Suora

  • Urheiluruutu

Mikä neuvoksi suomalaisten luokattomiin esityksiin ampumapenkalla? Entinen maajoukkuevalmentaja ottaisi mallia Saksasta, lajilegenda korostaa itsekritiikkiä: "Voi vähän tuijottaa peiliinkin ja katsoa, missä se vika piilee"

Entinen maajoukkuevalmentaja Marko Laaksonen ja moninkertainen maailmanmestari Heikki Ikola kertoivat Yle Urheilulle oman näkemyksensä Suomen joukkueen ammuntaongelmista.

ampumahiihto
Tero Seppälä
Tero Seppälä paukutteli normaalimatkalla peräti yhdeksän sakkominuuttia.Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen ampumahiihtomaajoukkueen otteet Anterselvan MM-kisoissa, etenkin ampumapenkalla, on herättänyt suurta huolta. Huolestuneiden joukkoon liittyvät myös moninkertainen maailmanmestari Heikki Ikola ja Suomen ampumahiihtomaajoukkueen entinen valmentaja Marko Laaksonen.

– Rehellisesti sanottuna, joukkueen toiminta ampumapenkalla on näyttänyt luokattomalta, Ikola sanoi.

– Vuoden tärkeimmät kisat ovat menneet aivan alta odotusten.

Ikolan mukaan ohilaukaukset on helppo selittää, jos olosuhteet ovat olleet vaikeat, mutta sitä ne eivät nyt Italian kisoissa ole aina olleet. Hänen mielestään ohilaukaukset ovat kielineet enemmänkin keskittymisen puutteesta.

– Eihän se toiminta ole hyvältä näyttänyt, kun puhutaan vähän reilun 70 % ampumatasosta, niin se ei arvokisoissa riitä mihinkään, Laaksonen totesi, mutta muistutti, että koko kisoissa ampumataso on ollut jonkin verran huonompi kuin kuluneella maailmancupin kaudella.

Laaksosen mielestä Suomen joukkueella onkin Anterselvan kisoissa ollut tähän mennessä ainoastaan yksi hyvä koko kisan ampumasuoritus: Suvi Minkkisen normaalimatkan ammunta. Minkkinen oli kahdella sakkominuutilla kisan 39:s.

Ikolan mielestä Suomen joukkueessa on jossain kohtaa tehty suuria virheitä. Se on saattanut tulla esimerkiksi liian kovassa valmistautumisessa, kun urheilijat leireilivät korkeassa ilmanalassa. Hän muistutti, että arvokisoissa ampumiseen liittyy aina jännitystä, jolloin ampumapuolen hermotus ylirasittuu ja väsyy. Silloin osumatarkkuus heikkenee.

– Jossain vaiheessa pitää myös levätä, ammunnan puolella varsinkin. Jos osumia ei ala tulla, niin ampuminen pitää hetkeksi lopettaa periaatteessa ihan täysin, Ikola sanoi.

Henkinen valmennus tärkeää, mutta resurssit puuttuvat

Sekä Laaksonen että Ikola korostavat henkisen valmennuksen tärkeyttä etenkin ammunnassa. Laaksonen ei usko, että suomalaisurheilijat epäonnistuisivat enää teknisellä puolella, joten ongelmat löytynevät henkiseltä puolelta.

Päävalmentaja Jonne Kähkönen myönsi Yle Urheilun haastattelussa, että maajoukkueen henkiseen valmennukseen on käytetty voimavaroja hyvin vähän, koska siihen ei ole ollut resursseja. Tämä onkin todennäköisesti yksi niistä kehityskohteista, joihin puututaan kauden päätyttyä.

Monella aikaisemmalla maajoukkuevalmentajalla, kuten kausina 2014–2016 maajoukkuetta valmentaneella Laaksosella, on ollut tähän resursseja.

Laaksosen ja Ikolan mukaan henkinen valmennus ja sen tarve on kuitenkin yksilöllistä. He eivät usko, että maajoukkueesta jokainen tarvitsisi tätä. Osa pystyy hyvinkin käsittelemään ja suoriutumaan paineista itse.

– Nuo ovat niitä asioita, jotka ovat urheilijoiden päätettävissä. Heitä ei voi siihen pakottaa, Laaksonen muistutti.

Mari Eder
Mari Ederin mukaan Suomi on pudonnut muiden kyydistä ammunnassa.Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Pienet resurssit vaikuttavat myös kehitystyöhön

Mari Eder kertoi Yle Urheilun haastattelussa normaalimatkan jälkeen, että hänen mielestään Suomi on pudonnut ampumahiihdon kehityksestä. Ederin mukaan suomalaisurheilijat eivät pysty esimerkiksi ampumaan riittävän nopeaan tahtiin.

Laaksosen mielestä Ederin puheissa on perää, sillä hän tekee Ruotsissa tutkimusta ampumahiihdon parissa ja on tehnyt yhteistyötä Ruotsin maajoukkueen kanssa.

– Siinä, miten ampumahiihtoa ja harjoittelua voi viedä eteenpäin, on aika iso ero Suomeen verrattuna. Suomi on perässä kehitystyössä, mutta osittain se johtuu resursseista, hän sanoi.

Tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston jatko-opiskelija Miika Köykkä on tekemässä väitöskirjaa ampumahiihdon ammuntasuorituksesta. Köykän toisena ohjaajana toimiva Laaksonen uskoo tämän tutkimuksen tuovan apua Suomen tilanteeseen.

– Tällä tavalla saadaan tutkimuksen kautta tietoa, mitä muualla tehdään tai mitä uusia ideoita löytyy. Sen jälkeen tätä tutkimustietoa saadaan tuotua kentälle ja maajoukkuetoimintaankin.

Suomen pitäisi pystyä kulkemaan kansainvälisellä tasolla kehityksessä, ja Ikolan mielestä muun muassa Ederin esiin nostama nopea ammunta on yksi näistä asioista, joita pitäisi pystyä parantamaan. Sen aika on Ikolan mielestä kuitenkin vasta kilpailukauden jälkeen, ei kesken kautta.

– Ammuntanopeus tulee pitkälti itseluottamuksesta ja itsevarmuudesta. Jos sitä ruvetaan kilpailukaudella väkisin pakottamaan, se todennäköisesti epäonnistuu, Ikola totesi.

Suomalainen valmennusjärjestelmä osasyyllinen

Suomen maajoukkueen urheilijat ovat MM-kisojen aikana ilmaisseet tahtonsa muutoksiin, mutta myös kritisoineet osittain valmennusta ammunnan heikkoudesta. Ikolan ja Laaksosen mukaan kyse on pitkälti turhautuneiden urheilijoiden lausahduksista, mutta siinä voi olla jotain perää.

Ikolan ja Laaksosen mukaan sekä päävalmentaja Jonne Kähköseltä että Juha Papinsaarelta löytyy valmennustietämystä.

– Tässä epäilyttääkin, eivätkö valmentajat ole saaneet urheilijoihin otetta niin, että se tuottaisi tulosta, Ikola sanoi.

Laaksosen mukaan yksi syy tilanteeseen on suomalaisessa valmennusjärjestelmässä, joka nojautuu hyvin pitkälti urheilijaan ja henkilökohtaiseen valmentajaan. Laaksosen mukaan johtavissa ampumahiihtomaissa valmentaminen on liittojohtoista ja päivittäistä.

– Näissä maissa on selkeitä harjoittelukeskuksia, kuten Saksassa on Oberhof ja Ruhpolding ja Ruotsissa Östersund. On toimivat ympäristöt ja valmentajat joka päivä paikalla. Kun sellaisen systeemin saisi Suomeen, niin se varmaan toisi ensimmäisen askeleen oikeaan suuntaan, Laaksonen sanoi.

Kähkönen, joka toimi usean vuoden Yhdysvaltojen naisten maajoukkueen ja Lake Placidin olympiaharjoituskeskuksen päävalmentajana, on pyrkinyt tuomaan Laaksosen mainitsemaa maajoukkuejohtoista valmennusta Suomeen.

Viime kesänä Kontiolahti toimi maajoukkueen harjoituskeskuksena ja suomalaisurheilijat saivat harjoitella siellä maajoukkuevalmentajien valvovan silmän alla.

– Tämä taso, mitä olemme nyt nähneet ammunnassa, ei välttämättä kerro sitä, mitä siellä yksittäisissä harjoituksissa tehdään tai valmentajan osaamisesta. Se on kokonaisuus, joka enemmänkin peilautuu tässä, Laaksonen uskoi.

– Kun maajoukkue on leirillä, se varmasti harjoittelee hyvin yhdessä ja on kilpailunomaista ammuntaharjoituksia. Mutta kun urheilija on suurimman osan vuodesta kotiolosuhteissa, niin siinä kohdassa tulee eroa muihin.

Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Mäkäräinen on ainoa suomalaisedustaja sunnuntain yhteislähtökisassa.Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Pyssy pois ja katse peiliin

MM-kisoja on vielä jäljellä viiden kilpailun verran, mutta siihen ainoaan henkilökohtaiseen kilpailuun, yhteislähtökisaan, osallistuu enää Kaisa Mäkäräinen. Sekä Ikolan että Laaksosen mukaan Suomen joukkueen heikko trendi ampumapenkalla pitää saada katkaistua. Yksi keino siihen on heidän mielestään sama, mitä Yle Urheilun asiantuntijat Sanna-Leena Perunka ja Paavo Puurunen ehdottivat: pyssy pannaan hetkeksi nurkkaan.

– Naisten puolella Mari ja Kaisa ovat kokeneita urheilijoita, he osaavat molemmat ampua. Heidän pitäisi pystyä kääntämään tilanne. Parasta olisi jättää hetkeksi ampumatta kokonaan ja sitten hyvän ampumaharjoituksen kautta luoda itseluottamusta, Laaksonen sanoi.

Ikolan mielestä tämä kausi menee suomalaisurheilijoilta omalla painollaan, ilman suurempia odotuksia. Mutta heti keväällä, kun kausi on paketoitu ja pureskeltu, täytyy keskittyä yhä parempaan ampumaharjoitteluun.

– Ampumahiihdossa maailmancupin kiertue on niin mahdottoman tiukka, että urheilijat ovat kovalla koetuksella. Siinä tulee herkästi ammunnan puolella hermotuksen ylirasitusta ja ammunta saattaa mennä juuri tuollaiseksi kuin Suomen joukkueella on mennyt, Ikola sanoi.

– Silloin se pyssy kannattaa panna hetkeksi nurkkaan. Voi vähän tuijottaa peiliinkin ja katsoa, missä se vika piilee. Peili paljastaa aika monta kertaa sen vikalähteen.

Lue myös:

"Emme ole pysyneet kehityksessä mukana" – Mari Ederin mielestä Suomi on pudonnut muiden kyydistä tärkeässä asiassa, myöntää virheen ratkaisevalla hetkellä

Suomella jälleen synkkä päivä ampumahiihdossa – paraskin suomalainen ampui viisi sakkoa: "Jotain muutoksia pitää tehdä ehdottomasti"

Asiantuntijoilla yksinkertainen neuvo ammuntansa kanssa tuskailevalle Kaisa Mäkäräiselle: Älä koske aseeseen

Paavo Puurunen nimeää Suomen joukkueen ykkösongelmaksi ampumapenkkatyöskentelyn, päävalmentaja on varma, että urheilijat tekevät oikeita asioita – "Tässä lajissa on a ja o, että hallitsee painetilanteen"

Kaisa Mäkäräinen oli hämmentynyt kolmen paikan ohilaukauksistaan, mutta muuten hänen tasonsa ei ole pudonnut – "Ammunta on noudattanut sitä linjaa, mitä se on ollut koko talven"

Ampumahiihdon päävalmentaja ravistelisi suomalaista valmennuskulttuuria – vaatii enemmän yhdessä tekemistä ja yhden mallin mukaan toimimista

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat