Suora

  • "Äiti, anna mä menen": Mikael Hagelstam muutti 13-vuotiaana ulkomaille tanssin vuoksi - ei välitä, kun virolaisvalmentajat huutavat hänen tuhlaavan vanhempiensa rahoja
  • Urheiluruutu

Anni Vuohijoki on diplomi-insinööri, salinomistaja, tuleva lääkäri ja olympiatoivo – "En suostu pitämään välivuotta lääkiksestä, vaikka kaikki sanovat että täytyy”

Painonnostaja Anni Vuohijoen elämä pyörii kuin neonvärinen pyörremyrsky. Se on sekoitus trance-musiikkifestivaaleja Belgiassa, lääkäriopintoja Oulussa ja Tokion olympiavalmisteluja.

painonnosto
"Haluan, että elämäni on kuin täyteläinen single malt-viski": Olympiatoivo Anni Vuohijoki on diplomi-insinööri, lääkäriopiskelija ja yksityisyrittäjä - eikä suostu tekemään kompromisseja
"Haluan, että elämäni on kuin täyteläinen single malt-viski": Olympiatoivo Anni Vuohijoki on diplomi-insinööri, lääkäriopiskelija ja yksityisyrittäjä - eikä suostu tekemään kompromisseja

Kaarnaa leivässä, räkää poskella ja jalassa voitelemattomat puusukset.

Suurin piirtein näin painonnostaja Anni Vuohijoki kuvailee mielikuvaa perisuomalaisesta urheilijasta. Elämän kuuluu olla kivuliasta. Kärsimystä ja kurjuutta, täynnä ahdistusta. Kaikki, jotka hymyilevät ja nauravat kilpailupaikalla ovat hölmöjä.

Mutta tämä on todellisuus, missä Anni Vuohijoki ei suostu elämään.

– En halua elää väljähtyneen skumpan elämää.

Vuohijoki etsii jatkuvasti uusia polkuja löytääkseen hänelle sopivan tavan elää huippu-urheilijan arkea.

Vuohijoki on kerännyt noin 700 opintopistettä ja kohta hänellä on kasassa kaksi korkeakoulututkintoa. Hän on kisannut olympialaisissa ja voittanut EM-mitalin. Hän bloggaa, nauhoittaa podcasteja ja omistaa punttisalin. Tällä hetkellä hän lukee patologiaa ja opettelee shuffle-tanssia.

Mutta tärkein hänen oppimansa asia on, mitä juuri Anni Vuohijoen näköisen urheiluelämän pitäisi sisältää. Sen hän oppi pitkän kaavan kautta. Kynttilä on palanut loppuun – ja syttynyt uudestaan.

Ja kyllä: Vuohijoella on yhä tuhat rautaa tulessa, mutta hän sanoo kuitenkin kitkeneensä kompromissit elämästään. Miten tämä sopii yhteen?

Katso Anni Vuohijoen matka aggressiosta ja tyytymättömyydestä täysin kompromissimattomaan elämään Sportlivin minidokkarissa klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Anni Vuohijoki gör armpressar.
Painonnostaja Anni Vuohijoki ei tyydy ainoastaan olympiatavoitteeseensa, vaan toimii samalla saliyrittäjänä ja opiskelee lääketieteellisessä.Yle/Sebastian Backman

"Huonoin idea ikinä"

Kaksi jykevää teräsovea pilkottaa puiden takana Helsingin Kulosaaressa. Kyltissä lukee väestönsuoja.

Ovien takaa aukeaa pitkä ja hämärä maan alle johtava käytävä. Käytävän päädystä löytyi ennen autokorjaamo – kunnes Anni Vuohijoki näki paikan. Nyt se on punttisali.

Kun Helsingin huippupainonnostajilla oli kesäisin vaikeuksia löytää kunnollista harjoittelupaikkaa, Vuohijoki teki kuten hän yleensä tekee: otti ohjat omiin käsiinsä.

Rakennustekniikan diplomi-insinööri otti yhteyttä kaupunkiin, löysi tilan, pisti pystyyn sähköpostirumban eri yritysten kanssa ja koordinoi sellaisen vapaaehtoisremonttiprojektin, että Pohjanmaan talkoointoilijatkin ällistyisivät.

Nyt hän on ylpeä, joskin hieman vastahakoinen, kuntosalin omistaja, joka istuu epämukavalla tuolilla salin tekonurmiliuskalla antamassa haastattelua Sportliville.

– Lupasin itselleni, etten koskaan tule hankkimaan omaa salia. Nauroin ihmisille, jotka ehdottivat sitä. Mutta tässä minä nyt olen. Tämä on varmaan huonoin ideani ikinä, hän sanoo ja hymyilee.

Anni Vuohijoki med telefonen i handen.
Anni Vuohijoki lupasi itseelleen, ettei hanki omaa salia. Toisin kävi.Yle/Sebastian Backman

Jotkut asiat kuitenkin kalvavat. Vuohijoki on ollut tympääntynyt. Tympääntynyt siihen, että häntä on vedetty moneen eri suuntaan vastoin tahtoaan, tympääntynyt kuvaan, jonka huippu-urheilijat antavat itsestään somessa, tympääntynyt nuorten urheilijoiden harhaluuloihin.

Ennen kaikkea hän on tympääntynyt kompromisseihin. Keskitien välttely on saanut hänet hakeutumaan äärimmäisyyksiin – kuten muuttamaan verstaan kuntosaliksi.

Valtavat paineet Riossa

Vuohijoki alkoi kyseenalaistaa omaa asennettaan urheiluun kesän 2016 Rion olympialaisten jälkeen.

Valintaprosessi oli skandaalinkäryinen. Moni oli sitä mieltä, että Anna Everi olisi ansainnut Vuohijoen paikan joukkueessa, ja että painonnostoliitto teki oikeusmurhan.

Vuohijoki tunsi paineen niskassaan.

– Kun minut esiteltiin Riossa ja vilkutin yleisölle, muistan että mietin että ”helvetti, jos jään ilman tulosta, niin kaikki suomalaiset tulevat ampumaan minut”.

Kun minut esiteltiin Riossa ja vilkutin yleisölle, muistan että mietin että ”helvetti, jos jään ilman tulosta, niin kaikki suomalaiset tulevat ampumaan minut”

Negatiivinen asenne oli myös sävyttänyt harjoituskautta. Vuohijoki soitti monta kertaa kyyneleet silmissä valmentajalleen Mika Tiaiselle kertoen, ettei hän ollut saavuttanut treenien tulostavoitetta.

– Luulin, että urheilussa on kyse askeettisesta kärsimyksestä. Että on herättävä joka aamu viideltä ja lähdettävä juoksemaan paljain jaloin jäälle. Joten hain aggressiota treeniin.

Hän nauraa.

– Jos saisin puhua itselleni viisi vuotta sitten, sanoisin, että minun pitäisi kuunnella enemmän elektronista tanssimusiikkia ja vähemmän metallia.

Anni Vuohijoki pustar ut.
"Monet urheilijat kertovat somessa tarinaa siitä, että he jättävät ystävien häitä välistä, koska eivät halua selitellä, miksi he eivät syö kakkua. Sehän on ihan sairasta," Anni Vuohijoki toteaa.Yle/Sebastian Backman

Vuohijoki vetää henkeä ja jatkaa kiihkeästi selontekoaan urheilijan syvimmästä olemuksesta.

Hän kertoo kuinka ymmärsi, että aamulenkki ei olekaan pakollinen osa jokaisen urheilijan rutiineja. Että hän ihan oikeasti voi laatia harjoitusaikataulunsa sen mukaan, mikä sopii juuri hänelle.

Sinisissä silmissä roihuaa punainen palo, kun hän sättii kuvaa, jota monet huippu-urheilijat maalavat itsestään sosiaalisessa mediassa. Hän sanoo 15-vuotiaiden saavan käsityksen, että heidän on jatkuvasti ajateltava ravintoa ja että kropasta ei saa löytyä juurikaan rasvaa.

– Monet urheilijat kertovat somessa tarinaa siitä, miten urheilu on askeettista. Että he jättävät ystävien häitä välistä, koska eivät halua selitellä, miksi he eivät syö kakkua. Sehän on ihan sairasta.

– Mikään elämä ei voi olla sitä, että kyttäät jatkuvasti mitä syöt, milloin menet nukkumaan ja mitä leposyke on. Siinä pitää olla inhimillisyyttä.

Pikkuhiljaa Anni Vuohijoki 2.0 alkoi rakentua.

Anni Vuohijoki med läkarkläder.
Vapaa-ajallaan lääkäriksi opiskeleva Anni Vuohijoki lukee koulukirjoja.Yle/Sebastian Backman

Vuohijoen henkilökohtainen muutostyö kiteytyy seuraavaan sananparteen:

– Haluaisin, että elämäni olisi kuin täyteläinen, vanha single malt -viski.

Ja mitä se oikein tarkoittaa?

Sitä, että Vuohijoki elää elämäänsä täysillä ilman kompromisseja harjoittelussa. Jos hän haluaa nukkua pitkään ja syödä tortilloita lounaaksi, hän tekee sen. Jos hän haluaa lähteä Tomorrowland-festivaaleille ja jättää treenikamat kotiin, hän ei pode huonoa omatuntoa.

Jos diplomi-insinööri menee töihin, niin ei hän joudu luopumaan vaimosta, ystävistä, koulunkäynnistä ja harrastuksista. Minkä takia huippu-urheilijan pitäisi?

Kello 17 jälkeen Vuohijoki sulkee oven ”painonnostotoimistoonsa” ja tekee mitä huvittaa. Tapaa ystäviä, syö ulkona, käy konsertissa, pelaa lautapelejä tai Pokemon Go:ta.

Ennen kaikkea: Jos hän haluaa jatkaa lääketieteen opintojaan Oulun yliopistossa sekä töitään tutkijana helsinkiläisessä sairaalassa, niin hän tekee sen. Sillä se saa hänet voimaan hyvin.

Vuohijoki kuitenkin korostaa, että hän on ensisijaisesti ammattiurheilija. Se on hänen ykkösprioriteettinsa ja todellinen ammattinsa. Kaikki muut aktiviteetit ovat elämänlaatua parantavia harrastuksia.

– Kaikki ovat sanoneet, että minun täytyy pitää välivuosi lääkiksestä, mutta en ole suostunut. Minä tiedän, että minulle on parempi, että opiskelen.

Hän jatkaa:

– Joku ihminen lukee kirjaa 20 tuntia viikossa. Minä luen koulukirjoja.

Vuohijoki sanoo saaneensa elämäänsä paljon enemmän sisältöä sen jälkeen, kun hän luopui ajatuksesta, että urheilijan on tehtävä kompromisseja uran vuoksi. Itse asiassa hän näkee ajatuksen absurdina.

– Jos diplomi-insinööri menee töihin, niin ei hän joudu luopumaan vaimosta, ystävistä, koulunkäynnistä ja harrastuksista. Miksi huippu-urheilijan pitäisi?

Elokuvia ja kirjoja harjoitusohjelmassa

Herää yksi kysymys: Miten Anni Vuohijoki jaksaa?

Vuohijoella on niin paljon energiaa, että hän kävelee jopa unissaan. Hän vakuuttaa, että hänelle tekee hyvää, kun tekemistä on paljon. Pitkäaikainen valmentaja Tiainen on huomannut saman.

– Harjoitusohjelmassa lukee, että hänen on katsottava tietyn määrän elokuvia televisiosta ja lukea tietyn määrän myös muita kuin lääketieteellisiä kirjoja. Hänen suurin intohimonsa vapaa-aikana on siivoaminen. Se kuvastaa ehkä parhaiten luonnetta, Tiainen sanoo ja nauraa.

Anni Vuohijoki med sin tränare Mika Tiainen.
Valmentaja Mika Tiainen lähettää suojatilleen Anni Vuohijoelle muistutusviestejä päivän mittaan esimerkiksi siitä, että Vuohijoki muistaisi syödä.Yle/Sebastian Backman

Vuohijoki vahvistaa väittämän.

– Mikalta tulee välillä viestejä, että ”syö”. Koska kun olen koululla, olen niin innokas, että unohdan syödä. Ja jos hän tietää, että minulla on tentti, hän lähettää, että ”muista nukkua”.

– Valmentajan on oltava paras ystävä, psykologi, äitihahmo ja orjapiiskuri samassa paketissa, nakkilalaislähtöinen 31-vuotias toteaa.

Poltti itsensä loppuun

Valmentaja Mika Tiainen ja aviomies Sami Köngäs toimivat tärkeinä jarrupaloina, kun kone alkaa käydä ylikierroksilla. Siitäkin on kokemusta.

Vuohijoella on kirjava tausta. Häntä kiusattiin koulussa ja ollessaan 17-vuotias hänen isoveljensä kuoli silmittömän pahoinpitelyn seurauksena Porissa. Vuohijoella todettiin traumaperäinen stressihäiriö.

Hän käsitteli asiaa kiiruhtamalla kauhealla vauhdilla aktiviteetista toiseen ilman taukoja. Lopulta seinä tuli vastaan.

– Se oli oravanpyörä ja minua vedettiin moneen eri suuntaan. En tiennyt miten jakaa voimani ja väsyin. Mutta ne viisi vuotta, kun olin ihan loppuunpalanut, enkä saanut nukutuksi ja vain touhusin ja tein, olivat myös tosi opettavaisia. Näki, että tällaista sen elämän ei ainakaan kuulu olla.

Joten nyt kaikki on hyvin? Ei ihan. Uudenlaiset vastoinkäymiset ovat varjostaneet Tokion olympiavalmisteluja.

Edellytykset olympiamenestykseen – jos polvi kestää

Tammikuinen tiistaiaamupäivä Helsingissä. Ilman kosteus muistuttaa brasilialaista sademetsää. Anni Vuohijoki kävelee uima-altaan reunaa ja pudistelee päätään.

Hänen ei pitäisi olla täällä – mutta hänen täytyy.

– Vihaan vettä, hän sanoo laskeutuen samalla altaaseen tympeä ilme kasvoillaan.

Anni Vuohijoki tränar i vattnet.
Anni Vuohijoki ei pidä vedestä, mutta hän on joutunut viettämään aikaa altaassa polvivammasta kuntoutuessaan.Yle/Sebastian Backman

Rion olympialaiset 2016 eivät missään vaiheessa olleet ykköstavoite. Tokion tulevan kesän karkelot ovat koko ajan olleet Vuohijoen listalla korkeimmalla.

Nyt hänen pitäisi olla elämänsä kunnossa. Nyt uran pitäisi huipentua. Nyt jopa olympiamenestys olisi realismia – Riossa hän sijoittui kymmenenneksi tuloksella 192 kiloa.

– Nyt pystyn tällä puolikkaalla polvella tekemään kylmiltään saman verran.

Niin, se kirottu polvi.

”Tämä on minun vuoteni”

Viimeisen puolen vuoden aikana Vuohijoki on kohdannut kaksi takaiskua. Ensin takareisi repesi, mutta vamma ei onneksi ollut vakava. Jouluna ilmestyi kuitenkin pahempi vastoinkäyminen polven alkaessa temppuilla.

Röntgenkuvista paljastui repeämä rustossa. Paras ratkaisu olisi leikata heti, mutta se tarkoittaisi kolmen kuukauden huilia. Tämä ei ole vaihtoehto. Sen sijaan Vuohijoki valitsi väliaikaisratkaisun ja polvi putsattiin pienessä toimenpiteessä vuodenvaihteen jälkeen.

Muutamaa viikkoa myöhemmin hän oli jo takaisin lähes täydessä työn touhussa. Palautuminen on edennyt suunnitelmien mukaan, mutta harjoitusohjelmaa on muokattu ja huoltavalle vesijumpalle on raivattu tilaa.

Anni vuohijoki lägger "bandage" på sitt ben.
Polvivamma oli takaisku Anni Vuohijoen olympiavalmisteluille.Yle/Sebastian Backman

Takaiskuista huolimatta Tokio näyttää yhä täysin mahdolliselta.

Teoriassa kisoihin osallistuu Vuohijoen 64 kiloisten painoluokan maailman 14 parasta nostajaa. Käytännössä erinäiset rajoitukset tekevät systeemistä monimutkaisemman.

Yksi maa saa lähettää olympialaisiin maksimissaan neljä nostajaa, kun painoluokkia on yhteensä seitsemän. Dopingongelmista kärsineet maat kuten Venäjä ja Kazakstan joutuvat tyytymään yhteen naisnostajaan.

Valintaprosessi on vaikeaselkoinen, mutta ennätyksensä 216 kiloon (tempaus 95 kg + työntö 121 kg) nostaneen kahden vuoden takaisen EM-pronssinaisen tilanne on lupaava.

– Tämä on minun vuoteni, Vuohijoki toteaa.

Anni Vuohijoki lyfter tyngder.
Anni Vuohijoella on luottavainen olo olympiavuoden suhteen.Yle/Sebastian Backman

Vielä yksi ammatti?

Shuffle-tanssitunti päättää kuvauspäivän. Vuohijoki pitää trance-musiikista ja päätti opetella tanssimaan kunnolla, joten energianippu hankki salilleen tanssiopettajan.

Joukko juuri rankan punttitreeninsä päättänyttä hikistä nostajaa kerääntyy yhteen hiomaan liikkeitään.

Sanomme näkemiin ja Sportliv hiipii ulos salista. Kunnes tanssilattialta kuuluu huuto.

– Muistakaa leikata pois epäonnistumiseni – muuten haastan Ylen oikeuteen kunnianloukkauksesta!

Nytkö hän aikoo vielä ruveta juristiksi? Vuohijoen tuntien on ehkä paras totella.

Sebastian Backman

Katso Sportliv-minidokumentti Anni Vuohijoesta tästä.

Lue myös:

Ruotsalaistähti ylistää My Kippilää, joka palasi pelikentille uskomattomalla tavalla – unelmakuva on kantanut "maailman parasta puolustajaa" läpi uran rankimman jakson

Kipinä piti Jenni Saarisen kiinni taitoluistelussa raskaina aikoina – uupumuksesta ennätyskuntoon noussut luistelija oppi rauhoittamaan omaa tekemistään

Onnellisuus on tärkeämpää kuin kiekkomiljoonat – Oskar Osala hyppäsi pois oravanpyörästä ja elää nyt unelmaansa Espanjan golfrannikolla

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat