Kaisa Mäkäräinen on kannatellut Suomen MM-menestystä, mutta on sitä osattu aiemminkin – kun varamiehestä tuli maailmanmestari ja Ylen selostuskopissa vuodatettiin kyyneliä

Suomi on voittanut ampumahiihdon MM-kisoissa 36 mitalia. Näistä kuusi on tuonut Kaisa Mäkäräinen.

ampumahiihto
Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Mäkäräinen voitti vuonna 2011 Hanti-Mansijskissa kultaa ja hopeaa.Getty Images

Ampumahiihdon MM-kisojen sekaviesti kisataan tänään torstaina klo 15.30 alkaen. Suora lähetys TV2:ssa ja Yle Areenassa.

Suomen ampumahiihtomenestys MM-kisoissa on levännyt viime vuosina Kaisa Mäkäräisen harteilla. Mutta ovat suomalaiset menestyneet aikaisemminkin ampumahiihdon arvokisoissa, sillä yhteensä Suomen joukkue on voittanut historian aikana 36 MM-mitalia.

Saavutetuista mitaleista 10 on ollut kultaisia, 10 hopeisia ja 16 pronssisia. Näillä 36 mitalilla Suomi on mitalitaulukossa kuudentena, kun kärkipaikkaa pitää hallussaan Saksa (84-62-52) ennen Venäjää (72-71-48) ja Norjaa (71-66-60).

Kaisa Mäkäräinen on voittanut urallaan kaiken kaikkiaan kuusi MM-mitalia: yhden MM-kullan ja -hopean sekä neljä MM-pronssia. Näistä kulta ja hopea tuli vuoden 2011 Hanti-Mansijskin takaa-ajo- ja pikakilpailusta. Kolme pronssia Mäkäräinen on ottanut yhteislähdöstä ja yhden normaalimatkalta.

Mutta keitä muita löytyy mitalien takaa? Esimerkiksi Uumajan vuoden 1961 MM-kisoissa Kalevi Huuskonen voitti normaalimatkalla kultaa ja Paavo Repo samalla matkalla pronssia. Kaksikko kruunasi kisat Antti Tyrväisen kanssa vielä viestikullalla.

Huuskoselle Uumajan kisoista tuli suurmenestys, mutta hän pääsi joukkueeseen aluksi ainoastaan varamieheksi. Viimeistelyleirillä hänen vauhtinsa oli kuitenkin niin vakuuttavaa, että hän pääsi varsinaiseen kisaan mukaan. Kaksi MM-kultaa toi Huuskoselle myös Vuoden urheilija -tittelin.

Tyrväinen taasen vietti seuraavissa MM-kisoissa hopeajuhlia, sillä hän otti normaalimatkalla kakkossijan sekä Hämeenlinnan 1962 ja Seefeldin 1963.

1970-luvulla Suomeen saatiin kaksi uutta maailmanmestaria, kun maajoukkueen kantaviin voimiin kuulunut ja ladulla aina niin lennokas Juhani Suutarinen oli ykkönen Minskin 1974 sekä normaalimatkalla että pikakilpailusssa. Seuraavana vuonna Anterselvassa normaalimatkan mestariksi kruunattiin Heikki Ikola ja näistä vuoden 1975 Anterselvan kisoissa Ikola ja Suutarinen saavuttivat myös viestikultaa Carl-Henrik Flöjtin ja Simo Halosen kanssa.

Yle Urheilun asiantuntijanakin toiminut Ikola pokkasi normaalimatkalta mestaruuden myös vuonna 1977 Vingromissa ja 1981 kotikisoissa Lahdessa. Ikola kertoi Yle Urheilulle viisi vuotta sitten horjuttaneensa Norjan kisoissa paikallista voittajasuosikkia, Svein Engeniä viimeisellä ampumapaikalla. Ikola yritti ampua nopeasti, mutta ampui yhden laukauksen ohi.

– Laitoin äkkiä aseen selkääni ja sanoin kaverille, että come on let’s go. Kaveri meni siitä ihan sekaisin ja ampui kolme laukausta ohi, Ikola paljasti.

Ikola on yhä Suomen kaikkien aikojen menestynein ampumahiihtäjä arvokisamitaleilla laskettuna, sillä hänen palkintokaapistaan löytyy kolme olympiahopeaa, neljä MM-kultaa ja kolme MM-hopeaa.

Heikki Ikola
Heikki Ikola on yhä Suomen menestynein ampumahiihtäjä arvokisamitaleilla laskettuna.imago sportfotodienst / AOP

Ikolan jälkeen seuraavia maailmanmestaruusjuhlia saatiinkin odottaa 20 vuoden ajan, ennen kuin nykyisin Yle Urheilun asiantuntijana toimiva Paavo Puurunen voitti kultaa Pokljukassa. Mestaruus oli suuri yllätys, mutta lämmitti ampumahiihtoväkeä niin paljon, että Ylen asiantuntijana toiminut Heikki Ikola itki onnenkyyneliä selostuskopissa ja myöhemmin itkuun purskahti myös mestari-Puurunenkin, kun pääsi lähettämään kotijoukoille terveisiä.

Kaksi vuotta myöhemmin Puurunen saavutti pronssia Hanti-Mansijskin takaa-ajossa, ja sen jälkeen ei suomalaismies ole MM-mitalia saavuttanut.

Paavo Puurunen (keskellä), hopeamitalisti Valko-Venäjän Vadim Sashurin (vas.) ja pronssimitalisti Latvian Ilmas Bricis (oik.)
Paavo Puurusen (keskellä) mestaruusjuhlia vietettiin 19 vuotta sitten. Hopeaa sai Valko-Venäjän Vadim Sashurin (vas.) ja pronssia Latvian Ilmas Bricis (oik.).European Pressphoto Agency EPA

Naisten puolella ei Mäkäräisen lisäksi ole nähty mestaruusjuhlia, mutta Tuija Vuoksiala voitti Lahden MM-kotikisoissa 1987 normaalimatkalla pronssia. Lisäksi Suomi on kahteen otteeseen saanut viestissä pronssia. Tämä tapahtui vuonna 1985 Egg am Etzelin ja 1990 Oslon MM-kisoissa.

Myös vuonna 1998 Suomen naiset pokkasivat Hochfilzenin MM-kisoista mitalin, kun Katja Holanti, Tiina Mikkola, Mari Lampinen ja Yle Urheilun ampumahiihtolähetyksistä tuttu Sanna-Leena Perunka pokkasivat lajihistorian viimeisestä joukkuekilpailusta pronssia.

Ampumahiihdon MM-kisoja seurataan tiiviisti Ylen kanavilla 13.–23. helmikuuta. (siirryt toiseen palveluun)

Korjaus kello 16.55: Tuija Vuoksiala on voittanut vain kaksi pronssia, ei kolme, niin kuin jutussa alun perin luki.

Lue myös:

Suomen joukkue jahtaa mitaleja Mäkäräisen johdolla – näin seuraat ampumahiihdon MM-kisoja Ylen kanavilla

Norjan mitalitoivo Marte Olsbu Röiseland pahoissa aseongelmissa kaksi päivää ennen MM-kisoja – ase ajettiin Italiasta Saksaan korjattavaksi

Tylysti petetty Kaisa Mäkäräinen esitti 14 vuotta sitten yhden kainon toiveen – nämä uran huippuhetket kertovat, miten liinatukka Pohjois-Karjalasta toteutti unelmansa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat