Pekka Koskela pyysi apua lukion fysiikan opettajalta – syntyi kaksi käsittämättömän raskasta harjoitetta, joiden turvin luisteltiin maailmanennätys

Urallaan arvokisamitaleita voittanut ja maailmanennätyksen tehnyt Pekka Koskela tietää, mitä pikaluistelu Suomessa nyt kipeästi tarvitsee.

pikaluistelu
Pekka Koskela
Pekka Koskela on tunnettu suomalaisessa urheilussa lähes myyttisenä hahmona kovan harjoittelun takia.Getty Images

Kuuntele Urheiluhullut Yle Areenasta

Pekka Koskela ja Mika Poutala pitivät vuosikaudet huolen siitä, että pikaluistelu pysyi Suomessa otsikoissa. Arvokisoista oli lupa odottaa menestystä vielä Etelä-Korean olympialaisissa kaksi vuotta sitten.

Kun Koskela ja Poutala lopettivat uransa, median kiinnostus lajia kohtaan lopahti. Ja samalla pikaluistelu häipyi monen ihmisen mielestä.

– Laji ei ole kadonnut yhtään minnekään. Kansainvälisiä huippuja ja aikuisiällä pärjääviä ei tällä hetkellä vaan ole, Koskela sanoo.

Koskela tietää syyt siihen, miksi Suomesta ei tule kansainvälisen tason luistelijoita, vaikka potentiaalia olisi. Mutta palataan siihen myöhemmin. Ensin on syytä selvittää, miten Koskela onnistui nousemaan lajissa maailman eliittiin. Sen ei nimittäin pitänyt olla mahdollista.

– Minulle sanottiin nuorena, että miksi sinä tuota lajia teet. Ei siinä voi ikinä tulla huipuksi tai saada palkkaa.

Kuka noin sanoi?

– Joku, joka oli menettänyt uskonsa siihen ulkojäillä harjoittelun ”jalouteen”, Koskela naurahtaa.

Epäilijöitä ja uskonsa menettäneitä riitti, mutta Koskela ei heitä kuunnellut. Vauhti ja kovat haasteet olivat aina olleet hänen mieleensä. Ja se, että koko ajan saa kilpailla – mieluusti vielä itseä vahvempia vastaan.

– Joku juttu persoonassani on, kun tykkäsin siitä, että pärjäsin vähän vanhemmille. Kilpailuasetelma oli selvä joka päivä. Aina oli joku, joka oli vähän minua kovempi, Koskela muistelee teinivuosiaan.

Käsittämättömän raskaat harjoitteet

Pikaluistelu on äärimmäisen rankka laji. Jos ei ole koskaan sitä kokeillut, voi fyysistä vaatimustasoa olla lähes mahdotonta ymmärtää. Koskela kertoo kuvaavan esimerkin.

– No, lähdetään vaikka siitä, että mennään kyykkyyn kahdella jalalla niin, että kyynärpäät ovat kiinni polvissa ja ollaan siinä kaksi minuuttia. Silloin ei vielä tuoteta tehoa, vaan kannatellaan omaa massaa ja pidetään asentoa päällä.

– Sitten laitetaan niskaan 2,5-kertainen kuorma, niin päästään 60 kilometrin tuntivauhdin kurviolosuhteisiin. Nyt olet kaarteessa ja voit alkaa vaihtelemaan jalkaa, Koskela selittää.

Vähän niin kuin tekisi luistimet jalassa isoilla painoilla päättymätöntä jalkakyykkyä. Ja vielä kovassa vauhdissa.

– Jotain siihen suuntaan, Koskela sanoo.

Jalkakyykky olikin Koskelan yksi bravuureista kuntosaliharjoittelussa. Mutta ei se perinteinen tapa tehdä liikettä, vaan tuntuvasti raskaampi versio.

Koskelan valmentajalla Aimo Klemetsöllä oli suuri vaikutus siihen, että Koskelasta tuli yksi kaikkien aikojen suomalaisluistelijoista. Klemetsöllä oli sormensa pelissä myös rankkojen harjoitteiden luomisessa.

– Olin lukiossa Seinäjoella ja kävin fysiikan tunneilla. Valmentaja pyysi, että voisitko laskea siellä, kuinka paljon keskipakoisvoima vaikuttaa. Eli kuinka paljon pitää panna kiloja ja toistoja jalkakyykkyyn, kun pitäisi luistella 400 metrin matka 24 sekunnissa, Koskela kertoo.

Pekka Koskela
Pekka Koskela ei kuunnellut urallaan epäilijöitä.European Pressphoto Agency EPA

Koskela teki työtä käskettyä ja kääntyi fysiikan opettajan puoleen. Lehtori antoi neuvoja ja laskelmat saatiin valmiiksi.

– Aloimme sen pohjalta rakentamaan harjoitusohjelmaa, joka johti siihen, että meillä oli kaksi erilaista harjoitusmuotoa jalkakyykyssä.

– Ensimmäinen on se, jossa nostetaan 12 kertaa 175 kiloa.

Ero normaaliin jalkakyykkyyn oli nyt siinä, että toistot tehtiin yhdellä jalalla. Ensin oikealla, sitten vasemmalla.

– Ja vielä kaksi kertaa peräkkäin, Koskela tähdentää.

Toinen Klemetsön, Koskelan ja fysiikan opettajan laskelmien tuloksena syntynyt harjoite oli kestovoimaharjoitus.

– Jalkakyykkyä neljäkymmentä toistoa. Tangossa rautaa 110–130 kiloa, se riippui omasta sen hetkisestä painosta, Koskela kertoo.

Tuota harjoitusta ei sentään enää tehty yhdellä jalalla.

Urheilupiireissä lähes myyttisenä hahmona tunnettu Koskela hämmästelee välillä itsekin uransa aikaisia hurjia treenejä.

– Näin jälkeen päin sitä itsekin miettii, että miten sitä koki niin vastuullisena sen tekemisen ja motivoitui aina harjoituksiin. Halusin vain tehdä kaikkea täydellä teholla. Kun pääsee siihen sisään, niin haluaa lisää, haluaa olla vielä kovempi.

Maailmanennätys ei riittänyt olosuhteiden parantamiseen

Olosuhteet. Siinä pikaluistelun suurin kipukohta Suomessa. Pekka Koskela on puhunut vuosikaudet uuden hallin puolesta. Sellaista ei ole kuitenkaan Suomeen vielä rakennettu. Pikaluistelu on Suomessa yhä säiden armoilla.

– On vaikea aloittaa tätä keskustelua ilman, että huokaa syvään. Joka kerta.

Koskela huokaa syvään.

– Kysyin vuonna 2007, että kuinka kovaa (minun) pitää luistella, jotta Suomeen tehdään sellainen halli, jossa on kaksi kaukaloa keskellä ja 400 metrin rata ympärillä.

Selvää vastausta Koskela ei ikinä saanut.

– 1.07,00 ei siihen riittänyt.

Se oli tuhannen metrin maailmanennätys, jonka Koskela luisteli Salt Lake Cityssä vuonna 2007.

Pekka Koskela
Pekka Koskela on yhä optimistinen siitä, että Suomeen saadaan halli pikaluistelijoille.Getty Images

Koskela korostaa, että hallia ei tarvita vain pikaluistelijoiden käyttöön. Hänen mukaansa kaikilla jäälajeilla on pulaa jäästä. Ja monikäyttöisestä hallista hyötyisivät kaikki huipuista vapaa-ajan liikkujiin.

– Monikäyttöjäähalli olisi se mekka, jossa rakennetaan uusia NHL-tähtiä. Siellä on sadan metrin suora jää. Ja taitoluistelulle se olisi myös hyvin tärkeä olosuhde. Ja kuntoilijoille. Lajirajojen yli pitäisi tuoda kulttuuria, Koskela sanoo.

Itse asiassa Suomeen tarvittaisiin Koskelan mielestä kaksi lajirajat ylittävää hallia.

– Yksi, joka palvelee Keski-Suomen tarvetta pikaluistelulle ja yhtä lailla kaukalolajeille. Ja toinen on se Helsingin Myllypuron hanke. Sen täytyisi mennä eteenpäin, Koskela toivoo.

Koskela on miettinyt tarkasti, minkälainen olisi Suomeen täydellisesti sopiva halli.

– Hankkeella pitää olla ympäristöarvo. Näen tässäkin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Meidän pitäisi tehdä puurakenteinen, nykyaikainen ja käyttöenergiakuviot huomioiva, suomalaisesta puusta rakennettu, 80 metrin jännevälillä oleva jääurheiluareena. Näytetään muulle maailmalle, että me osaamme tällaisen. Tehdään siitä vaikka vientituote!

”Olen edelleen optimistinen”

Jos edes toinen Koskelan toivomista hallihankkeista toteutuisi, olisi sillä heti merkittäviä vaikutuksia suomalaiseen pikaluisteluun.

– Suora, välitön vaikutus olisi maajoukkueen ja nuorten maajoukkueen edustajiin. Ympäristöä kun kehitetään, niin otetaan suuria loikkia nykyisten luistelijoidemme nopeudessa. Meillä on potentiaalia, jota voitaisiin paremmin hyödyntää.

Koskela toivoo, että kenenkään ei tarvitsisi enää kulkea sitä polkua, mitä hän ja Mika Poutala urallaan kulkivat.

– Se reissu, minkä itse tein – ja mikä kuljettiin Mikan kanssa, se on niin vaikea. Olet 200 päivää poissa Suomesta ja muutat koko ajan tekniikkaasi, kun menet halliin. Koko ajan pitää katsoa, että koska sataa räntää. Harjoitusohjelma ei tule toteutumaan, vaan sitä pitää säätää olosuhteiden mukaan koko ajan. Ja se on ihan onnesta kiinni.

Koskela uskoo, että olosuhteiden kehittyminen nostaisi luistelun tasoa Suomessa monella tavalla. Hän itse raivasi tiensä maailman huipulle vastoin kaikkia ennakko-odotuksia, mutta nyt lajille tarvittaisiin selvä polku, jonka päässä siintää huippu-urheilijan ammatti. Ja se polku ei ole mahdollinen ilman hallia.

– Olen ollut tämän asian osalta optimistinen hyvin pitkään, ja olen edelleen.

Pekka Koskela ja Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Pekka Holopainen kävivät laajan keskustelun Suomen pikaluistelun tilasta ja tulevaisuudesta Urheiluhullut-ohjelmassa, jota isännöi Jussi Paasi. Kuuntele ohjelma Yle Areenasta. Urheiluhullut joka maanantai Radio Suomessa kello 18.08.

Lue myös:

Roppakaupalla menestystä sisältänyt 15 vuoden ura päättyi olympialaisiin – talvikisojen mitalirohmuille Pekka Koskela on esikuva ja idoli

Tässä on Pekka Koskelan uskomaton ura numeroina – ensimmäinen maailmancup-startti jo yli 17 vuotta sitten

Huiman uran päättänyt Pekka Koskela liikuttui kyyneliin: ”Tämä on noloa, mutta koetetaan ryhdistäytyä”

Pekka Koskelan herkkä kiitos vanhemmille huippu-urheilu-urasta: "Siinähän tuli melkein kaikki elämästä"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat