Suora

  • Rakkauden ja särkyneiden unelmien korut

Ruotsin naiskiekko toipuu yhä viime kevään MM-katastrofista – taustalla myös boikotti liittoa vastaan: "Tilanne on varmasti vaikuttanut pelaajiin eri tavalla"

Ruotsalaiset naisjääkiekkoilijat pyrkivät rakentamaan uskottavuuden uudestaan.

jääkiekko
Ruotsin maajoukkue
Ruotsin maajoukkueen MM-kisat olivat viime keväänä iso pettymys.Tomi Hänninen

Vajaa vuosi sitten Espoossa MM-kisoissa elettiin muitakin traagisia hetkiä kuin Naisleijonien MM-finaalissa. Ruotsin esitykset jäivät hengettömiksi ja joukkue romahti B-divisioonan puolelle. Tänä keväänä Ruotsin naiskiekko on pakkonousun edessä, kun joukkue matkustaa Ranskaan alemman divisioonan MM-jäille.

Kuluvaa kautta on leimannut kritiikki ja turbulenssi niin Damkronorin kuin jopa Ruotsin naisten liigan osalta. Sanailu on äitynyt värikkääksi, kuten esimerkit palkkapuheista tai liiton satsauksista osoittavat.

Entinen maajoukkuepuolustaja Ylva Martinsen tiesi päävalmentajaksi noustessaan, että Leif Boorkin jäljiltä pesä on kaikkea muuta kuin sopuisassa järjestyksessä. Kuluvaa kautta Martinsen kuvaa raskaaksi.

– Kun MM-kisojen pettymyksestä oli selvitty, saimme tehtyä hyvät suunnitelmat uutta kautta varten. Sitten puhkesi konflikti, joka myöhästytti kauden alkua melkoisesti, Martinsen muistelee.

Uudelleenrakentaminen MM-romahduksen jälkeen tyssäsi Martinsenin mainitsemaan odottamattomaan lisäkatastrofiin, kun pelaajat ryhtyivät boikottiin liittoa vastaan. Boikotin takia peruttiin Luulajaan lokakuulle suunniteltu maajoukkueturnaus. Maaottelut olisivat olleet tärkeä näyttöpaikka paitsi joukkueelle myös Ruotsin naisten liigan toiminnalle, Luulaja kun on satsannut SDHL:n joukkueeseen merkittävästi.

Vääntö, jota olisi pitänyt tehdä kaukalossa, tehtiin median kautta liiton ja pelaajayhdistyksen välillä. Boikottia kesti lokakuulle.

Liiton ja pelaajien välille syntyneen sopimuksen myötä pelaajat saavat jatkossa korvausta ansionmenetyksestä, lisäksi sopimus kattaa mitalibonukset ja vakuutukset. Mikäli kevään MM-kisat päättyvät iloiseen paluuseen ylempään A-divisioonaan, pelaajat saavat myös siitä bonuksen. Sopimuksen rahoitus tulee osittain naisten liigan ja edelleen miesten SHL:n kautta.

– Olen erittäin ylpeä siitä, että pysyimme yhtenäisenä ryhmänä ja että saimme eteenpäin tärkeitä asioita. Uskon, että nyt on menty eteenpäin, maajoukkueen ja Luulajan pitkäaikainen puolustaja Johanna Fällman kertoo.

"Tämä kaikki vaikuttaa MM-leiritykseen"

Pelilliseen ilmeeseen on löytynyt yhtenäisyyttä ja voitontahtoa, siitäkin huolimatta, että maajoukkueen kausi jäi boikotin takia auttamatta vajaaksi.

– Meillä piti olla 13 harjoitusmaaottelua, mutta nyt niitä ehtii olla ennen MM-kisoja vain kuusi, ja tämä kaikki vaikuttaa MM-leiritykseen. Toivottavasti ehdimme saada kaiken kuntoon ennen MM-kisoja, Martinsen jatkaa.

Pelaajat jatkoivat boikotin aikana arkeaan naisten liigassa. Se, miten maajoukkueen ympärillä pyörineet myrskytuulet ovat vaikuttaneet pelaajistoon, on päävalmentajan mukaan kiinni yksilöistä. Osa oli mukana näyttävästi, osa seurasi keskustelua taustalla.

– Osa pelaajista on nuoria ja he ovat olleet maajoukkueen mukana vasta lyhyen aikaa, toisaalta mukana on kokeneita pelaajia, joten tilanne on varmasti vaikuttanut pelaajiin eri tavalla.

Myrskytuulet tuskin laantuvat Tranåsin turnausmenestykseen, sillä samaan tapaan kuin viikonlopun sääennusteissa, keväälle on povattavissa vielä monta pyörrettä.

– Keskusteluilmapiiri naiskiekon ympärillä on muuttunut. Tapahtui niin paljon monenlaisia asioita ja loppujen lopuksi liitto on kuitenkin pieni toimimaan Ruotsissa. Meillä on ajatuksena, että jääkiekko kuuluu kaikille taustasta riippumatta. Me emme ole vieläkään siinä, mutta kehitystä tapahtuu ja se on tärkeintä. Kulttuurinen ja rakenteellinen muutos on kuitenkin kestänyt käsittämättömän kauan, sen tietävät kaikki mutta Ruotsin jääkiekko on kuitenkin oikealla tiellä, päävalmentaja Ylva Martinsen sanoo.

– Aika paljon on ollut kaikkea. Mutta nyt uskon, että olemme oikeilla jäljillä. Olemme tilanteessa, että kyse on oikeasti enemmän asenteista, kunnioituksesta meitä kohtaan, se on puuttunut keskustelusta meidän mielestämme. Toki myös siitä, että pitää olla varaa toimia maajoukkueena, puolustaja Johanna Fällman jatkaa.

Damkronorna
Ruotsin naisten jääkiekkomaajoukkue pelasi Helsingissä EHT-ottelussa joulukuussa 2018. AOP

Päävalmentaja Martinsen on joutunut valmentajana railakkaan henkilökohtaisen kritiikin kohteeksi. Nuori maalivahti Sofia Reidebom latasi Aftonbladetin haastattelussa helmikuun alussa, että Martinsenin pitäisi erota. Värikäspuheinen nuori kiekkoilija peilasi kritiikkiään Martinsenin siviiliyhteyksiin.

Martinsen on entinen maajoukkuepelaaja, mutta Reidebomin mielestä vapaa-ajanvietto maajoukkuepelaajien kanssa antaa väärän viestin. (siirryt toiseen palveluun)

Päävalmentaja tunnistaa kritiikin ja sen taustat.

– Espoon jälkeen pinnassa oli monenlaisia tunteita. Tämä on erittäin tärkeä kausi naisten maajoukkueelle, naiskiekolle Ruotsissa. Tiesin, että asemassani pitää olla valmiina ottamaan kritiikkiä vastaan, mutta luotan asemaani ja siihen, että liitto on valinnut minut tehtävääni, Martinsen sanoo.

Otsikoita tulee ja menee ja toisaalta ne voivat osaltaan nostaa yleistä mielenkiintoa naisten jääkiekkoa kohtaan. Ranskan MM-kisat pelataan huhtikuussa ja Ruotsin on esiinnyttävä edukseen Hollantia, Itävaltaa, Norjaa, Ranskaa ja Slovakiaa vastaan. Martinsen tunnustaa pakkovoittamisen paineen.

– Se tulee olemaan kova paikka. Jo edelliskevään MM-kisat näyttivät tasaisuutensa. Meidän on vain oltava hereillä ja pelattava parasta mahdollista peliä, Martinsen sanoo.

– B-divisioonan joukkueet tietävät, millaista peli sillä tasolla on. Emme voi mennä sinne ja ajatella, että voitot tulevat helposti, maajoukkuepakki Fällman sanoo.

Liigan ulkomaalaiset esimerkkinä

EHL-finaaleihin koottu Ruotsin joukkue on kahta pelaajaa lukuun ottamatta kerätty Ruotsin SDHL:n pelaajista. Naisten liiga voi paikoin hyvin, mutta edelleen Luulajan tai HV71:n kaltaiset mallioppilaat ovat vähissä.

Naisten SDHL uusin yhteistyökumppani julkistettiin maajoukkuetauon alla mutta edelleen erot liigaseurojen välillä ovat yhä melkoiset. Ulkomaalaispelaajia arvostetaan mutta heidän mukanaolollaan liigan kasvatustehtävä jää vajaaksi. Ruotsin liigassa ei ole kiintiötä ulkomaalaispelaajille. Tälläkin kaudella ulkomaalaisia pelaajia on tusinallinen neljässä joukkueessa, kärkijoukkue HV71 esimerkin johdolla.

Luulajassa yhdentoista pelaajan kansalaisuus on muu kuin Ruotsin. Naisleijonien hyökkääjä Petra Nieminen pelaa näkyvässä roolissa Luulajassa mutta hänen mielestään ulkomaalaisista ei voi tehdä syntipukkeja Ruotsin tilanteelle, päinvastoin.

– Uskon, että ruotsalaispelaajat vain kehittyvät, kun me olemme siellä. He saavat kovia pelejä, koska meistä on vastusta heille, he myös näkevät meistä mallia. Olen huomannut ainakin meillä, että ruotsalaiset yrittävät ottaa todella paljon mallia meistä ja yrittävät olla kuin me. Minusta se on vain heille hyvä juttu, Nieminen sanoo.

Lauantaina Damkronor hävisi Suomea vastaan EHL-kiertueen finaalissa Tranåsissa 0–4.

Lue myös:

Naisleijonat päätti EHT-finaaliturnauksen voittoon – Noora Räty nollasi Ruotsin

Noora Räty vaatii parempia olosuhteita naisten maajoukkuepeleihin – "Jotenkin nämä turnaukset päätyvät aina tällaisiin pikkukyliin"

Naisleijonien EHT-ottelu pelataan Eksjön “peltipurkissa”, jossa NHL-taso jää julisteisiin – “Ei tämä mikään uusi juttu ole”

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat