Suora

  • "Äiti, anna mä menen": Mikael Hagelstam muutti 13-vuotiaana ulkomaille tanssin vuoksi - ei välitä, kun virolaisvalmentajat huutavat hänen tuhlaavan vanhempiensa rahoja
  • Urheiluruutu

Kommentti: Hiihtopomot pelleilevät mieshiihtäjien kustannuksella vuosi toisensa jälkeen – ”kuolleena syntyneen idean” tulokset eivät jätä mitään epäselväksi

Maastohiihdon maailmancupin kalenteriin pesiytyi 2010-luvulla jotain, mikä ei sinne kuulu, kirjoittaa Yle Urheilun toimittaja Atte Husu.

hiihto
Tuttu näky: miesten 15 kilometrin massalähdössä loppusuoralla on tunkua.
Tuttu näky: miesten 15 kilometrin massalähdössä loppusuoralla on tunkua.imago sportfotodienst / All Over Press

Kun kerrataan kuluvaa maailmancupin kautta, päivämäärällä 28. joulukuuta on oma lukunsa. Tuolloin Sveitsin Lenzerheidessa käynnistyi jokavuotinen Tour de Ski -kiertue, jonka Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on polttomerkannut lippulaivatapahtumakseen etenkin arvokisattomina kausina.

Vauhdin hurmaa juustomaan jylhissä vuoristomaisemissa. Siinä mainoslause, jonka valtaosa hiihtopampuista olisi varmasti ostanut etukäteen, kun miehet olivat starttiviivalla 15 kilometrin yhteislähtökisassa. Lähtöpaukun jälkeen kaava oli kuitenkin tuttu: ensin köröteltiin puoli tuntia sopusoinnussa, minkä jälkeen kovin kirimies korjasi hedelmät. Kuulostaako tutulta? Palataan tähän tuonnempana.

Lenzerheiden viimeisillä kilometreillä vikkelin oli Venäjän Sergei Ustjugov, mutta yksi viime vuosien parhaista tykkikireistä jäi kuitenkin iltauutisten kisakoosteissa statistin rooliin. Päähuomion varastivat nimittäin hissukseen edenneet hiihtäjät. Kun kärki paineli ylös ensimmäistä mäkeä, valtaosa huippukuntoon viritetyistä hiihtäjistä joutui etenemään kävelyvauhtia, koska helppo rata oli liian kapea vastaanottamaan 86 hiihtäjää.

Samanlaisen letkajenkan pelättiin toistuvan viime viikonloppuna Ruotsin Falunissa, mutta miesten 15 kilometrin massalähdöstä saatiinkin kunnon hiihtokilpailu, vaikka tykkilumesta kyhätty 2,5 kilometrin rata muistutti vaativuudeltaan maailmancupin sijaan ennemmin kevääntuoksuisia puistohiihtoja.

Norjan Hans Christer Holund löi tallan pohjaan heti lähdöstä, minkä jälkeen Iivo Niskanen sekä norjalaiset Sjur Röthe ja Simen Hegstad Krüger pitivät vuorollaan huolta, että matkavauhti karsi kärkijoukkoa kovalla kädellä. Viimeisellä kierroksella voittotaistelussa oli mukana enää seitsemän hiihtäjää, joista Venäjän Aleksandr Bolshunov korjasi potin hurjalla loppuvedollaan. Stadionalueen kirissä Bolshunov löi Röthen 0,9 sekunnilla – kaikki normaalia tähän mennessä – mutta kaksikon takana ero muihin venähti poikkeukselliseksi.

Kolmantena maalilinjan ylittänyt Venäjän Ivan Jakimushkin jäi Bolshunovista 9,7 sekuntia, mikä on toiseksi eniten miesten 15 kilometrin yhteislähtöjen historiassa. Kyseisiä lyhyitä massalähtöjä on hiihdetty vuosien saatossa kaikkiaan 27 kappaletta, joista rajuimmat erot kärkikolmikon sisällä nähtiin Val di Fiemmessä 2016. Tuolloin Norjan Martin Johnsrud Sundby jätti seuraavia maalilinjan ylittäneitä 7,7 ja 12,6 sekuntia.

Kyllä, luit oikein. Koko historian suurin voittomarginaali miesten 15 kilometrin massalähdöissä on massiiviset 7,7 sekuntia, ja vain kerran kolmanneksi tullut on jäänyt voittajasta yli kymmenen sekuntia. Edellä mainituista 27 kilpailusta peräti 19:ssä voittomarginaali on ollut alle sekunti ja vain neljästi yli 2,2 sekuntia.

Kylmä vastaanotto

Vaikka miesten 15 kilometrin yhteislähtö debytoi maailmancupissa jo keväällä 2003, siinä kilpailtiin vain kahdesti ennen kautta 2011–2012 – eikä ihme. Vastaanotto oli nimittäin hiihtäjien keskuudessa kaikkea muuta kuin lämmin.

– Muistan sitä päiden pyörittelyä, että mitä helvettiä tässä oikein halutaan. Idea oli kuollut jo syntyessään, eräs mieshiihtäjä kiteytti Yle Urheilulle 15 kilometrin yhteislähtökokeilun 17 vuoden takaa.

Miesten 15 kilometrin yhteislähdöissä kolarit ovat erittäin yleisiä, sillä valtaosa radoista on erittäin nopeita ja kapeita.
Miesten 15 kilometrin yhteislähdöissä kolarit ovat erittäin yleisiä, sillä valtaosa radoista on erittäin nopeita ja kapeita.EPA-EFE / URS FLUEELER

Aika teki kuitenkin tehtävänsä. Vuosituhannen alusta lajia on viety asteittain nopeampaan ja lyhyempään muottiin samalla kun kilpailumäärät ovat kasvaneet. Jos kaudella 2000–2001 maailmancupin henkilökohtaisia kisoja oli 20 kappaletta, niistä 13 oli väliaikalähtöjä, viisi sprinttejä, yksi skiathlon ja yksi 30 kilometrin massalähtö.

Kuluvan cupkauden kalenteriin henkilökohtaisia kisoja runnottiin puolestaan 35, joista valtaosa, 14 kappaletta, on sprinttejä. Väliaikalähtöisiä kisoja oli alun perin merkattu seitsemän, mutta määrä putosi kuuteen, kun Falunin järjestäjät eivät pystyneet tekemään viiden kilometrin rataa lumenpuutteen takia.

30 kilometrin väliaikalähdön tilalla kilpailtiin jälleen lyhyen matkan yhteislähtö, jonka osuus kilpailukalenterissa nousi seitsemään. Kun päälle tulevat vielä kuusi takaa-ajokilpailua ja kaksi skiathlonia, tv-katsoja saa repiä riemua porukassa hiihtämisestä enemmän kuin riittävästi.

Naisten massalähtökisoissa vastaavaa porukkahiihtelyä ei esiinny, sillä tilastojen valossa tasoerot ovat suuremmat kuin miesten kisoissa. Miehissä hiihtäjät etenevät myös selvästi naisia nopeammin, ja mitä kovemmasta vauhdista on kyse, sitä suurempi on joukossa hiihtämisen tarjoama peesihyöty. Miesten massalähtöjen kannalta ongelmaksi muodostuvatkin maailmancupin ratojen latuprofiilit, joissa pitkät laskut ja niitä seuraavat helpot osuudet vaikeuttavat merkittävästi irtiottojen tekemistä etenkin yksin.

On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että joukko hiihtäjiä laskee edellisessä mäessä viiden sekunnin kaulan repäisseen karkulaisen nopeasti kiinni. Kukin voi pohtia tahollaan, miksi irtioton yrittäjät ovat olleet harvassa lyhyissä massaspurteissa. Viime sunnuntaina Falunissa nähdyt erot olivat distanssihuippujen vuorovedolla ylläpitämän vauhdin ja ennen kaikkea raskaan keli yhteissumma.

Syy, miksi miehet kilpailevat maailmancupissa lyhyttä yhteislähtöä, löytyy televisiosopimuksista, joiden oikeuksienhaltija ei ole FIS vaan Sveitsissä majaa pitävä markkinatoimija Infront. Jos 15 kilometrin väliaikalähdössä pelkästään 70 hiihtäjän matkaan lähettäminen kestää 35 minuuttia, samassa ajassa yhteislähtökisa on jo paketissa. Täysin toinen kysymys on, miksi väliaikalähtökisat halutaan näyttää tv:ssä alusta loppuun sen sijaan, että fokus olisi vain ns. "kuumassa ryhmässä" kuten alppihiihdossa.

Askel vanhaan päin

Kun tarkastellaan 2000-luvun urheilukenttää ja siinä eniten muuttuneita lajeja, maastohiihto on käynyt läpi yhden suurimmista murroksista. Täyden kauden läpi vieminen on hiihtäjille nykyisin äärimmäisen haastavaa, jopa mahdotonta. Levon ja harjoittelun määrä on supistunut rajusti samalla kun matkustuspäivät ovat lisääntyneet, minkä johdosta sairastumisen riski on korkeampi kuin koskaan.

Maailman parhaana sprintterinä tunnettu Johannes Hösflot Kläbo (kärjessä) on voittanut urallaan neljä 15 kilometrin massalähtöä. Neljällä voitollaan hän on menestynein lyhyiden yhteislähtöjen mieshiihtäjä yhdessä Kazakstanin Aleksei Poltoraninin kanssa.
Maailman parhaana sprintterinä tunnettu Johannes Hösflot Kläbo (kärjessä) on voittanut urallaan neljä 15 kilometrin massalähtöä. Neljällä voitollaan hän on menestynein lyhyiden yhteislähtöjen mieshiihtäjä yhdessä Kazakstanin Aleksei Poltoraninin kanssa.EPA / ANDRE PICHETTE / All Over Press

Jotta kilpailujen taso säilyisi mahdollisimman korkeana, hiihtopomojen olisi viimeistään nyt aiheellista pohtia lajimuotojen viemistä erilleen. Tämä tarkoittaisi, että sprintit ja normaalimatkat eriytettäisiin omille viikonlopuilleen, ja jatkossa lajiperhe kokoontuisi yhteen vain arvokisoissa ja Tour de Skillä.

Kun Yle Urheilu kysyi kymmeneltä kotimaiselta ja kansainväliseltä hiihtovaikuttajalta, olisivatko he valmiita viemään sprintit ja normaalimatkat omiksi viikonlopuikseen, malli sai laajaa kannatusta. Sen sijaan yhdessä asiassa vallitsi selvä yksimielisyys: miesten 15 kilometrin massalähdöstä on päästävä eroon.

Ensi kaudella niitä on luvassa vielä kolme, mutta joukkoon mahtuu myös tuulahdus menneestä, sillä Holmenkollenilla naiset hiihtävät 30 ja miehet 50 kilometriä väliaikalähtöinä ensi kertaa sitten kevään 2008. Klassikkokisan palauttaminen vanhaan muottiinsa saattaa tuoda tv-vastaanottimien ääreen puritaaneja, joille 2000-luvun kehitys on ollut liian kova pala nieltäväksi. Kollenin kisoissa yksi asia on lähes sataprosenttisen varma: kärkisijojen välisiä eroja ei ainakaan lasketa kymmenyksissä.

Lue lisää:

Unohtakaa hetkeksi Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski – Yle Urheilu avaa Suomen hiihdosta hurjia lukuja, jotka herättävät ison joukon kysymyksiä

Hiihtolupaus Timo Mantere lopetti vain 21-vuotiaana ja teki elämässään täyskäännöksen: valmistaa nyt pirtua, hiihtää huippuvauhtia eikä halua sponsorirahaa mistään hinnasta

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat