Tutkija Kati Lehtonen ei näe tarvetta huippu-urheilulaille ja pitää sitä epämääräisenä: "Kaikki kotiläksyt ovat valmisteluprosessissa jääneet tekemättä"

Erikoistutkija Kati Lehtonen pelkää, että huippu-urheilulaki voisi jakaa valtaa väärille toimijoille.

Urheilupolitiikka
Tutkija Kati Lehtonen
Esa Fills / Yle

Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä selvitys huippu-urheilulain tarpeellisuudesta herättää keskustelua. Valtion liikuntaneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointijaoksen jäsen ja erikoistutkija Kati Lehtonen ei kannata huippu-urheilulakia.

– Ei, en näe tarvetta sille, Lehtonen kertoo puhelimitse Yle Urheilulle.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana huippu-urheilua on muutettu ja osa rakenteista on jäänyt keskeneräiseksi. Jotenkin tuntuu, että tässä yritetään paikata näitä jälkiä, hän jatkaa.

Lain tarpeesta on tehty kysely, joka on toimitettu isoille lajiliitoille ja erilaisille urheilutoimijoille. Sen viimeinen vastauspäivä on ensi viikolla ja selvityksen on määrä olla valmis kesäkuussa. Lehtonen sai kyselyn Valtion liikuntaneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointijaoksen jäsenenä.

Lehtosen mukaan mahdollisella huippu-urheilulailla tai jopa liikuntalain täsmennyksillä halutaan antaa muodollista valtaa eri toimijoille.

– Kun lisätään formaalia valtaa huippu-urheiluyksikölle ja olympiakomitealle, yritetään kuroa kiinni esimerkiksi kesken jäänyttä luottamuksen rakentamista huippu-urheilujärjestelmän sisällä, tutkija selventää.

Miksi juuri nyt?

Tutkija Lehtonen on hämmästellyt lakivalmistelua ja pitää sitä paitsi hankalasti ymmärrettävänä, myös epämääräisenä.

– Koko lakivalmistelu ja pohdinta sen tarpeesta on lähtenyt sangen kummallisesti liikkeelle. On pitänyt itse arvailla tarkoitusperiä ja taustoja, hän sanoo.

Tutkija arvelee, että lain tarpeellisuutta kartoittavaa kyselyä valmisteltaessa ei ole tarkemmin pohdittu, keneltä asiasta pitäisi kysyä ja miten. Kyselyä ei esimerkiksi ole toimitettu ollenkaan urheilijoille, vaan ainoastaan liitoille ja muille toimijoille. Myös mahdollisen lakivalmistelun taustat ja syyt on jätetty arvailtavaksi.

– Kyselyssä ei juurikaan avattu, mitä niin erityistä huippu-urheilussa on tällä hetkellä tapahtunut, että juuri nyt tarvittaisiin laki. Mikä on peruste verrattuna johonkin muuhun järjestelmään ja miksi se olisi Suomessa relevantti? Kaikki kotiläksyt ovat valmisteluprosessissa jääneet tekemättä.

Kenelle valta kasautuu?

Huippu-urheilulaissa Lehtonen näkee mahdollisuuksia, mutta pitää niitä epätodennäköisinä.

– Jos laissa sanottaisiin, että vähintään 50 miljoonaa valtion budjetista pitää joka vuosi ohjata huippu-urheiluun valtion taloustilanteesta huolimatta, se olisi ehdoton etu. Näen sen aika epärealistisena ja absurdina erityisesti, kun urheilulle ja huippu-urheilulle jaettavat rahapelituotot vähenevät.

Ongelmia hän näkee erityisesti valtasuhteissa ja resurssien käytössä.

– Näen uhkakuvan, että lailla legitimoidaan valtapositio toimijalle, joka ei välttämättä pitkässä juoksussa pysty sitä valtaa käyttämään. Tulisivatko lajiliitot alisteisiksi esimerkiksi huippu-urheiluyksikön toiminnalle? Näen, että lain pitäisi vahvistaa lajiliittojen asemaa huippu-urheilujärjestelmissä, Lehtonen sanoo.

Tutkijan mukaan juuri lajiliitot ovat huippu-urheilun ensisijaisia tekijöitä ja vastuullisia huippu-urheilumenestyksestä.

Nyt tehty rakenteellisia muutoksia

Lehtosen mukaan suomalaista huippu-urheilua on pyritty edistämään rakenteellisilla muutoksilla. Suomen kokonaisjärjestelmä on kuitenkin pitkään ollut valtion ja urheilutoimijoiden sekamalli ja siinä ei osata tällä hetkellä elää. Valtio ohjaa huippu-urheilua omilla ohjauskeinoillaan ja toista jatkuvasti laajenevaa kokonaisuutta eli lajiliittoja, akatemioita, opistoja, valmennuskeskuksia ja jopa yksittäisiä toimijoita, yrittää hallinnoida Olympiakomitea ja sen huippu-urheiluyksikkö.

– Malli voisi olla toimiva, mutta se edellyttäisi valtiolta ja Olympiakomitealta yhteisymmärrystä ja erityisesti Olympiakomitealta kykyä johtaa muuten kuin jakamalla rahaa. Siihen ilmeisesti tämä uusi lakivalmistelu tähtää.

– Näen aika yksioikoisena ja mustavalkoisena, että rahan jakaminen on ainoa ohjausmekanismi suomalaisen huippu-urheilun kehittämisessä. Painottaisin enemmän yhteisen luottamuksen ja arvopohjan löytämistä, se on perusta systeemien toiminnalle, Lehtonen sanoo.

Lue myös:

Urheiluministeri tilasi selvityksen huippu-urheilulaista, mutta suurin suomalaisia urheilijoita mietityttävä asia jää pimentoon: "Ei kuulu toimeksiantoon"

Suomen jääkiekkoilijoiden pomo tyrmistyi, kun kysely huippu-urheilulain tarpeellisuudesta ei lähtenyt urheilijoiden edustajille: "Kummaksun merkittävästi"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat