Suora

  • Sim racing: Kaikkien Aikojen Rallicross-sarja, 1. osakilpailu
  • Urheiluruutu

Suomalaisen pikajuoksun uusi kärkinimi nousi huipulle valmennusryhmien ulkopuolelta – todellinen monilahjakkuus hurmaa myös pianonsoitollaan: "Voiko kaikessa olla noin hyvä"

Jo 14-vuotiaana Kalevan kisojen finaalissa ensi kertaa juossut Lotta Kemppinen tekee vuosien vammakierteen jälkeen kovaa tulosta pikamatkoilla.

yleisurheilu
Lotta Kemppinen
Lotta Kemppinen iloitsi 100 metrin Suomen mestaruudestaan viime kesän Kalevan kisoissa Lappeenrannassa.Anssi Mäkinen / SUL-arkisto

Vuoden 2020 hallikaudella Lotta Kemppinen yllättää kaikki. Edelliskesänä vihdoin terveenä kilpailemaan päässyt pikajuoksija jatkaa hallissa siitä, mihin ulkoradoilla jäi.

Kello pysähtyy suomalaisittain kovaan aikaan 7,28 tammikuun lopulla Helsingissä. Tulos alittaa myös Nanjingin MM-hallien tulosrajan 7,30.

Valitettavasti Kiinassa pidettäväksi suunnitellut MM-hallit perutaan koronaviruksen takia. Kemppisen aikuisten arvokisadebyytti saa odottaa.

– Tietysti olisi ollut tosi siistiä, että olisin päässyt tekemään debyytin aikuisten arvokisatasolle, mutta kyllä se on ihan hyvä että mennään terveys edellä, Kemppinen sanoo Yle Urheilulle.

Kemppinen, 21, on ollut yksi tämän hallikauden suomalaissensaatioista. Hän on noussut kansainvälisen läpimurron kynnykselle Suomen Urheiluliiton valmennusryhmien ulkopuolelta.

Lotta Kemppinen
Lotta Kemppinen harjoittelee Helsingin Myllypurossa.Pekka Koli / Yle

Viitteitä läpimurrosta oli nähtävissä jo viime kesänä. Kemppinen voitti naisten Suomen mestaruuden sadalla metrillä. Hänen aikansa 11,50 jäi kuitenkin viisi sadasosaa SUL:n naisten EM-ryhmän tulosrajasta, eikä lahjakasta nuorta naista hyväksytty SUL:n valmennusryhmiin.

Tammikuussa 60 metrillä juostu 7,28 on tämän kauden Euroopan tilastossa kahdeksantena. Hallikauden tulosten perusteella urheilijan on mahdollisuus saada valmennustukea kevään harjoituskauteen.

Urheilu alkaa 4-vuotiaana

Lotta Kemppisellä oli liikkuminen verissä jo pikkutyttönä. Hänellä on äidin puolelta pohjalaiset sukujuuret ja heti kun voimakastahtoinen tyttö oppi kävelemään, hän ei enää viihtynyt rattaissa.

– Olen kuullut vanhemmilta, että kun me olemme lähteneet ulos kävelemään, niin minä en ole halunnut istua rattaissa, vaan olen halunnut olla se joka työntää niitä rattaita, kertoo Kemppinen.

Kemppinen aloitti ohjatun liikuntaharrastuksen jo neljä-vuotiaana. Ensimmäinen laji oli telinevoimistelu. Kahdeksanvuotiaana mukaan tuli yleisurheilu. Lisäksi Kemppinen harrasti myös uintia.

– Meillä oli aina naapureiden lasten kanssa kaikkia pihapelejä. Juoksimme ympäri taloyhtiötä ja kävimme eri pihoilla leikkimässä, sanoo Itä-Helsingissä asuva pikajuoksija.

"Multitalentti"

Urheilu ei ollut lapsena Kemppisen ainoa kiinnostuksen kohde. Koulunkäynti sujui hyvin ja lahjakas lapsi innostui musiikista. Kemppinen oli yhdeksänvuotias, kun hän sai pianon.

– Sanoin vanhemmille, että haluaisin soittaa pianoa. Vaari toi meille Seinäjoelta pianon. Sitä kautta pääsin musiikkiharrastukseen kiinni. Sitä jatkoinkin aika monta vuotta hyvinkin aktiivisesti, muistelee Kemppinen.

Telinevoimistelun harrastaminen loppui 11-vuotiaana ja uintikin jäi vähemmälle. Yleisurheilu jatkui Kemppisen elämässä sitäkin tiiviimmin.

– Olen aina tykännyt juosta, mutta olen myös pitänyt kaikista heittolajeista. Pienenä minulle kävi mikä tahansa laji joka tuli vastaan. Sitä oli kiva kokeilla ja opetella uutta.

Mervi Brandenburg
Mervi Brandenburg on valmentanut Kemppistä 11 vuotta. Kuva Portugalin leiriltä keväällä 2019.Tapio Nevalainen / SUL-arkisto

Niihin aikoihin SM-tason entinen kiekonheittäjä Mervi Brandenburg aloitteli valmentamista ja kyseli Kemppisen silloisesta seurasta Viipurin Urheilijoista, löytyisikö heiltä lahjakkaita vanhempia kiekonheittäjiä, joita hän voisi alkaa valmentamaan.

– Minulle sanottiin, ettei seurassa ole vanhempia heittäjiä, mutta lahjakkaiden 11-vuotiaiden tyttöjen ryhmä olisi vailla heittovalmentajaa. Piti vähän aikaa miettiä, mutta sitten suostuin, muistelee yli 50 metriä aikanaan itse kiekkoa heittänyt Kemppisen valmentaja Brandenburg.

– Muistan kun tytöt istuivat rivissä ja totesin että kiekko ei taida kuulua teidän lempilajeihinne. Lotta vastasi siihen nasevasti ”En minä voi tietää, kun en ole koskaan kokeillut sitä lajia”.

Siitä alkoi urheilijan ja valmentajan yhteinen taival, joka on kestänyt jo noin 11 vuotta.

Paljon hymyilevä Kemppinen on päättäväinen nuori nainen joka tekee mitä tahtoo. Sen on huomannut myös valmentaja.

– Lotta on multitalentti tyyppi ja lahjakas vähän kaikessa. Hän on suorittanut koulun hyvin arvosanoin, pianonsoiton hienosti ja sen lisäksi vielä urheilun. Olin jossain vaiheessa huolissani, että voiko kaikessa olla noin hyvä, naurahtaa Brandenburg.

Kemppinen ei ole täysin jättänyt pianonsoittoa. Musikaalinen nuori nainen pitää erityisesti klassisesta musiikista. Kun Kemppinen soittaa Chopinia pianolla yliopiston aulassa, hän saa heti puolalaistaustaisen kuuntelijan, joka on soitosta haltioissaan.

Tilanteesta riippuen Kemppinen kuuntelee myös muunlaista musiikkia. Myös urheilu ja opiskelu rinta rinnan sopivat Kemppiselle mainiosti.

Tällä hetkellä Kemppinen ahkeroi Helsingin yliopistossa opiskelemalla elintarviketiedettä. Kandia kirjoittavalla pikajuoksijalla on kolmas opiskeluvuosi menossa.

Kemppisen soittoa voi kuunnella alla olevalta videolta.

Kalevan kisojen finaalissa vain 14-vuotiaana

Aluksi Kemppisestä leivottiin nopeuspohjaista moniottelijaa. Hän ottelikin seitsenottelussa yli 5 000 pistettä, mutta nuorten välineillä.

– Lotta olisi ollut hyvä ottelija jos jalat olisivat kestäneet, sanoo valmentaja Brandenburg.

Kemppinen kertoo omaksuneensa helposti uusia lajeja.

– Musiikista tullut rytmitaju auttaa myös urheilussa. Opin erilaiset liikkeet nopeasti.

Kemppinen menestyi nuorten sarjoissa kiitettävästi. Hän saavutti nuorissa 25 mitalia, joista 19 on henkilökohtaisia. Lahjakkuus pääsi näyttämään taitojaan aikuisten sarjaankin harvinaisen nuorena.

Kemppinen väläytti huippulahjojaan ensimmäisen kerran jo 14-vuotiaana. Hän pääsi mukaan vuoden 2012 Lahden Kalevan kisoihin ja selvitti tiensä naisten sadan metrin finaaliin. Suoritus oli 14-vuotiaalle urheilijalle täysin poikkeuksellinen.

Siihen aikaan nuorilla urheilijoilla ei vielä ollut SUL:n nykysäännöissä olevia alle 16-vuotiaiden kilpailemisen estäviä ikärajoja.

– Olen katsonut pienenä paljon yleisurheilua televisiosta. Sitten pääsin kisaamaan niiden kanssa joita olen seurannut telkkarista. Ajattelin että wau, tämä on ihan super, hehkuttaa Kemppinen.

– Pääsin vähän katsomaan, missä itse menen suhteessa niihin huippuihin. Minua se nuori ikä ei haitannut. Päinvastoin. Hieno kokemus, muistelee Kemppinen ensimmäisiä Kalevan kisojaan, joissa hän sijoittui kahdeksanneksi.

Kemppinen on urheilija, joka nimenomaan haluaa haastaa itseään nopeampien seurassa.

Vuonna 2015 Kemppinen pääsi haastamaan itsensä kansainvälisessä seurassa. Hän juoksi alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa ennätyksensä ja pääsi sadalla metrillä välieriin asti.

– Mitä kovemmat kisat, sitä paremmin hänellä menee. Se jännitys tuo lisää virtaa, vahvistaa valmentaja Brandenburg.

Kemppinen
Lotta Kemppinen opiskelee elintarviketieteitä Helsingin yliopistossa.Pekka Koli / Yle

Nuoren urheilijan huimaa kehitystä varjostivat kuitenkin lukuisat loukkaantumiset. Kemppisellä oli paljon vammoja takareisissä ja ongelmia nilkkojen kanssa.

– Hänellä on rakenteellinen vika nilkoissa. Niissä on ylimääräiset luut, kertoo Brandenburg.

Valmennussuhde koetuksella

Vuoden 2018 kesällä valmentaja ja urheilija totesivat, etteivät Kemppisen jalat kestä pituushyppyä ja päättivät siirtyä seitsenottelusta pikajuoksuun.

– Kun oli niitä loukkaantumisia taustalla, niin emme ehtineet tekemään tekniikoita ja sitä kautta hyppylajit olivat aika huonossa jamassa. Kun juoksulajit kulkivat, teimme valmentajan kanssa päätöksen, että panostetaan vain yhteen lajiin. Se on ollut hyvä päätös, kertaa Kemppinen tapahtunutta.

Lajin vaihto onnistui aluksi hyvin, sillä 2018 kesällä Kemppinen juoksee heti ennätyksensä sadalla metrillä. Mutta toisessa kisassa takareisi hajoaa jälleen.

Se pani urheilija-valmentajaparin miettimään. Vaivoihin haettiin apua kissojen ja koirien kanssa, mutta sitä ei löydy. Tilanne näytti jo toivottomalta ja jopa valmennussuhde oli katkolla.

– Seisoimme terveystalon pihalla kun sanoin, että sinun pitää hankkia toinen valmentaja. Lotta kysyi, enkö halua valmentaa häntä enää. Sanoin että haluan, mutta en osaa pitää sinua terveenä, Brandenburg sanoi.

Sinä iltana Lotalta tuli tekstiviesti. Siinä luki, että ”minun mielestä me ei vain olla vielä löydetty sitä tapaa mikä pitää minut terveenä".

Lotta Kemppinen
Lotta Kemppinen edusti Suomea 22-vuotiaiden EM-kisoissa Gävlessä viime kesänä.Anssi Mäkinen / SUL-arkisto

Niin valmennussuhde jatkui. Myös toiveet toteutuivat, sillä pian avuksi löytyi oikea ihminen. Maria Huntingtoniakin hoitanut fysioterapeutti Peter Halen tutki urheilijaa ja keksi, miksi Kemppisen takareidet vihoittelevat jatkuvasti.

– Takareisien tiettyihin lihaksiin ja koko kroppaan piti saada lisää voimaa ja lisäksi korjattiin lantion asentovirhe, kertoo Brandenburg.

Kemppinen noudatti fysioterapeutin neuvoja ja homma alkoi toimia.

Läpimurto Ruotsissa

Kun takareidet ja nilkat pysyivät kunnossa, Kemppinen teki pärjäsi heti kansainvälisellä tasolla vuoden 2019 nuorten EM-kisoissa Gävlessä. Hän juoksi finaaliin ja oli ennätyksellään 11,50 sadan metrin loppukilpailussa kuudes.

– Lähdin EM-kisoihin tavoitteena päästä välieriin. Kun pääsin välieriin, lähdin hakemaan finaalipaikkaa. Kun pääsin finaaliin, sanoin wau, ja lähdin hakemaan niin korkeaa sijoitusta kuin mahdollista. Kuudenneksi pääsin ja se oli aika upea kokemus, kertoo HIFK:ta nykyään edustava Kemppinen.

Vaaleatukkaisen juoksijan hyvä vire jatkui Lappeenrannan Kalevan kisoissa. Hän pinkaisi uransa ensimmäiseen sadan metrin aikuisten Suomen mestaruuteen 21-vuotiaana. Taakse jäi muun muassa naisten pikamatkoja pitkään hallinnut Hanna-Maari Latvala.

Hanna-Maari Latvala ja Lotta Kemppinen
Lotta Kemppinen (vas.) ja Hanna-Maari Latvala kuvattuna Jyväskylässä kesällä 2019.Anssi Mäkinen / SUL-arkisto

Seuraavalla harjoituskaudella takareidet pysyivät terveenä ja vuoden 2020 hallikaudella Kemppinen yllätti jälleen. Hän juoksi kauden ensimmäisessä kilpailussaan 60 metrillä uuden ennätyksensä 7,28. Hallikausi huipentui 60 metrin Suomen mestaruuteen viime viikonloppuna Tampereella.

Kemppinen kisaa vielä ainakin ensi viikonloppuna nuorten SM-kisoissa. Aluksi hallikauden huipennus piti olla Nanjingin MM-hallit, mutta koronaviruksen takia arvokisaunelma siirtyi myöhemmäksi. Seuraava realistinen mahdollisuus aikuisten arvokisadebyyttiin tulee ensi kesänä.

”Potentiaalia löytyy hirveästi”

Kemppisen päämatka on sata metriä. Hän juoksee myös kahtasataa. Valmentaja paljastaa, että kehityspotentiaalia on vielä vaikka muille jakaa.

– Siellä on ihan hirveästi potentiaalia. Ajattelen, että olemme edelleen aika alkutaipaleella. Me olemme nyt vasta harjoitelleet suunnilleen yhtä paljon kuin 18-vuotiaat.

Kemppinen on hyvin räjähtävä juoksijatyyppi ja juoksu kulkee hienosti kiihdytyksen jälkeen, mutta reaktiossa, lähtökiihdytyksessä ja loppujuoksussa on vielä kehitettävää.

– Tällä hetkellä paras ominaisuus on varmaan kiihdytyksestä täyteen vauhtiin siirtyminen. Eniten kehitettävää on siinä ihan juoksun alussa, miettii juoksija itse.

Kemppisen päätavoite ensi kesänä on juosta naisten sadan metrin EM-kisojen tulosraja.

– Se EM-kisojen raja 11,44 on ihan juostavissa. Pitäisi ottaa edellisestä ennätyksestä kuusi sadasosaa pois. Uskon että se tulee paranemaan reilusti.

Asiantuntijoiden mukaan 60 metrin aika 7,28 tarkoittaisi kesällä sadalla metrillä noin 11,30 paikkeilla pyörivää tulosta. Sillä mentäisiin EM-kisoihin niin että heilahtaa.

– Olen todella kilpailuhenkinen ihminen. Tiedän että en ole vielä lähelläkään omia rajojani. Katsotaan paljonko tässä saa vielä viilattua ajasta pois.

Lue myös:

Kova parannus ennätykseen! Lotta Kemppinen porhalsi alle MM-tulosrajan

Reetta Hurskeen uskomaton epäonni halli-SM-kisoissa jatkui – tamperelaisjuoksija protestoi varaslähtötuomiotaan, Neziri juhli mestaruutta

8-vuotias selostajataituri Elmo täräytti Urheilustudiossa kovat tavoitteet tulevaisuuteen: "Kun Duplantis lopettaa, teen maailmanennätyksen"

Yleisurheilun halli-MM-kilpailuja ei järjestetä tänä vuonna – koronavirus syynä

Juttua korjattu 19.2. klo 9.41: Korjattu juttuun tieto, että Kemppinen voi saada hallikauden tulosten perusteella valmennustukea. Aluksi jutussa väitettiin, ettei Kemppinen voisi saada valmennustukea edes takautuvasti.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat