanut potkut puolentoista viime vuoden aikana viime tai tämän kauden pestistään. Määrä huolestuttaa liigavalmentajia.

– Onhan se kova maailma tällä hetkellä. Kyllähän se kertoo jostain uuden sukupolven tulemisesta ja siitä, että on ollut aika helppo heittää äijiä pois siltä pallilta, Pajuluoma pohtii.

Pekka Kangasalusta, Mikkelin Jukurit
Mikkelin Jukureita valmentanut Pekka Kangasalusta on viimeisin potkut saanut SM-liigavalmentaja.Vesa Pöppönen/AOP

– Minusta tämä on huolestuttavaa. Olemme pieni yhteisö ja tunnemme kaikki toisemme. Henkilökohtaisesti tiedän, kuinka paljon äijät tekevät asioiden eteen töitä. Monesti syyttävä sormi on liian helposti kohti päävalmentajaa. Se on ikävä suuntaus ja toivottavasti tämän selvityksen jälkeen asioihin tulisi vähän malttia ja järkeä, jotta löydettäisiin mahdollisia muitakin syitä kuin helppo uhri päävalmentaja, Mikkelin Jukureista tammikuussa erotettu Pekka Kangasalusta sanoo.

Monet valmentajat nostavat karun tilaston edessä esille sen, että urheilujohtamista olisi tarpeen kehittää.

Selvitys kertoo, että kaikissa seuroissa päävalmentaja ei pääse itse päättämään omasta valmennustiimistään, eikä urheilutoimenjohtaja välttämättä ole keskustellut päävalmentajan kanssa ennen uuden pelaajan hankkimista. Silti vastuun urheilullisesti tuloksesta koetaan olevan lähes poikkeuksetta päävalmentajilla.

Kun joukkue rämpii heikossa tilanteessa, seurajohdolta odotetaan kärsivällisyyttä. Kangasalusta antaa esimerkiksi Porin Ässien edellisen mestaruuskauden 2012–13. Joukkue tarpoi liigan pohjamudissa vielä vuodenvaihteessa, mutta keväällä alkoi uskomaton tuhkimotarina. Ässät otti 14 voittoa putkeen ja hurja kiri vei mestaruuteen saakka. Päävalmentajaa ei heikossa tilanteessa erotettu, vaan Karri Kivi sai palaset loksahtamaan kohdilleen.

– Luottamus ja sopimuksen kunnioittaminen olisi yksi lääke tähän tilanteeseen. Jos sovitaan kahden, kolmen vuoden sopimuksesta, pitäisi antaa aikaa ja katsoa lopputulosta sopimuksen loputtua. Monesti asiat voi yhdessä yössä kääntyä. Silloin kun pelejä on riittävästi, kelkka voi oikeasti viedä pitkälle. Pikkumalttia tarvittaisiin päättäjien suunnalta, Kangasalusta painottaa.

Harri Rindell ja Heidi Packalen tekivät yhdessä selvityksen jääkiekon liigavalmentajien työnkuvasta viime kaudella. Liikuntatieteellinen seura julkaisi selvityksen maanantaina 3. helmikuuta. Selvitystä varten Packalen haastatteli kaikki 15 SM-liigan päävalmentajaa. Idea selvityksestä lähti valmentajilta vuoden 2018 MM-kisojen yhteydessä järjestetyssä Suomi-kiekon seminaarissa.

Lue myös:

Äidiltä jouluna saatu lahjakortti antoi uutta vauhtia liigakiekkoilijan peleihin – Miska Humaloja uskoo, että pukukoppien uusi puhumisen aikakausi parantaa pelaajien hyvinvointia

Valmentaja maksoi hinnan, mutta kurittomien ja velttojen pelaajien olisi syytä hävetä – Änärikirje listaa myös sarjan parhaat puolustajat ja kiittelee Barkovin peluutusta

Liigassa jälleen valmentajapotkut: Pekka Kangasalusta sivuun Jukureista, Marko Kauppinen peräsimeen

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat