Suomen huippuvuosien pomo rikkoi 12 vuoden hiljaisuutensa mäkihypyn sinivalkoisesta kulta-ajasta – muistuttaa yhdestä ratkaisevasta menestyksen avaimesta

Hiihtoliiton entinen mäkihypyn ja yhdistetyn lajipäällikkö Janne Marvaila korostaa, että Suomen menestysvuosilta pitäisi muistaa hyvien olosuhteiden merkitys.

mäkihyppy
Janne Marvaila
Janne Marvaila. Arkistokuva.Lehtikuva

LAHTI. Lahden hiihtomuseossa on Salpausselän kisojen kynnyksellä paikalla monelle suomalaiselle pitkäaikaiselle talviurheilun seuraajalle tuttu mies, Janne Marvaila. Hän tuli tunnetuksi kymmenen vuoden aikana monelle mäkihyppyä tv:stä seuranneelle, kun kommentoi suomalaisten mäkikotkien edesottamuksia.

Marvaila toimi Hiihtoliitossa mäkihypyn ja yhdistetyn lajipäällikkönä vuosina 1998–2008. Sinä aikana Suomi nappasi lajeissa 36 arvokisamitalia ja 7 maailmancupin kokonaisvoittoa. Aikakausi edustaa Suomen viimeisintä kulta-aikaa mäkihypyssä.

Marvaila ei ole enää pestinsä lakkauttamisen jälkeen puhunut julkisuudessa ajastaan suomalaisen mäkihypyn johtotehtävissä. Tämä on ensimmäinen haastattelu, jonka Marvaila antaa aiheesta 12 vuoteen.

Marvailalta lieneekin hyvä kysyä, mitä tuon kymmenen huippuvuoden aikana Suomessa tehtiin oikein?

– Tuo on hyvä kysymys, eikä siihen ole oikeaa vastausta, Marvaila aloittaa pohdintansa.

– Meillä oli todella intohimoisia ihmisiä tekemässä. Minulla oli onni palkata tiimiin sellaisia ihmisiä, valmentajia ja huoltomiehiä, joiden sydän paloi asialle. Teimme pitkää päivää ja ahkerasti töitä.

Yleiskuva mäkihypystä
Tomi Hänninen

Lisäksi Marvaila näkee, että tuohon aikaan Suomi oli mäkihypyn kehityksessä ihan kärjessä.

– Istuin kansainvälisen hiihtoliiton mäkihypyn varuste- ja välinekomiteassa. Minulla oli koko ajan ihan viimeisin tieto, mihin suuntaan olemme menossa. Olimme varuste- ja välineasiassa parhaassa päässä.

Marvaila jäi Hiihtoliitossa mäkihypyn ja yhdistetyn viimeiseksi lajijohtajaksi ennen kuin se pesti lopetettiin. Taloudellinen tilanne maailmalla ja myös Hiihtoliitossa synkkeni sen verran, että kaikkien tuolloin Hiihtoliitossa eri lajien lajijohtajina toimineiden pestit lakkautettiin.

Nykyään Marvailan aikakauden mitalimäärät kuulostavat utopistisilta. Marvailan mukaan vuonna 2008 ei ollut vielä näkyvissä merkkejä siitä, että tilanne olisi suomalaisessa mäkihypyssä nyt näin synkkä kuin se on.

– Sain olla onnellisessa asemassa, että vuonna 2000 perustin mäkihyppyyn B-maajoukkueen. Sieltä syötettiin urheilijoita aina A-maajoukkueeseen. Parhaat urheilijat olivat aina kiertämässä maailmaa ja saivat kansainvälistä kokemusta. Meillä oli nuorisotoiminnassa hyvä meininki ja olosuhteista pidettiin hyvää huolta, Marvaila toteaa.

Marvaila haluaisi, että ihmiset muistaisivat suomalaisen mäkihypyn lihavista vuosista etenkin yhden asian eli olosuhteet.

Hervannan mäkihyppytorni
Yle

– Kun mäkihyppy voi hyvin, pidimme huolta olosuhteiden kunnossapidosta. Meillä oli ihminen, joka huolehti pikkupaikkakuntien mäkien pysymisestä kunnossa. Autoimme pikkupaikkakuntien mäkiperheitä. Keskustelimme kaupunkien kanssa ja tuimme Hiihtoliiton kautta mäkien kunnossapitoa, Marvaila sanoo.

– Jos pikkumäet eivät ole pikkupaikkakunnilla kunnossa, massa on aika kapea ja ohut myöhempiin ikäluokkiin. Pitää saada paljon pieniä poikia ja tyttöjä hyppäämään.

Asia kuulostaa hyvin samalta, miksi palloilulajit jääkiekko, jalkapallo ja salibandyssa ovat harrastajamäärien puolesta menestystarinoita viime aikoina. Juuri olosuhdetyötä nämä lajit ovat tehneet erittäin hyvin eri suuntiin.

– Olosuhdeasia on ihan ratkaiseva. Mäkihyppyä tehdään kesällä ja talvella. Ei ole kiinni lumesta. Mäkihyppyä ei tehdä lumessa tai muovilla, vaan entistä kollegaa Toni Innaeuria lainaten mäkihyppyä tehdään ilmassa.

Nykyään Marvaila on Lahden Hiihtoseurassa toiminnanjohtajana. Hän näkee nykyisestä alhosta huolimatta suomalaisessa mäkihypyssä toivon kipinöitä.

– Lahdessa junioreissa harrastajamäärät ovat moninkertaistuneet pienemmissä Karpalon mäissä reilun kolmen viime vuoden aikana. Siellä on tällä hetkellä nelisenkymmentä junioria. Heistä kymmenen on siirtynyt viimeisen vuoden aikana isomman mäen puolelle. Tämä ottaa vähän aikaa, mutta täältä tullaan vielä, Marvaila toteaa.

Suomalaisen mäkihypyn tilasta keskustellaan lisää lauantaina kello 16.20 alkaen Urheilustudiossa TV2:ssa.

Salpausselän suurmäen mäkikisan karsinnasta starttaa lähetys TV2:ssa perjantaina kello 16.45. Varsinaisesta mäkikisasta alkaa lähetys kello 18.25. Yle Puheella lähetys Salpausselän kisoista alkaa kello 18.02.

Lue lisää:

Salpausselällä tehdään sunnuntaina mäkihyppyhistoriaa! Kerro ikimuistoisin muistosi mäkihypyn maailmancupista – parhaat palkitaan tavaralla Janne Ahosen uran varrelta

Mico Ahoselta kova povaus ennen uransa ensimmäistä maailmancup-viikonloppua – asiantuntija pitäisi kisapaikkaa positiivisena yllätyksenä

Mäkikarsinta perjantain avauksena – näin seuraat Salpausselän kisoja Ylen kanavilta

Kojonkosken kiinalaishyppääjät paahtavat pian ohituskaistaa suomalaisten ohi – seuroissa vaaditaan toimia lajin pelastamiseksi: "Muussa tapauksessa ei näytä hyvältä"

Vauhtisokeutta, suuruudenhulluutta ja välinpitämättömyyttä – kuinka Suomen menestyslajista tuli kansallinen murheenkryyni

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat