Matti Nykäsestä innostunut Suomen yhdistetyn uusi mäkiluotsi täräytti palkintotavoitteen Lahteen – päävalmentaja hehkutti ulkomaalaista ratkaisuaan: “Välillä jopa v****maisen hyvä”

Meritoitunut itävaltalainen Falko Krismayr ei ole lähes viiteen vuoteen ollut mukana yhdistetyn mäkivalmentajana, mutta ei näe siitä haittaa Suomen mäkivalmentajan pestissä.

Falko Krismayr on entinen mäkihyppääjä, joka luotsasi Itävallan yhdistetyn joukkuetta menestyksekkäästi mäkipuolella viime vuosikymmenen alussa. Kuva: Samuli Ikäheimo/Lehtikuva

Suomen yhdistetyn maajoukkueen uusi mäkivalmentaja Falko Krismayr saapui tänään ensimmäistä kertaa median eteen, kun hänet esiteltiin maajoukkueen Lahden leirin yhteydessä. Vuosina 2009–2015 Itävallan maajoukkueen mäkivalmennuksesta vastannut Krismayr tuli torstaina Suomeen ja veti ensimmäiset mäkiharjoituksensa ennen mediatilaisuutta perjantaina Salpausselällä.

– Rakastan haasteita elämässäni. Tämä pesti näyttää isolta mahdollisuudelta. Tein läksyni pojista ja huomasin, että jokainen heistä on uskomaton urheilija. Nyt tehtävänä on vapauttaa heidän koko potentiaalinsa. Sitten meillä on fantastinen joukkue, Krismayr kertoi Yle Urheilulle ratkaisevasta syystä lähteä uuteen pestiin.

Krismayr luetteli mediatilaisuudessa kaksi selvää tavoitetta tulevaisuuteen: Rakentaa lupaavan joukkueen mäkihyppystrategia kohti Pekingin olympialaisia 2022 ja samalla tietysti kohentaa viime vuosien vaisuja mäkihyppytuloksia. Hänen itsestään selvä odotus keväältä on, että jokainen yhdistetyn joukkueenjäsen tekee parhaansa jokaisessa tilanteessa. Mutta tavoite on kova:

– Työskentelen sen eteen, että nousemme palkintokorokkeelle. Tietysti yksilökisoissakin, mutta suurin tavoite on olla palkintokorokkeella täällä Lahdessa maailmancupissa parisprintissä, Krismayr sanoo ja painottaa tekevänsä kaikkensa sen eteen.

Tammikuun puolivälissä Val di Fiemmen maailmancupissa Herola ja Hirvonen olivat parisprintissä kuudensia. Viime vuonna juuri Salpausselän maailmancupissa Eero Hirvonen ja Ilkka Herola juhlivat juuri parisprintissä voittoa. Krismayrin mukaan nykyisestä alhosta on mahdollista nousta siis nopeastikin. Hän hehkuttaa, että Herolalla ja Hirvosella on mahdollisuus nousta erittäin hyviksi yhdistetyn urheilijoiksi. Ensimmäiset merkit tilanteen kehittymisestä nähdään Trondheimin maailmancupissa.

– Tavoitteen onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyviä olemme seuraavan kahden viikon aikana. Jos asiat loksahtavat paikalleen, kaikki on mahdollista. Mäkihypyssä voi tapahtua kehitystä kahdessa viikossa. Mutta se ei tule suoraan annettuna. Jos olemme vähän onnekkaita ja löydämme oikeat kehityskohteet, palkintokorokkeelle nousu on mahdollista.

Krismayrin alaisuudessa on voitettu yhteensä kolme olympia- ja seitsemän maailmanmestaruusmitalia. Viime vuodet Krismayr on keskittynyt rakentamaan omaa hyvinvointivalmennus- ja verkostomarkkinointiyritystään. Kaiken kaikkiaan Krismayr näki perjantaina suomalaisilta 36 hyppyä: kuudelta hyppääjältä kuusi hyppyä.

Siinä ajassa Krismayrille ei vielä täsmällisesti avautunut, mikä suomalaisten hyppäämisessä on vikana. Kisatilanteessa Krismayr on jo Suomen joukkuetta etäämmältä seurannut viime viikonloppuna Seefeldin maailmancupissa.

– Näen, että maajoukkueessa on hyvä pohja ja iso potentiaali. Hyvää työtä on tehty aiemmin. Tällä hetkellä on vaikea sanoa, miksi huippusuorituksia ei ole näkynyt, Krismayr toteaa.

– Itävallassa meillä oli sama haaste suoriutua huipputasolla. Haasteet eivät ole täällä sen erilaisempia kuin muissa maissa. Mutta tämä prosessi vie aikaa. Meidän pitää kehittää järjestelmä, jossa kehitytään systemaattisesti joka päivä.

Falko Krismayr tähtää siiihen, että tässä Salpausselän mäkimontussa voidaan juhlia menestystä yhdistetyn urheilijoilta kuun vaihteessa. Kuva: Samuli Ikäheimo/Lehtikuva

Krismayr ei myöskään usko, että melkein viiden tauko yhdistetyn maailmancup-karkeloista olisi hänelle haitaksi. 40-vuotias itävaltalainen näkee, että mäkihyppy ei ole muuttunut urheilusuorituksena mihinkään.

– Työskentelen niin, että näen aina ison kuvan. En keskity liikaa yksityiskohtiin, Krismayr sanoo.

– Mäkihypyssä yleinen kaava ei ole muuttunut. Varustepuoli on muuttunut. Mutta siinä en voisi kuvitella parempaa tyyppiä vierelle kuin välineteknikkomme Janne Ahonen. Uskon, että meillä on hyvä valmennustiimi.

Krismayr sai ensimmäisen yhteydenoton mahdollisuudesta tulla Suomen mäkivalmentajaksi joulukuun alussa. Sen jälkeen entinen mäkihypyn maailmancup-tason hyppääjä selvitteli, onko perheen ja yrityksen puolesta mahdollista ottaa pestiä. Sieltä tuli vihreää valoa, jonka jälkeen Krismayr vielä pohti itsekseen tarjousta, koska hänellä oli ilman mäkivalmentamistakin kaikki hyvin elämässään. Lopulta hän päätti ottaa paikan.

Suustaan taitava itävaltalainen veisteli tiedotustilaisuudessa tarinaa, jonka mukaan Suomen päätyminen oli hieno piste. Krismayrin mukaan hänen mäkihyppyuransa sai alkunsa noin kymmenvuotiaana, kun hän katseli televisiosta Calgaryn olympialaisia vuonna 1988. Kyseisissä kisoissa Matti Nykänen voitti kolme olympiakultaa.

– Tämä tyyppi inspiroi minua niin, että minusta tuli mäkihyppääjä. Siinä mielessä siinä on järkeä, että valmennan nyt mäkihyppyä Suomessa, mäkihypyssä kaksi nuorten MM-pronssia itse vuonna 1997 napannut Krismayr hehkutti.

Kukkosella hyviä muistoja uudesta mäkiluotsista

Päävalmentaja Petter Kukkonen kertoi tiedotustilaisuudessa, että hän laittoi verkot vesille uuden mäkivalmentajan löytymiseen Norjasta tai Itävallasta. Kukkonen löysi yhdeksän kiinnostavaa nimeä, joista viiteen otti yhteyttä joko kasvokkain tai puhelimitse.

Kukkosen mukaan Krismayr istui luonteenpiirteiltään ja auktoriteetiltään Suomen mäkivalmentajaksi. Lisäksi kriteerinä oli se, että piti olla menestystä nimenomaan yhdistetyn urheilijoiden mäkivalmentajan roolissa, ei pelkästään mäkihyppääjien valmentajana.

Krismayrin Kukkonen tiesi jo kisatornista viime vuosikymmenen alkupuolelta, kun Kukkonen toimi ensiksi Viron maajoukkueen ja vuodesta 2012 lähtien Suomen maajoukkueen päävalmentajana.

– Falko oli välillä jopa v****maisen hyvä valmentaja. Hän osasi hienosti valmentaa. Puvut ja kaikki olivat viimeisen päälle. Kadehdin hänen työtään, miten olimme ainakin Viron porukan kanssa aika paljon jäljessä, Kukkonen kuvaili muistojaan lehdistötilaisuudessa.

Petter Kukkonen uskoo, että Krismayrin johdolla projekti kohti Pekingin olympialaisia 2022 jatkuu mäkihyppäämisen osalta siirtyy hyviin käsiin. Kuva: Tomi Hänninen

Toki Kukkonen myöntää, että viime aikoina tunteet ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen. Jarkko Saapunki siirrettiin kesken kauden sivuun. Saapunki on mukana perehdyttämässä Krismayria tehtäviinsä, mutta yksilöurheilussa tällä tavalla valmentajan vaihtaminen on poikkeuksellinen teko.

– Falko on todella hyvä valmentaja ja miellyttävä henkilö. Hän innostui todella nopeasti tästä pestistä. Antaa toivoa tulevaisuuteen ja jatkoon kohti Pekingin olympialaisia, Kukkonen tunnelmoi.

Saapunki kertoi torstaina Ylen haastattelussa, että mäkihypyn ja yhdistetyn joukkueet tekivät viime keväänä yhteisiä valmennuksen linjauksia, joihin hänen on ollut vaikea sitoutua. Kukkosen mukaan linjaukset liittyivät juurikin siihen hätään, mikä on paistanut suomalaisista mäkihyppääjistä ja yhdistetyn urheilijoistakin mäkihyppysuorituksissa. Linjauksissa pyrittiin tarkastelemaan kriittisesti suomalaisurheilijoiden haastekohtia hyppäämisessä.

– En halua mennä linjauksiin tarkemmin, kun niitä selittäessä menee koko päivä. Osa linjauksista on varmaan mennyt oikein ja osa väärin. Mutta kevään jälkeen linjaukset eivät ole selkeästi löytäneet maaliinsa. Osittain varmaan senkin takia olemme tulleet tähän tilanteeseen, Kukkonen kertoo tiestä kohti valmentajanvaihdosta.

– Emme kerta kaikkiaan tiedä, miten hyppyhommaa pitää tehdä. Se on vain myönnettävä. On tullut paljon hyviä tuloksia vuosien varrella. Olemme voittaneet maailmancupin kisojakin. Ei tämä koko homma ole mennyt metsään, mutta isommassa kuvassa me suomalaiset emme tahdo osata tätä hommaa. Pitää katsoa ulkopuolelta apuja.

Kielimuuri pitää selvittää

Krismayr on tänä keväänä mukana nyt tämän viikonlopun Lahden harjoitusleirillä, joka laitettiin pystyyn Otepään maailmancup-viikonlopun peruuntumisen takia. Kisoista Krismayr on mukana ensiksi Trondheimissa ja sitten Lahdessa. Tämän lisäksi kaudella olisi vielä yhteensä kolme maailmancupin kisaa Norjassa Oslossa ja Saksassa Schonachissa.

– Meillä on hyvin aikaa tsekata tilanne harjoitustilanteissa ja killpailutilanteissa. Nämä hetket varmasti antavat kouriintuntuvan fiiiliksen, mitkä kehityskohteet ovat, Kukkonen toteaa.

Kukkonen ei halua puskea lainkaan omia ennakko-oletuksiaan suomalaishyppääjien tilanteesta Krismayrin tietoisuuteen.

– Haluan, että Krismayr saa kääntää uuden sivun ja tuoda omat tuoreet ajatukset. Hän saa vetää johtopäätökset siitä, mitä katsoo hyppäämisen kannalta parhaaksi, Kukkonen kertoo.

Falko Krismayr median pyörityksessä perjantaina Lahdessa. Kuva: Samuli Ikäheimo/Lehtikuva

Ensimmäinen askel on kuitenkin selvä. Krismayrin mukaan hänen ja joukkueensa pitää löytää yhteinen kieli. Valmennuskielenä toimii englanti, joka ei ole Krismayrin tai suomalaisurheilijoiden äidinkieli.

– Yksi avain menestykseen on, että tiedämme, mitä teemme. Aloitimme tämän prosessin jo eilen ensimmäisessä tapaamisessa, Krismayr sanoo.

Tehtävää riittää myös kulisseissa. Falko Krismayrin ja Suomen Hiihtoliiton sopimus yhdistetyn maajoukkueen mäkivalmentajana toimimisesta on yhä suullinen. Seuraavaksi liiton tavoitteena on tehdä kirjallinen sopimus Krismayrin kanssa Pekingin talviolympialaisiin saakka.

Iloa on löytynyt

Yle Urheilun asiantuntija, yhdistetyn joukkuekisan olympiavoittaja, Jari Mantila kaipasi tällä viikolla positiivista energiaa nykymaajoukkueeseen. Hän uskoi, että Krismayr tuo ainakin sitä iloa alakuloiselta vaikuttaneeseen joukkueeseen. Ainakin perjantaina Ylen tv-kameroiden edessä Krismayr ohjasi joukkuettaan positiivisella otteella. Hän kehui suomalaishyppääjiä kuivahyppyjen jälkeen, että kehitystä on tullut ja hyvin menee. Krismayr ei tosin omien sanojensa mukaan tähän tähdännyt tarkoituksella.

– Ehkä se nousee esiin luonteestani, Krismayr totea.

Myös joukkue oli iloisella päällä, kun pääsi harjoittelemaan Lahdessa upeassa auringonpaisteessa. Urheilijat hehkuttivat Krismayrin antamaa ensivaikutelmaa siitä, että hän tekee kaikkensa.

– Falko on erittäin määrätietoinen ja mukava kaveri. Joko sata prosenttia tai ei mitään. Hänellä on ehdoton halu tehdä hommaa kunnolla. Hän näkee meidän potentiaalimmekin. Voisi sanoa, että hyvin samantyyppinen kuin meidän päävalmentajamme Kukkonen, Leevi Mutru kuvailee.

Suomen maajoukkueen urheilijoista mielenkiintoisin tilanne lienee Ilkka Herolalla. Hänen henkilökohtaisena valmentajana jatkaa edelleen Jarkko Saapunki. Herola kokee, että hänen hyppämisensä on kehittynyt Saapungin johdolla, eikä koe nyt kahden valmentajan tilannetta ongelmallisena. Herolan harjoitussisältöön ei ole tarkoitus tehdä suuria muutoksia.

– Laji ja perusjutut pysyvät ihan samana, kuten oli odotettuakin. Mutta Falkolla oli hyvä ote valmentamiseen. Tykkäsin positiivisesta lähestymistavasta. Suomessa ollaan yleensä aika kriittisiä ja lähdetään virheistä liikkeelle. Mutta nyt tuotiin aika vahvasti esiin, että pitää myös keskittyä toimiviin asioihin, Herola kuvailee.

– Minulla on ollut Jarkon kanssakin toimiva suhde. Olen tottunut, että palautteenanto on myös positiivista.

Ilkka Herolaa (kuvassa) lukuun ottamatta suomalaisten mäkisuoritukset ovat olleet vaisuja. Kuva: Tomi Hänninen

Herola on vain iloinen siitä, että muille maajoukkuekavereille valmentajanvaihdoksesta voi tulla isoja hyötyjäkin. Herola korostaa, että valmennustilanteiden muotoutuminen on hyvin paljon kiinni vuorovaikutuksesta ja henkilökemioista. Nyt hän kokee, että kielieron aiheuttamista rajoitteista voi olla hyötyäkin maajoukkueeessa.

– Uudella ihmisellä on nyt valta tehdä tilanteesta haluamansa. Tämä varmasti auttaa vaikeuksissa olleiden kavereiden mielenhallintaa. Minulle on vaan mukavaa, että kaikilla muilla on hyvä fiilis hypätessä. Sen kanssa minulla itsellä ei ole ollut hirveästi vaikeuksia viime aikoina, Herola toteaa.

Puhtaalta pöydältä parempiin suorituksiin

Yksi hyppäämisen kanssa tuskailleista parin viime vuoden aikana on ollut Petter Kukkosen valmennettava Eero Hirvonen. Hän kokee, että nyt ei ole hyppäämisen kannalta ei ole mitään hävittävää.

– Nyt oli puhtaalta pöydältä tuore alku. Oli varmaan talven mukavimpia treenjä, Hirvonen totesi Krismayrin avausharjoituksista.

– Viimeisen vuoden aikana olen toki hypännyt varmasti paremmin. Mutta yhteen harjoituksen nähden saimme heti selkeästi uutta ideaa ja erilaista tunnetta. Oli hauskaa tehdä selkeitä muutoksia, eikä yrittää tehdä taas sitä samaa.

Hirvosen ongelmien kohdalla on puhuttu paljon ongelmista ylämäen laskuasennon kanssa. 24-vuotias laukaalainen kertoo, että heti ensimmäisessä harjoituksessa Krismayrin johdolla sitä päästiin viilaamaan.

– Sanotaanko näin, että teimme heti eri tavalla. Teimme yhteen harjoitushyppyyn kokonaislaskuasentoon isojakin muutoksia. Heti löytyi ihan hyviä juttuja. Toki monta kertaa muutosten jälkeen tulokset menevät huonompaan suuntaan, ennen kuin ne kehittyvät, Hirvonen muotoili tilannettaan.

Eero Hirvonen toivoisi pääsevänsä toissa kauden tasolleen ja siitä vielä paremmaksikin. Kuva: Tomi Hänninen

Hirvonen tavoitteleekin loppukaudesta positiivisia merkkejä hyppäämisessä, mutta ei odota mitään ihmeitä. Hän toivoisi kuitenkin aikanaan palaavansa kahden vuoden takaiselle tasolleen mäessä. Tuolla kaudella Hirvonen nappasi viisi palkintokorokesijaa, parhaina vetoina kakkossijat Rukalla ja Kligenthalissa. Hiihtäminen on mennyt eteenpäin, mutta mäkihypyssä on menty jopa taaksepäin.

Suomen tämän kauden ykköstykki Herola havittelee yhä sijoitusta kokonaiscupissa viiden joukkoon. Tällä hetkellä Herola on kahdeksantena. 24-vuotiaan Herolan paras kokonaissijoitus on seitsemäs sija kaudelta 2016–2017.

– Tähän mennessä voi olla kauteen todella tyytyväinen. On mukava jatkaa eteenpäin, kun on potentiaalia parempaankin, Herola totesi.

Lue lisää: