Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Joukkuehenki cheerleadingin voimavara, jäsenkysely paljastaa epäonnistumisen pelkoa

Neljä kymmenestä kokee ulkonäköpaineita, kolmannes kokee valmentajan suosivat tiettyjä urheilijoita.

cheerleading
Yleiskuva cheerleadingista
Cheerleaderi Suomen MM-kilpailuja koskevassa lehdistötilaisuudessa Helsingissä keväällä 2017.Lehtikuva / Martti Kainulainen

Cheerleadingin harrastajat nauttivat lajinsa yhteisöllisyydestä ja joukkuehengestä, mutta kokevat samalla epäonnistumisen pelkoa ja kaipaavat parempaa yksilövalmennusta. Noin neljä kymmenestä lajin urheilijasta kertoo lisäksi kokeneensa jonkinlaisia ulkonäköpaineita.

Tulokset ilmenevät Suomen cheerleadingliiton teettämästä jäsenkyselystä, joka pureutui harjoitusten ilmapiiriin ja valmentajan toimintaan ja selvitti epäasialliseen käyttäytymiseen liittyviä kokemuksia.

Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastasi 1 170 henkilöä, joista urheilijoita oli 556 ja huoltajia 614. Valmentajien mielipiteitä liitto kyseli erikseen.

Harrastajamääriään kasvattaneen cheerleadingin voimavara on kyselyn mukaan yhteisöllisyys, ja joukkuehenki ja joukkuekaverit motivoivat harrastajia. Kyselyn mukaan lajissa on myös pääosin hyvä harjoitusilmapiiri.

Urheilijoista peräti 90 prosenttia olisi valmis varauksetta suosittelemaan lajia muille. Urheilijoiden vanhemmat olivat hieman varauksellisempia, sillä heistä neljä viidestä suosittelisi lajia myös muille.

– Tämä on tietysti hienoa, ja selvää onkin, että näin vauhdikkaan kasvun takana on laaja joukko ihmisiä, jotka kokemuksiensa perusteella suosittelevat lajia myös muille. Cheerleadingin harrastajamäärät ovat vuosittain kasvaneet 15-20 prosentin vauhdilla, kertoo Cheerleadingliiton puheenjohtaja Riikka Taivassalo liiton tiedotteessa.

"Jokainen syömishäiriötapaus on liikaa"

Kyselyn mukaan cheerleading-valmentajat koettiin usein ystävällisiksi, positiivisiksi, kannustaviksi ja heidän koettiin antavan ymmärrettäviä ohjeita. Kehitettävää on henkilökohtaisen suhteen luomisessa urheilijoihin, yksilöllisessä kohtelussa ja urheilijoiden riittävässä huomioimisessa.

Negatiivisimpana asiana kyselystä nousee harrastajien kokema pelko epäonnistumisesta sekä ulkopuolisuuden kokemukset.

– Huolestuttavaa on, että lähes puolet kokee joskus pelkoa epäonnistumisesta harjoituksissa. Lisäksi pelkoa koetaan uusia taitoja opeteltaessa, sanoi Cheerleadingliiton toiminnanjohtaja Heidi Borg.

Borgin mukaan turvallisuutta edistävät hyvät harjoitusolot. Lajissa on muun muassa korkeita heittoja, joten salien pitää olla riittävän ilmavia.

Ulkonäköpaineita koki vajaat 40 prosenttia urheilijoista, mutta enemmistö, noin 87 prosenttia, koki, että valmentajat ovat löytäneet oikean tavan puhua kehoon liittyvistä asioista. Liiton mukaan syömishäiriöitäkin lajissa esiintyy, mutta ei valtavirtana.

– Ilmiö on tärkeä tiedostaa, vaikka se ei prosentteina juuri näkyisikään. Jokainen tapaus on liikaa, Borg sanoi.

Seksuaalista häirintää ei kyselyn mukaan juurikaan esiinny cheerleadingissa.

Joukkueurheilussa yksilö voi unohtua

Eniten kehitettävää valmentajilla on kyselyn mukaan yksilökeskeisessä ja henkilökohtaisessa valmennuksessa. Joka kolmas vastaaja lisäksi koki, että valmentaja suosii tiettyjä urheilijoita ja syrjii siten muita.

– Cheerleadingissä joukkuekoot ovat suuria, eivätkä kilpailukokoonpanoon mahdu kaikki. Tämä ominaisuus näkyy lajikulttuurikyselyn tuloksissa ja onkin yksi konkreettisimmista kehityskohteista, Borg sanoi.

Valmentajat korostivat omissa vastauksissaan, että hyvän valmentajan ominaisuuksia ovat tasapuolisuus ja kannustavuus. Sen vain pitäisi näkyä myös harjoitustilanteissa.

Liitto on suunnitellut tälle vuodelle toimia, joilla kehitetään lajikulttuuria kyselyn esiin nostamien ongelmien kitkemiseksi.

– Pidän hyvin tärkeänä sitä, että pystymme puuttumaan lajikulttuuriin mahdollisesti pesiytymässä oleviin ongelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Taivassalo korosti.

Liitto aikoo järjestää jäsenistölle kaksi verkostopäivää, joissa pureudutaan kyselyn tuloksiin ja etsitään asiantuntijoiden kanssa tapoja kehittää valmennuskulttuuria. Lisäksi liitto monipuolistaa valmennuskoulutustaan pedagogisen osaamisen kehittämiseksi sekä urheilijoiden henkisen ja fyysisen turvallisuuden parantamiseksi.

Turvallisen tasoiset ohjelmat tavoitteena

Cheerleadingliitto korostaa kampanjalla joukkueita rakentamaan sellaiset kilpailuohjelmat, jotka joukkue hallitsee turvallisesti. Näin ohjelman harjoittelussa ja kilpailuissa voidaan vähentää epäonnistumisen pelkoa.

Cheerleading tekee yhteistyötä Taitoluisteluliiton ja Voimisteluliiton kanssa, jotka ovat aiemmin selvittäneet kyselyin lajikulttuuria.

– Toistamme lajikulttuurikyselyn muutaman vuoden kuluttua, jotta voimme seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta ja lajikulttuurin kehittymistä. Tästä tulee jatkuva mittari työmme kehittämiseen, puheenjohtaja Taivassalo totesi.

Lue lisää:

Suomi voitti cheerleadingin MM-kultaa – Yhdysvallat jäi kakkoseksi toista kertaa putkeen

Cheerleadingin maailmanmestarit palasivat kotiin riemukkaissa tunnelmissa –"Heti mestaruuden jälkeen aloimme jo miettiä ensi vuotta"

MM-kultaa tuoneille cheerleading-valmentajille jatkosopimukset

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat