Suora

  • "Äiti, anna mä menen": Mikael Hagelstam muutti 13-vuotiaana ulkomaille tanssin vuoksi - ei välitä, kun virolaisvalmentajat huutavat hänen tuhlaavan vanhempiensa rahoja
  • Urheiluruutu

Ampumahiihtoliiton pomo sysää vastuun ongelmista urheilijoille: "Minulla on sellainen käsitys, että urheilijoiden toivomat muutokset on tehty jo moneen kertaan"

Urheilijat ovat nostaneet esiin henkisen valmennuksen tarpeen. Ampumahiihtoliiton puheenjohtajan Kalle Lähdesmäen mukaan erot aiempiin kausiin henkisessä valmennuksessa eivät ole merkittävän suuria.

ampumahiihto
Mari Eder, MM 2020
Mari Ederin MM-kisat ovat olleet todella vaikeat ampumapenkalla. Hän kommentoi aiemmin Yle Urheilulle, ettei Suomi ole pysynyt ammunnan kehityksessä mukana.Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Anterselvassa käynnissä olevat ampumahiihdon MM-kisat eivät ole tuoneet toivottua suomalaismenestystä ja se on kirvoittanut kritiikkiä myös urheilijoilta. Palaute ei ole herättänyt suurta huolta Suomen ampumahiihtoliiton puheenjohtajassa Kalle Lähdesmäessä.

– Kisan jälkeen tullut palaute menee sen luonnollisen palautteen piiriin, minkä urheilija antaa siinä vaiheessa, kun on tähdännyt huippukisoihin ja ei mene sillä tavalla, kun on toivonut. Tämä on tavallista. Mutta en ole havainnut mitään erityisen isoa palautetta tähän mennessä, hän kertoo Yle Urheilulle.

Erityisesti urheilijat ovat kommentoineet ampumavalmennusta. Muiden muassa Mari Eder kertoi Ylen haastattelussa, että ampumanopeuteen oli yritetty vaikuttaa vain hetkeä ennen kisojen alkua. Maailmanmestari, nykyisin Yle Urheilun asiantuntijana toimiva Paavo Puurunen tyrmäsi tällaisen harjoittelun. Puheenjohtaja Lähdesmäellä oli harjoittelusta erilainen näkemys.

– Kyllä harjoituskaudella on ilman muuta nopeuteen kiinnitetty huomiota. Ampumaharjoitusta on tehty hyvinkin huolella ja hyvinkin monella tavalla kuluneen kauden aikana, ja jo aikaisempina vuosina. Urheilija tietenkin päättää aina omasta tekemisestään ja siitä, missä vaiheessa vielä tehdään tarkennuksia. Tässä on nyt vain kommentoitu jäävuoren huippua.

– Kun urheilija ei saa, mitä tavoittelee, niin se puretaan silloin, kun on sen aika. Tämä on vähän kuin surutyö. Ei tässä mitään sellaista ole tullut esiin, mitä tässä ja nyt tarvitsisi pohtia, hän jatkaa.

Kalle Lähdesmäki
Kalle Lähdemäki on odottanut suomalaisurheilijoilta nähtyä parempaa Anterselvan MM-kisoista.Pasi Murto/AOP

Lähdesmäki ei kiellä, etteikö urheilijoiden kritiikki olisi aiheellista. Hän myöntää, että valmennuksessa on haasteita.

– Uskon, että määrällisesti ampumavalmennuksen resurssit ovat riittäviä, mutta laadullisesti ilman muuta keskustelemme siitä, niin kuin joka vuosi. Johtopäätöksiä tehdään kevään aikana ja sitten tehdään päätökset, joilla mennään Pekingin talviolympialaisiin kahden vuoden päähän asti. Sitten tehdään johtopäätöksiä ja toivon mukaan oikeita.

Ampumahiihdon päävalmentajan Jonne Kähkösen sopimus on mallia 2+2 vuotta. Sopimuksen kaksi vuotta täyttyy pian ja Lähdesmäki kertoo, että jatkoa mietitään, kun kausi on ohi.

"Ihan hirveästi eri lailla emme ole asioita tekemässä kuin muut"

Ampumahiihtäjät ovat itse kaivanneet resursseja myös henkiseen valmennukseen. Jonne Kähkösen aikana resurssit eivät ole olleet yhtä suuria kuin aiempien päävalmentajien aikana, mutta Lähdesmäki toppuuttelee ongelmaa.

– Henkisen valmennuksen osalta mitoitusero, mikä on nyt ja esimerkisi pari kolme vuotta sitten, ei ole merkittävän iso.

Meillä on hyvin tiivis yhteistyö pohjoismaisten ampumahiihtokollegoiden kanssa ja voisiko sanoa, että ihan hirveästi eri lailla emme ole asioita tekemässä kuin muut.

Kalle Lähdesmäki

Liiton puheenjohtaja muistuttaa, että Kähkösen mukaantulo on ollut huomattava lisä henkisessä valmennuksessa ja kahdenkeskisessä keskustelussa urheilijan kanssa. Myös liiton valmentajat ja henkilökohtaiset valmentajat tekevät nykyisin enemmän yhteistyötä keskenään.

– Kyllä tätä työtä tehdään kohtuudella. Mutta totta kai nämä ovat aina resurssikysymyksiä, että mitä voidaan tehdä. Kyllä meillä kohtalainen käsitys on, miten huippumaat tekevät. Meillä on hyvin tiivis yhteistyö pohjoismaisten ampumahiihtokollegoiden kanssa ja voisiko sanoa, että ihan hirveästi eri lailla emme ole asioita tekemässä kuin muut, Lähdesmäki sanoo.

Lähdesmäen mukaan henkinen valmennus on haastavaa myös siksi, että ampumahiihto on lajina omanlaisensa.

– Psykologinen valmennus on tietysti asiantuntijatyötä ja siinäkin on omat haasteensa. Heidän pitää hallita myös lajin sisältö ja osata elää lajia, koska tähän lajiin liittyy dramatiikkaa, Lähdesmäki sanoo.

Ampumaharjoitteet ovat kehittyneet

Ampumahiihdossa suurimmat paineet kohdistuvat ampumapenkalle. Anterselvassa suurin osa suomalaisista on ampunut kauden tavalliseen tasoonsa nähden heikommin, vaikka esimerkiksi Suvi Minkkisellä osumaprosentti onkin ollut kauden esityksiä parempaa.

– Tässä on kysymys siitä urheilijan h-hetkestä. Maailma vain on sellainen, että jokainen ammunta siellä penkalla on erilainen. Se ei ole sellainen asia, joka vain tulee, Lähdesmäki toteaa.

Lähdesmäki myöntää, että jännitys vaikuttaa penkalla ja tilanteen luonne muuttuu, kun rinnalle tulee kilpailija. Hän ei kuitenkaan allekirjoita asiantuntija Puurusen huolta siitä, etteikö Suomen ampumavalmennus olisi ajan tasalla.

– Harjoitteet ovat Paavon ajasta kehittyneet ja monipuolistuneet. Sinä aikana on pärjätty niillä menetelmillä, mutta kyllä meidän harjoitteemme ovat ihan kansainvälistä tasoa. Kaisa Mäkäräinen nousi Jonne Kähkösen aikana maailman huipulle, eikä ole epäilystäkään, etteikö meillä ole osaamista.

Kaisa Mäkäräinen
Anterselvan MM-kisat saattavat olla Kaisa Mäkäräisen uran viimeiset arvokisat.Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Ampumavalmennukseen on toivottu muutoksia, ja Lähdesmäen mukaan niihin on jo tartuttu.

– Minulla on sellainen käsitys, että urheilijoiden toivomat muutokset on tehty jo moneen kertaan. Mutta miten tässä kaiken kaikkiaan valmennuksessa reagoidaan, niin se on tiimityötä ja keskustelua.

Myös tiimityössä on ollut opeteltavaa.

– Kun kolme vuotta sitten tulin puheenjohtajaksi, tuo tiimityöskentely oli meillä suuri vaje verrattuna muihin maihin. Suomalainen mentaliteetti on ollut, että kun oikein treenaa hiihtoa, niin mennään testaamaan, että sattuisiko osumaan penkalla. Se vain ei mene siinä järjestyksessä.

Huoltakin on

Lähdesmäen mukaan Suomi on tärkeä ampumahiihtomaa ja Suomelta etsitään osaamista ja apua.

– Ei voi sanoa, että Suomi on pudonnut mistään. Kun katsellaan vuosia taaksepäin, niin nyt on menossa yhdet kisat ja kyllä me olemme pärjänneetkin tuolla, kun katsotaan meidän nuoriamme kahden, kolmen viime vuoden ajalta. Meillä on puolenkymmentä nuorta ihan maailman huipulla.

Huoltakin liiton johdossa silti on.

– Ilman muuta meitä vastuuhenkilöitä Suomen ampumahiihtoliitossa huolestuttaa, kuinka me pärjäämme. Toivomme tietenkin, että pärjäisimme tosi hyvin. Voi sanoa, että odotukset Anterselvaan ovat olleet korkeammat kuin mitä sieltä on saatu.

Lue myös:

Kaisa Mäkäräinen oli hämmentynyt kolmen paikan ohilaukauksistaan, mutta muuten hänen tasonsa ei ole pudonnut – "Ammunta on noudattanut sitä linjaa, mitä se on ollut koko talven"

"Emme ole pysyneet kehityksessä mukana" – Mari Ederin mielestä Suomi on pudonnut muiden kyydistä tärkeässä asiassa, myöntää virheen ratkaisevalla hetkellä

Asiantuntijoilla yksinkertainen neuvo ammuntansa kanssa tuskailevalle Kaisa Mäkäräiselle: Älä koske aseeseen

Mikä neuvoksi suomalaisten luokattomiin esityksiin ampumapenkalla? Entinen maajoukkuevalmentaja ottaisi mallia Saksasta, lajilegenda korostaa itsekritiikkiä: "Voi vähän tuijottaa peiliinkin ja katsoa, missä se vika piilee"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat