Suora

  • Urheiluruutu

Kommentti: Kauniita sanoja, mutta missä ovat teot? Harvinaislaatuinen nimenmuutos on vain pieni askel kohti tasa-arvoa jalkapallossa

Tasa-arvoa ei saavuteta nimeä muuttamalla, kirjoittaa Yle Urheilun Hinni Hirvonen. 

jalkapallo
Kansallinen liiga
FC Hongan naisten joukkue pääsi miesten osakeyhtiön alle täksi kaudeksi.Tomi Hänninen

Naisten jalkapalloliiga sai torstaina pitkään puhuttaneen brändiuudistuksensa maaliin, kun Naisten liigan nimi vaihtui Kansalliseksi liigaksi.

Nimenmuutos on osa Palloliiton syksyllä tekemää uutta strategiaa ja visiota, joka tottelee hienoa nimeä: Kohti modernia huippu-urheilua.

Ajatus on kaunis, mutta onko sillä väliä, jos sanojen taustalla ei nähdä tekoja?

– Nimenmuutos voi tuntua pieneltä askeleelta, mutta kyseessä on vahva kannanotto ja identiteetin rakennus, joka symboloi suurempaa muutosta, Palloliiton naisten kehityspäällikkö Heidi Pihlaja linjasi tiedotteessa.

Tai kuten tiedotteessa asia ilmaistaan: Palloliiton kehityspäällikkö.

Palloliiton mukaan päätös pudottaa etuliite uudesta sarjasta on harvinaislaatuinen, mutta ei ainutlaatuinen. Norjan naisten jalkapalloliiga vaihtoi nimensä Toppserieniksi vuonna 2000. Sitä ennen sarja tunnettiin Eliteserieninä – jolla tunnetaan muuten nykyään miesten pääsarja.

Norja oli yksi ensimmäisiä maita, joissa jalkapallomaajoukkueissa siirryttiin yhtenäisiin maajoukkuekorvauksiin – vuonna 2017, siis pari vuotta Suomea ennen. Sattumaa tai ei, vain pari kuukautta ennen Norjan historiallista päätöstä maailman parhaaksi valittu naisjalkapalloilija Ada Hegerberg oli aloittanut yhden naisen protestinsa eli boikottinsa maajoukkuetapahtumia kohtaan.

Yhtenäiset palkkiot eivät saaneet Hegerbergiä palaamaan maajoukkueeseen, sillä norjalaishyökkääjän mukaan kyse on pikemminkin yleisestä tyytymättömyydestä. Hegerberg on peräänkuuluttanut naisille ja tytöille samoja mahdollisuuksia kuin miehillekin.

Joku voi pitää ajatusta utopistisena, mutta Hegerbergin seurajoukkueessa tämä on arkea. Lyonin puheenjohtajan Jean-Michel Aulasin johtoajatuksena on ollut, että naisten ja miesten joukkue ansaitsevat saman toimintaympäristön. Lyonin naisjoukkueen pelaajat voivat käyttää samoja kenttiä, lääkäreitä, fysioterapeutteja ja psykologeja. Myös nuorten akatemioissa pelaajilla on yhteneväiset edut.

Tämä näkyy myös tuloksissa: Mestarien liigan voiton Lyon on vienyt neljästi peräkkäin, ja kotimaansa sarjassa peräkkäisiä mestaruuksia on tällä hetkellä 13.

Palloliitto Heidi Pihlaja
Palloliiton naisten kehityspäällikkö Heidi Pihlaja aloitti työssään kesäkuun alussa.AOP

Toteutuuko tasa-arvo todellisuudessa?

Sarjan nimeä suurempi kysymys onkin, kuinka tasa-arvo toteutuu todellisuudessa. Maailman huippuseurat ovat yksi toisensa jälkeen perustaneet myös naisten joukkueita.

Kuopiossa Pallokissojen toiminta siirtyi KuPSin alaisuuteen vuoden 2018 puolella, ja KuPSin naiset pääsivät ensimmäisenä Suomessa osaksi osakeyhtiön toimintaa. Arjessa tämä näkyy seuran mukaan siten, että joukkueilla on käytössä yhteinen fysiikkavalmentaja ja fysioterapeutti sekä maalivahtivalmentaja.

Viime kaudella hopeaa napannut Hongan naisten joukkue pääsi miesten osakeyhtiön alle täksi kaudeksi (siirryt toiseen palveluun). Yhteistyötä oltiin Espoossa ainakin valmennuksen suhteen tehty jo aiemmin, mutta Hongan mukaan naiset pääsevät tällä kaudella hyödyntämään paremmin paitsi omistajan tarjoamia liikuntatiloja, myös organisaation viestintä- ja markkinointiosaamista.

Viestinnässä apua kaivataankin, sillä monesti tieto otteluista ei välity todellisten aktiiviseuraajien ulkopuolelle. Viime kaudella reilu viikko MM-kisojen loppuottelun jälkeen pelattu naisten liigan paikalliskamppailu HJK–Honka keräsi Töölön jalkapallostadionille 589 silmäparia – siitäkin huolimatta, että kyseessä oli sarjan kärkikamppailu eikä heinäkuinen kesäilta ainakaan karsinut katsojia.

Palloliitto on puheissaan korostanut mielellään viime kesän MM-kisojen aikaansaamaa ilmiötä. Kisat kiinnostivatkin katsojia ja peleistä puhuttiin myös työpaikan kahvipöydissä.

Naisten jalkapallon kohdalla suurin kysymys koskeekin sitä, onko naisjalkapalloilijoilla Suomessa edellytyksiä toimia kuten huippu-urheilu vaatii. Olojen on oltava kunnossa, jotta pelaajilla on edellytykset kehittyä teknisesti tai taktisesti taitaviksi huippu-urheilijoiksi, jolloin myös pelin taso nousee.

Oma kysymyksensä on tietysti taloudessa: opiskelun ja pelaamisen yhdistäminen vielä onnistuu, mutta työelämän yhteensovittaminen harjoitusten ja pelien värittämään urheilijan arkeen on jo haastavampaa. Pelaajien kaksoisurien tukeminen mainitaankin yhtenä strategian osana.

Sanat luovat todellisuutta, ja siksi sillä, miten asioista puhutaan, on merkitystä. Suomen johtavan mainostoimiston kanssa toteutettu brändiyhteistyö ja strategiauudistus eivät kuitenkaan itsessään riitä. Sanojen lisäksi tarvitaan tekoja. Palloliitossa tekojakin on toki jo nähty: siitä parhaana esimerkkinä olkoon maajoukkueiden yhtenäiset palkkiot.

Nyt suomalaisilla jalkapalloseuroilla onkin mahdollisuus näyttää, toteutuuko tasa-arvo todellisuudessa.

Lue myös:

Kuukautisilla ja polvivammoilla havaittu yllättävä yhteys – kuukautiskierron seurannasta on tulossa maailmalla urheilutrendi, johon Suomessa on herätty ensimmäisten joukossa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat