Suora

  • Yleisurheilun halli-EM, 2. päivä, iltakilpailut
  • Inomhus-EM i friidrott, fredag kväll (svenskt referat)
  • Yleisurheilun halli-EM
  • Julia Tunturi ja hiekkalinna joka sortui - pikkukaupungin suuri lupaus romahti ja löysi itsensä
  • Alppihiihdon MC: Jasna, naisten pujottelun 1. lasku
  • Yleisurheilun halli-EM, 3. päivä, aamupäiväkilpailut
  • Inomhus-EM i friidrott, lördag morgon (svenskt referat)
  • Urheilustudio MM-hiihdot 6.3.

Näin Kaisa Mäkäräisen ammunta etenee penkalla vaihe vaiheelta – Suomen ykköstykki avaa nyt murheenkryyninsä vaikeudet

Ampumahiihdon ammunta koostuu monista osista. Kaisa Mäkäräinen avaa selkokielelle, mitä ampumasuoritukseen kaikessa yksinkertaisuudessa ja monimutkaisuudessaan kuuluu.

ampumahiihto
Kaisa Mäkäräinen

Hengitystekniikka

Kukaan ei vedä ampumasuoritusta läpi täysin hengittämättä, ja hengitysrytmi joka laukauksen välissä rytmittääkin hyvin ampumasuoritusta.

– Jo ennen kuin ollaan tultu penkalle, on vedetty muutama kerta syvää henkeä, Kaisa Mäkäräinen kertoo.

Urheilijat hakevat hengitysrytmiä harjoituspäivinä, sillä maastot ovat erilaisia joka kisapaikassa. Harjoituspäivinä pyritään löytämään mahdollisimman optimaalinen hengitysrytmi.

Ampumahiihtäjillä on käytössä yleensä kaksi eri hengitystekniikkaa ennen ammunnan aloittamista. Toisessa vedetään keuhkot ensin täyteen, puhalletaan sen jälkeen vähän ulos ja pysäytetään sitten hengitys siihen. Se on kenties yleisimmin käytetty menetelmä, mutta Mäkäräinen käyttää toista menetelmää

– Minä pysäytän hengityksen sisäänhengitykseen. Kun hengitys pysähtyy, teen sen viimeisen tähtäyksen, koska silloin aseen liike vähentyy huomattavasti, Mäkäräinen kertoi.

– Kisatilanteesssa ei voi olla montaa sekuntia hengittämättä, joten tähtäämisen ja liipaisun täytyy tapahtua nopeasti sinä aikana.

Kaisa Mäkäräinen

Makuuammunta

Makuuammunnassa jo ampumapaikalle tullessa urheilija avaa vauhdissa aseen lumiläpät piipun päästä sekä takadiopterin luota. Aseen lukkoon ei saa koskea, ennen kuin urheilija on pysähtyneenä ampumamatolle.

– Kun ase otetaan pois selästä, vasen käsi otetaan suoraan käsistopparia vasten, sitä ei tarvitse enää liikuttaa, Kaisa Mäkäräinen neuvoo.

Tämän jälkeen avataan ja viiden patruunan lipas työnnetään lipaskoteloon. Ampumahihnan päässä oleva koukku kiinnitetään käsiremmin vastakappaleeseen, ja tämä tukevoittaa makuuammunta-asentoa.

– Kun mennään makuulle, pyritään siihen, ettei kyynärpäätä tarvitse enää liikuttaa eli se tulee kerralla oikeaan kohtaan. Perä nostetaan olkapäätä vasten ja myös toinen kyynärpää paikalle niin, ettei sitä tarvitse enää liikuttaa, Mäkäräinen sanoo.

– Tässä vaiheessa tarkistetaan tuuliviirit, ovatko ne samalla tavalla kuin kohdistuksessa. Mikäli ei, niin napsuilla voidaan tehdä vielä hienosäätöä tai tähtäämällä ennakkoa, jos tilanne niin vaatii.

Kun urheilija pääsee asentoon, hän on valmis laukaisemaan ensimmäisen panoksen. Jokaisen laukauksen jälkeen tulee latausliike ja hengitys.

– Kun taulut ovat alhaalla, asento puretaan niin, että peukalolla lumiläppä kiinni, silloin ampumahihnan koukku irtoaa automaattisesti, kun noustaan polvilleen. Ase selkään, sauvat ja menoksi!

Kaisa Mäkäräinen

Pystyammunta

Jo ampumapaikkaan tultaessa urheilija on irroittanut sauvat käsistään ja avannut lumiläpät sekä aseen piipusta että takadiopterin edestä. Aseen lukkoon ei saa koskea ennen ampumapaikalle tuloa.

Kun urheilija ottaa asennon penkalle päin, hän ottaa aseen pois selästä, avaa lukon ja vaihtaa tyhjän panoslippaan uuteen. Sen jälkeen rakennetaan ampuma-asento.

– Kyynärpää lantiota vasten tueksi ja toinen kyynärpää ylös. Sen jälkeen aletaan tähdätä tähtäimen läpi ensimmäiseen tauluun, Kaisa Mäkäräinen neuvoo.

– Kun ase osoittaa tauluun, suljetaan lukko. Laukaus, uuden patruunan lataaminen ja sama toistetaan viisi kertaa. Sitten onkin taulut alhaalla. Lumiläppä kiinni, ase selkään, toinen lumiläppä kiinni, sauvat käteen ja ladulle!

Kaisa Mäkäräinen

Pystyammunnan ongelmat

Sääolosuhteet voivat tehdä pystyammuntaan omat kommervenkkinsä. Esimerkiksi lumisateen tai jäätävän tihkusateen liukastamat matot voivat aiheuttaa sen, etteivät sukset pysy paikoillaan, eikä urheilija pysty ottamaan vakio ampuma-asentoaan.

– Liukkaalla matolla voi esimerkiksi joutua hakemaan ampuma-asennon normaalia kapeammaksi, jotta saa painon suksien päälle paremmin ja asennon tukevammaksi. Ampuma-asennon muutos voi vaikeuttaa ammuntaa, Kaisa Mäkäräinen kertoo.

Kova tuuli ei vaikuta niinkään luodin lentorataan, mutta sillä on vaikutusta ampujaan.

– Jos lähtee huojumaan suksien päällä tuulen mukana, niin ampuma-asennossa on yllättävän vaikeaa löytää hyvä rauhallinen balanssi, josta se normaali ampumasuoritus on mahdollista tehdä.

Ampumahiihdon ammunnassa puhutaan paljon jännityksestä ja paineista, mutta niitä ei pysty näkemään televisiokuvasta. Joskus jännitys voi tehdä jalkoihin vapinaa, mutta vapina voi tulla muistakin syistä. Kuten esimerkiksi tuulisilla keleillä ammuntasuorituksen pitkittymisestä tai lihasten korkeasta laktaattitasosta.

– Kun on kova tuuli ja vapina, niin ei ole helppo osua siihen vessapaperirullan kokoiseen rinkiin, Mäkäräinen muistuttaa.

Kaisa Mäkäräinen

Napsut

Napsut on asia, josta puhutaan ampumahiihdossa paljon. Pystyammunnassa niitä ei käytetä oikeastaan ollenkaan, joten napsuilla pelataan vain makuuammunnassa.

– Takadiopterissa on kaksi mustaa nappia, joilla näitä kuuluisia napsuja otetaan. Sivussa oleva ruuvi siirtää takadiopteriä joko oikealle tai vasemmalle sen verran, että se muuttaa osumia tauluilla, Kaisa Mäkärinen opastaa.

Kun ruuvia käännetään otsaan päin, se siirtää osumia oikealle. Kun osumia halutaan vasemmalle, silloin käännetään vastaan. Noin neljä napsua siirtää osumia taululla noin yhden senttimetrin verran.

Toinen ruuvi siirtää takadiopteria ylös-alas-suunnassa.

– Se toimii samalla tavalla kuin pullonkorkki. Kun käännetään myötäpäivään, niin se liikkuu alaspäin ja osumat taululla liikkuvat alaspäin. Kun pullonkorkkia avataan, siirtyvät osumat taululla ylöspäin.

Skaala on sama kuin sivusuunnassa eli noin neljä napsua siirtää noin senttimetrin ylös- tai alaspäin.

–Toinen vaihtoehto on tähdätä vähän sivuun. Silloin ammutaan niin sanotusti ennakolla. Varsinkin tosi muuttuvissa olosuhteissa tai kovalla tuulella, jolloin napsuja pitäisi ottaa reilusti, osa tykkää ampua ennakolla, Mäkäräinen kertoo.

– Silloin pystyy joka välissä katsomaan tuuliviirin muutoksen ja tähtäämään sen vaatimalla tavalla.

Kaisa Mäkäräinen

Taulun koko

Vessapaperi ei välttämättä kuulu ampumahiihtäjien kisavarustukseen, mutta sillä on hyvä havainnollistaa, minkäkokoisia ampumataulut ampumahiihdossa ovat.

Vessapaperin sisällä olevan pahvirullan halkaisija keskellä on noin 4,5 senttiä ja se on sama kuin makuuampumataulun koko.

– Vaikka näemme ampuessamme koko rullan kokoisen alueen, meidän on osuttava alueen keskelle, jotta se kaataa taulun, Kaisa Mäkäräinen kertoo.

Pystyammunnassa on käytössä koko vessapaperirullan koko. Sen halkaisija on noin 11,5 senttiä.

– Silloin riittää, kun osuu mihin tahansa alueella. Keskelle tai reunoille, niin aina kaatuu.

Lue myös:

Pystytkö ampumaan 50 metristä vessapaperirullaan kuin Kaisa Mäkäräinen? Suomen suosituin urheilutähti kertoo, miten monimutkaista hänen työnsä on

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat