Suora

  • Elävä arkisto esittää
  • Urheilustudio Lahdessa
  • karsinta HS 130
  • Urheilustudio Lahdessa

Patrik Laine nauraa osuvansa hädin tuskin tyhjään maaliin ja kaipaa futismaalia kaukaloon – Vancouverissa valmistaudutaan Sedinien juhliin, mutta mielensäpahoittajia riittää jonoksi asti

Nyt voit kuulla NHL:n sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan uutisten lähteeltä! Tilaa Yle Urheilun NHL-kirjeenvaihtajan Tommi Seppälän Änärikirje sähköpostiisi.

NHL
Ylen NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä
Kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikottain NHL:n kuumimmista puheenaiheista.Ian McCausland

Hyvää keskiviikkoa ja tervetuloa Änärikirjeen pariin.

Olen tehnyt NHL-kirjeenvaihtajan työtä nyt yhdeksän ja puolen vuoden ajan, eikä jossiteltavaa ole juurikaan jäänyt. Töitä on tehty ja lähes tulkoon kaikki toivomani kivet on käännetty. Eikä tapoihini muutenkaan kuulu tuijotella peräpeiliin, se ei vie ihmistä eteenpäin.

Löytyy silti omastakin komerosta ainakin yksi luuranko, mitä on joskus tullut mietiskeltyä.

Oi miksi, oi miksi lähdin keväällä 2018 Vancouverista pari viikkoa ennen runkosarjan loppua Winnipegiin aistimaan pudotuspelitunnelmia hyvissä ajoin? Olin varannut lennot ja majoitukset, kun Vancouverin ruotsalaiskaksoset Henrik ja Daniel Sedin yhtäkkiä muutaman päivän varoitusajalla päättivät lopettaa upeat uransa.

Jäi näkemättä seuralegendojen viimeinen kotiottelu.

Ja haluan nyt tässä vaiheessa korostaa, etten kanna NHL:ssä minkään seuran värejä, enkä kirjoita tätä Canucks-hattu päässä. Olisin silti halunnut nähdä ja kokea ottelun, joka telkkarin välitykselläkin oli yksi unohtumattomammista otteluista, mitä olen Pohjois-Amerikassa nähnyt.

Puhumattakaan lopputulemasta – totta kai ruotsalaiset ratkaisivat ottelun Arizonaa vastaan. Usein varauksellisesti käyttäytyvä vancouverilaisyleisö pauhasi ennen näkemättömässä hurmiossa tuon illan, kuten odottaa saattoi.

Tätä huumaa on tänä keskiviikkona Vancouverissa tarjolla lisää.

Viisikymmentävuotissyntymäpäiviään juhliva Vancouver Canucks jäädyttää keskiviikkona seurahistorian suurimpien pelaajien numerot 22 ja 33. Kuluva viikkokin on nimetty kaupungissa Sedinien mukaan. Jokaisena viikon päivänä tarjolla on jotakin ruotsalaispelaajiin liittyvää ohjelmaa tai mediatapahtumaa unohtamatta hyväntekeväisyystilaisuuksia.

Olen nähnyt Vancouverissa Trevor Lindenin, Markus Näslundin sekä Pavel Buren paitojen jäädytykset, mutta keskiviikko tulee olemaan jotakin ihan muuta. Niin rakastettuja kuin edellä mainitut seuraikonit ovat, kukaan heistä ei ole kaupunkilaisten sydämissä, kuten Sedinit.

Sedinien tapauksessa kyse on niin paljon enemmästä kuin jääkiekosta. Vaikka monet jääkiekkoilijat tekevät hyväntekeväisyyttä, ruotsalaisveljekset veivät jalkautumisen kansan pariin uudelle tasolle. Sedinit olivat rakennuttamassa kaupunkiin lastensairaalaa ja ovat sittemmin muutenkin olleet jatkuvasti antamassa takaisin yhteisölle, jolta itse ovat saaneet kaiken.

Ja mikä huomion arvoista, usein kaikessa hiljaisuudessa.

Edelleen Vancouverissa asuvat Modo-kasvatit ovat uran päättymisen jälkeen tavallinen näky niin peleissä kuin kaduilla. Milloin näitä tapaa kaupunkimaratonilla, milloin peleissä tai lastensairaalalla. Vaikka peliurat ovat päättyneet, takaisin antaminen ei ole – tästäkin syystä rakkaus veljeksiä kohtaan on kaupungissa täysin rajatonta.

Haluatko NHL:n sisäpiirijutut viikottain suoraan sähköpostiisi? Tilaa Tommi Seppälän Änärikirje. (siirryt toiseen palveluun)

On käsillä olevan upean viikon ympärillä silti myös erikoisia sivujuonteita.

Vancouverissa tuntuu nimittäin aina olevan jokin pieni selkkaus meneillään, joten miksei nytkin. Ristiriitoja tuntuu aina riittävän, milloin pelaajien ja fanien välillä, milloin sapeleita kalistellaan seuran toimistolla. Tätä draamaa on tietenkin ollut tarjolla nyt, kun Sedinit ovat kutsuneet kaikki entiset pelikaverit ja seurajohtajat paikalle.

Ensin pahoitettiin mieli Pavel Burelle.

Bure on aina ollut ristiriitainen hahmo Vancouverissa. Seurahistorian näyttävin pelaaja nautti fanien rajatonta ihailua, mutta samaan aikaan tällä oli kaikkina Canucks-vuosinaan toinen jalka koko ajan ulkona seurasta. Kun pelaajan toivoma seuravaihto lopulta tuli, fanit ja seurajohto pahoittivat mielensä.

Lopulta pitkän vihanpidon jälkeen seura – ja osa faneista – antoivat anteeksi ja jäädytti venäläisen kymppipaidan. Vancouveriin Burea on kuitenkin ollut vaikea saada ja myös nyt tämä kieltäytyi Sedinien esittämästä kutsusta. Ja siitäkös mielet pahoitettiin oikein porukalla.

Paha mieli on myös Trevor Lindenillä, vielä vuosi sitten seuran presidenttinä toimineella seuraikonilla. Linden savustettiin kesällä ulos seurasta, koska tämä oli muun seurajohdon kanssa eri mieltä siitä, miten uudelleenrakennusprojektia tulisi jatkaa. Lindenin mukaan nuorten pelaajien ja varausvuorojen haalimista olisi pitänyt jatkaa vielä parin vuoden ajan.

Muu seurajohto oli sitä mieltä, että nyt oli jo aika suunnata vapaille markkinoille hankkimaan myös veteraanipreesensiä. Omistaja Francesco Aquillini teki lopulta (laajalti kyseenalaistetun) ratkaisunsa ja Linden sai lähteä. Ei ole sittemmin Lindeniä hallilla näkynyt paitsi nyt maanantaina Sedinien kutsumana.

Sitten on vielä Ryan Kesler. Cup-finaaliin 2011 yltäneen joukkueen avainpelaaja, joka kiukutteli itsensä ulos kaupungista 2014. Pelattuaan Anaheimissa Kesler vieläpä iski tikaria parhaansa mukaan Canucks-fanien selkään Vancouverissa vieraillessaan. Nyt ääni kellossa on kuitenkin muuttunut.

Juhlallisuuksiin niin ikään osallistuva Kesler on läpi viime päivien pyydellyt paikallisissa julkaisuissa anteeksi takavuosien käytöstään paitsi joukkueelta, myös faneilta. Kesler, joka Vancouverin olympialaisten (2010) aikaan oli todennut vihaavansa kanadalaisia, on nyt vakuuttanut parhaansa mukaan rakastavansa sydämensä pohjasta Vancouveria.

Kesler on myöntänyt pelkäävänsä fanien reaktioita keskiviikkona. Kukkopoikamaisena ärsyttäjänä ja erinomaisena kahden suunnan pelaajana parhaina vuosinaan tunnettu Kesler on myöntänyt, että fanien raivoisa buuauskonsertti voisi pilata tämän Kanadan vierailun kokonaan.

Jos suotte, niin… anna minun kaikki kestää.

Eiköhän keskiviikkona kaikki osapuolet keskity osoittamaan arvostustaan heille, kenelle se kuuluu: Henrik ja Daniel Sedinille.

Dollareita
Tätä tulee Arizona kaipaamaan. Ison pinkan.All Over Press

Puheenaihe nyt

Sain muuten eilen pelissä käydessäni parkkisakot, sanotaanko näin, etteivät ihan ensimmäiset laatuaan allekirjoittaneelle tällä mantereella. Kukkaro kevenee 55 kanukkitaalalla eli noin 40 eurolla. Hieman isommat rapsut saattavat sen sijaan olla tulossa Antti Raannan edustamalle Arizona Coyotesille.

Kanadalainen TSN nimittäin kertoi tammikuun lopulla, että Arizonan epäillään toimineen nuorten varausikäisten pelaajien rekrytoinnissa väärin. Coyotesin väitetään tehneen kanadalaisissa junioriliigoissa pelanneille varausikäisille fysiikkatestejä ennen kesän virallisia niin sanottuja ”NHL Combine”-testejä, missä paikalla ovat kaikki seurat.

Ensin tapausta alkoivat tutkia kanadalaiset junioriliigat, jotka lähettivät kyselyt seuroilleen asian tiimoilta. TSN:n lähteiden mukaan nopealla tahdilla kävi ilmi, että useista seuroista vastaus oli ollut myöntävä: Arizona oli ollut kontaktissa useisiin nuoriin pelaajiin.

Seura kommentoi tapausta tammikuun lopulla lyhyesti toteamalla olevansa tietoinen syytöksistä. Coyotes lisäsi, että asiasta on keskusteltu seuran sisällä ja että tapausta ei kommentoida tällä haavaa enempää.

Menneen viikon lopulla asiasta saatiin lisää tietoa. TSN:n mukaan tapauksia olisi vähintään 20. Kun nyt sitten huomioon otetaan, että yhden rikkomuksen hinta on 250 000 jenkkitaalaa, luvassa saattaa olla jopa viiden miljoonan taalan paukku.

NHL tutkii tapausta edelleen eikä se ole antanut aikataulua sille, milloin se antaa päätöksensä.

Coyotesin onneksi sen pääomistaja Alex Meruelon netto-omaisuudeksi on arvioitu kaksi miljardia dollaria. Jos isompi paukku pamahtaa, omistajan kukkarosta ehkä löytyy tuo aiemmin mainittu ”viitonen”.

Pekka Rinne Juuse Saros
Pekka Rinne (vas.) sai väistyä Juuse Saroksen tieltä 21 minuutin pelin jälkeen, kun Vancouver oli repinyt johtonsa jo 4–0:aan.Getty Images

Seuraa tätä

Nashvillen maalivahtiosastolla tapahtuu (siirryt toiseen palveluun). Etenkin Pekka Rinteen tilannetta kannattaa pitää kevään edetessä silmällä. Nashville joukkueena on käynyt läpi vaikeaa kautta ja samaa voi sanoa seurahistorian parhaasta maalivahdista. Rinne ei ole saanut peliään käyntiin oikeastaan missään vaiheessa kautta ja tähän maanantain painajainen Vancouverissa oli selkeä jatkumoa.

Neljä maalia 21 minuuttiin ja vaihtoon. Rinteen heikot tilastot tältä kaudelta menevät osittain joukkueen piikkiin, mutta eivät kokonaan. Kaiken nähneen ja kokeneen kempeleläisen pelaamisesta huokuu juuri nyt hermostuneisuus ja epävarmuus. Kova halu onnistua tuntuu vievän kaiken tekemisen yliyrittämisen puolelle.

Kun Rinne vielä perustaa pelaamisensa puhtaan teknisen suorittamisen sijaan enemmän reagointiin, pelaaminen on mennyt välillä melkoiseksi uimiseksi maalivahdin alueella. Kun samaan aikaan Juuse Saros on pystynyt suorittamaan tasaisemmin, valmennusjohto on alkanut luottaa enemmän Sarokseen.

Ennen Vancouverin kamppailua Saros aloitti kolmessa ottelussa peräkkäin. Se oli valmennusjohdolta ensimmäinen viesti Rinteen suuntaan: parempaan on pystyttävä.

Aina rehellinen ja suorapuheinen Rinne oli maanantain Vancouver-muilutuksen jälkeen mietteliäällä tuulella.

– Vähiin jäi omat minuutit tällä neljän pelin reissulla. Tällainen peli on todella raskas, kun tuntuu, ettei oma peli ole lähtenyt kulkemaan oikein missään vaiheessa. Jos menee hyvin ja tulee tällainen, sen lakaisee helposti maton alle. Nyt tuntuu, että näitä on tullut itselle hieman liian usein ja siksi se tuntuu aika raskaalta, Rinne jutteli.

– Maalivahtina sekin laittaa ahdistamaan, että toisessa päässä (Jakob) Markström pelasi aivan unelmaottelun. Hän teki varmasti 5–6 aivan huimaa paraatipelastusta. Ilman niitä peli olisi ollut aivan erilainen. Kaverin veskari pelaa huippupelin ja sitten itse ei pysty auttamaan, niin olihan tämä aika vaikea peli.

Vaikka Rinteen pelimääriä on pudotettu viime vuosina, nyt käsillä olevassa tilanteessa suomalaisvahti ei ole NHL:ssä ollut koskaan. Pelimäärät eivät laske tällä hetkellä kuorman säästämiseksi, vaan siksi, että Saros yksinkertaisesti pelaa kaksikosta paremmin. Rinne on asetelmasta luonnollisesti hyvin tietoinen.

– Onhan tämä itselle uusi tilanne, kun minuutteja ei tule. Toisaalta Juuse pelasi tällä reissulla tosi vahvoja pelejä, kaksi voittoa ja yksi tappio. Mutta olen minäkin tosi kunnianhimoinen ja kilpailuhenkinen, että en minä ajatusmaailmaa mitenkään nyt muuttamaan ala, että tyytyisin istumaan ja katselemaan pelejä aitioista, Rinne muistutti.

Ei Rinnettä kannata siis kuvioista missään nimessä ulos laskea. Henkilökohtaisesti muistan Rinteen turhautuneempana kuin koskaan syksyllä 2016. Joukkueella ei kulkenut ja Rinnettä alettiin mediassa puhua jo ulos NHL:stä. Lopputulema oli, että Nashville eteni myöhemmin keväällä Stanley Cupin loppuotteluihin.

Työnteon kautta Rinne lähestyy huomista myös nyt.

– On kyllä ollut pirun vaikeaa. En mä silti nöyristelemään ala. Yritän nyt vain painaa hommia ja koittaa saada jossakin vaiheessa vähän jotakin mojoa kulkemaan omaan suuntaan. En oikein tiedä, mistä tämä johtu. Monen asian summahan tällainen kausi kuitenkin on, Rinne jatkoi.

– Toisaalta uuden koutsin (John Hynes) alaisuudessa ollaan pelattu nyt paremmin ja uskon, että se auttaa jatkossa sekä minua että Juusea.

Tätä, jos jotakin, kannattaa seurailla.

Auston Matthews
Mark Blinch / NHLI via Getty Images

Viikon ketju

Viikon ketju tulee Torontosta.

Minua nimittäin ainakin nauratti, kun Sportsnetin Chris Johnston ilmoitti Twitterissä Maple Leafsin lähtevän tiistain otteluun Arizonaa vastaan kärkiketjulla, jossa pelaisivat Auston Matthews, Mitch Marner sekä William Nylander. Tai enemmänkin nauratti Sportsnetin Elliotte Friedmanin vastaus Johnstonin twiittiin: ”Negotiation line”.

Friedman siis nimesi ketjun neuvottelijoiksi.

Havainto on erinomainen ja hauska, sillä Leafsin hankala tilanne palkkakaton alla on juurikin lähtöisin neljän kärkihyökkääjän sopimuksista. Kun kolmen edellä mainitun pelaajan lisäksi nippuun isketään kapteeni John Tavares, Torontolla on neljässä kärkihyökkääjässä kiinni noin 40 miljoonaa. Summa on posketon 80 miljoonan palkkakatolla.

Yleinen konsensus on, että rajoittamattomien vapaiden agenttien kanssa valtit ovat seurojen käsissä. Pelaajaa voi tarvittaessa istuttaa sivussa vaikka vuoden, jos summista ei päästä sopuun. Toronton nuori GM Kyle Dubas tuli kuitenkin viedyksi nuorten pelaajien toimesta niin sanotusti kouluun pahemman kerran.

Dubas nöyrtyi ensin Nylanderin ja sitten Matthewsin sekä Marnerin edessä. Parikymppiset pelaajat saivat mitä tahtoivat, minkä vuoksi joukkue on pahasti epätasapainoissa hyökkäyksen ja puolustuksen suhteen. Tämä on laajemmassakin katsannossa tilanne, joka saattaa vielä palata puraisemaan Dubasia ahteriin.

Negotiation line it is!

Patrik Laine
Patrik Laine myöntää, että maalit ovat tulleet tarpeeseen.Getty Images

Viikon suomalainen ja muut poiminnat

Viikon suomalainen tulee Winnipegistä, missä Patrik Laine on vihdoin saanut maalihanojaan auki oikein kunnolla. Kymmeneen edellisen ottelun saldo Laineelle on komea yhdeksän osumaa. Ajattelin yhdeksännen osuman – taannoisen hattutemppupelin – jälkeen tunnustella miehensä itsensä mietteitä.

Ja siis nimenomaan sen vuoksi, kun aiemmin talvella tullut pieni maalipyärähdys ei Lainetta lämmittänyt. Tuolloin hän totesi allekirjoittaneelle, ettei osuisi kiekolla veteen, vaikka putoaisi veneestä.

– Nyt osuu jo ainakin tyhjään maalin punaselta, Laine velmuili.

– En sitten tiedä, jos mentäisiin kauemmaksi. Välillä tuntuu, että tarvitsisin futismaalin tuonne jäälle, Laine jatkoi naureskellen

Tosiasiassa maalit ovat Laineelle hunajaa, josta tämä kaikesta muusta hyvästä huolimatta elää. Tamperelaisen kokonaisvaltainen tekeminen puolustamisineen kaikkineen on parempaa kuin koskaan ja syöttöpisteidenkin (29) osalta omat ennätykset on kirjattu uusiksi.

Pohjimmiltaan Patrik Laine on kuitenkin maalintekijä, jonka huulille aito hymy palaa vain punalampun sytyttämisestä.

– Valehtelisin jos väittäisin, ettei nämä maalit olisi hyvältä tuntuneet. On ollut ihan kiva, että on nyt saanut muutaman pussin tehtyä. Ehkä ei tarvitse jatkossa mailaa puristaa paikoissa enää niin tiukasti, voi ottaa hieman rennommin.

Kovista meriiteistään ja nuoresta iästään huolimatta Laine on etenkin Suomessa erittäin polarisoiva pelaaja ja persoona, jolta odotetaan alati paljon, ja nimenomaan maaleja. Vaikka Laine on käynyt läpi kuivia kausia, tällä on 21-vuotiaana kasassa mykistävät 134 NHL-maalia.

Vertailuksi mainittakoon, että Teemu Selänne pelasi Laineen iässä vielä Helsingin Jokereissa. Aleksandr Ovetshkin oli tehnyt 21-vuotissyntymäpäivänään 52 NHL-osumaa.

Halusinkin kysyä Laineelta, miten tämä itse tilastonsa ja uransa toistaiseksi näkee.

– Kyllähän tuollainen 134 maalia aika paljolta kuulostaa, kun miettii, että ikää on se 21. Tietää, että on tässä vissiin ihan hyvin tullut hommia tehtyä. Onnistuin 18-vuotiaana vakiinnuttamaan paikan ja sain heti kovia onnistumisia. On tässä jokunen pussi tullut tehtyä, Laine hymyilee.

Ei silti kannata ymmärtää väärin. Kuivien kausien aikana hymy hyytyy nopeasti ja toisinaan mailoista tulee takkapuita. Tarkoitus on sanoa, että nälkä tapaa kasvaa syödessä.

– Eikös se Teemu (Selänne) sanonut, että kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Totta kai kun niitä maaleja on tullut, niitä haluaa koko ajan lisää. En minä ainakaan tiedä yhtäkään pelaajaa, joka ei koko ajan haluaisi tulla paremmaksi. Tietenkin voin olla hieman tyytyväinen noihin lukemiin hieman, mutta ei liian tyytyväinen.

Tiistain heikosta Rangers-pelistä huolimatta Winnipeg on myös joukkueena ollut loistavassa lyönnissä viime viikot. Tulokset ovat olleet hyviä, mutta vielä vaikuttavampaa on ollut tapa, jolla joukkue on paiskinut hommia illasta toiseen – ja nimenomaan yhtenäisenä ryhmänä samaa köyttä vetäen.

Jets ei ole edelleenkään materiaaliltaan NHL:n eliittiä, etenkään peräpäästä, mutta sielua ja silkkaa taisteluhalua siltä on löytynyt useina iltoina vastustajaa enemmän.

– Kyllähän se laittoi miettimään, kun voitettiin yhdessä välissä kahdeksastatoista ottelusta viisi. Aloimme puhua, että tätäkö me nyt sitten halutaan, että kaikki jyrää meidän yli ja kausi loppuu huhtikuussa. Nyt ollaan alettu sitten jättämään jäälle kaikki ja joka jätkä pelaa tuolle logolle rinnassa, taistelu tulee sen mukaan.

– Kovia päänahkoja on nyt saatu, joten hieman voi tähänkin olla tyytyväinen.

VIIKON YLLÄTTÄJÄ

Oli pakko nostaa tämä jätkä esiin.

Jos pitäisi nostaa tapetille yksi pelaaja, joka on noussut eturiviin kuluvalla kaudella täysin yöstä, voi olla, että valitsisin Floridan Noel Acciarin. Aloin tiistaina pohtia, millaisen kertoimen olisin saanut Vegasin vedonlyöntitoimistoilta kesällä, jos olisin lyönyt vetoa siitä, että Acciari tekee tällä kaudella NHL:ssä enemmän maaleja kuin Aleksander Barkov.

Acciari teki tiistaina kauden 19. osumansa, Barkovilla on kasassa 16. Molemmat ovat pelanneet 53 ottelua.

Kun puhumme Acciarista, puhumme 28-vuotiaasta amerikkalaispelaajasta, jota ei koskaan varattu NHL:ään. Vielä viime kaudella Acciari oli Bostonissa kolmentoista minuutin pohjaketjujen raataja. Ennen tätä kautta Acciari oli tehnyt NHL:ssä 179 ottelussa 18 osumaa – kuten todettu, tämän kauden saldo näyttää nyt yhdeksäätoista.

Joulukuussa Acciari teki hattutempun kahdessa ottelussa peräkkäin.

Eikä tämän keskushyökkääjän jääaikakeskiarvo vieläkään kuuttatoista minuuttia korkeammalle nouse. Itse asiassa jenkkisentterin 1,58 tehtyä maalia pelattua tuntia kohden on koko NHL:n viidenneksi paras noteeraus tältä kaudelta 40 pelatun ottelun rajalla. Lukemat ovat samaa tasoa Auston Matthewsin ja Aleksander Ovetshkinin kanssa.

Kukaan – tarkoitan kukaan missään – ei nähnyt tämän tulevan.

Mikäli tahti pysyy yllä, haarukassa on jopa kolmenkymmenen maalin saldo. Melko kovia lukemia varaamattomalle late bloomerille, joka tienaa kuluvasta kaudesta ainoastaan 1,67 miljoonaa jenkkitaalaa.

EPILOGI

Tällaisia NHL-tarinoita tällä kertaa. Kiitos, kun olitte taas mukana ja oikein hauskaa loppuviikkoa. Ensi viikolla postilaatikkoon putoaa uusi kirje uusine tarinoineen.

Tommi Seppälä, Vancouver

Tämä juttu on julkaistu alun perin Tommi Seppälän Änärikirjeenä. Tilaa kirje tästä linkistä tai jutun alta, niin kuulet jatkossa maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiirijutut ensimmäisenä – joka viikko. (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös

Nashvillessä vallitsee vihdoin kuri – Mikael Granlund on noussut joukkueensa parhaaksi hyökkääjäksi: "Hän pelaa hirveällä sykkeellä"

Kommentti: Juuse Saros on tällä hetkellä parempi kuin Pekka Rinne – Nashvillen kakkosvahdilla on nyt käsissään elämänsä tilaisuus

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat