Suora

  • Urheiluruutu

Kommentti: MM-kotikisojen taloudellisen tappion runoiltiin olevan sijoitus tyttö- ja naiskiekkoon – hurmoksen jälkeinen kausi on saanut kauniit sanat näyttämään irvokkailta

Naisleijonien historiallisen MM-hopean aiheuttanut hurmio tuhottiin täysin, kirjoittaa Yle Urheilun toimittaja Kirsi Teiskonlahti.

Jääkiekon naisten MM 2020
Naisleijonat odottaa jatkoerämaalin videotarkistusta MM-finaalissa 2019
Naisten jääkiekkomaajoukkue petasi viime huhtikuussa paikan tyttö- ja naiskiekon kasvulle. Sankaritarinoiden hyödyntäminen jäi kuitenkin tekemättä.Tomi Hänninen

Viime vuonna Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue ylsi saavutukseen, johon mikään muu eurooppalainen maa ei ole koskaan pystynyt. Naisleijonat pelasi jääkiekon MM-kisojen finaalissa, vieläpä kotiyleisön edessä. Historiallisen saavutuksen jälkeen Suomessa on munattu monta kertaa, viimeisimpänä keskiviikkona MM-joukkueen julkistuksessa.

Vuosi sitten MM-kotikisojen alla näytti jo hetken siltä, että naiskiekko on saamassa uutta nostetta Suomessa. MM-joukkue julkaistiin komeasti isolla näytöllä Sanoma-talossa (siirryt toiseen palveluun). Tilaisuus oli juonnettu, ja paikalla oli haastateltavissa päävalmentaja Pasi Mustonen sekä useita joukkueen kärkipelaajia. Nyt viime kevään MM-sankareita vilisevä kisajoukkue höystettynä uusilla tulokkailla julkaistiin tiedotteella. Joukkueen julkistuspäivän tiesivät etukäteen vain harvat mediatalot ja nekin oman aktiivisuutensa ansiosta.

Tapa hoitaa joukkueen julkistaminen kertoo suorastaan surkuhupaisaa kieltä siitä, minkä verran naisten maajoukkuetta arvostetaan. Vai näkisittekö itse, että miesleijonien MM-kokoonpano julkistettaisiin ilman ennakkotietoja tai mediatilaisuutta, jos kisajoukkue olisi tiedossa neljä viikkoa ennen MM-koitoksen alkua? Varsinkin, kun pelkästään EHT-ryhmittymät julkaistaan päävalmentajien läsnä ollessa tiedotustilaisuuksissa, joista medialle kerrotaan jopa viikkoja etukäteen.

Tietenkin maaliskuun alku on ajankohtana MM-joukkueen julkistukselle hankala, sillä parhaillaan käynnissä ovat niin kotimaisen Naisten Liigan kuin Ruotsin pääsarjan SDHL:n pudotuspelit. Ajankohtaan takertuminen on kuitenkin vain lillukanvarsia.

Helmi-maaliskuun vaihteessa olisi ollut mitä mainioin hetki nostattaa yhtä Jääkiekkoliiton naiskiekon päätuotteista, Naisten Liigaa, järjestämällä MM-joukkueen julkistamisesta tiedotustilaisuuden, jossa paikalla olisivat olleet esimerkiksi pääkaupunkiseudun maajoukkuetähdet Minttu Tuominen ja Nelli Laitinen. Sopivan päivän löytäminen on vain järjestelykysymys.

Keskiviikkoinen pr-farssi on viime kevään hurmoksen jälkeen kuitenkin vain jäävuoren huippu.

MM-finaalin korvia pakottava meteli Espoon jäähallissa ja parhaimmillaan yli 6 000:lle areenaan tulleelle katsojalle pelannut maajoukkue osoitti, että Suomessa on valtava potentiaali naiskiekon kasvulle nimenomaan yleisön puolella. Huumaa ei vain hyödynnetty millään tavalla. Yleisön annettiin unohtaa Naisleijonat.

Katkeraan hopeaan päättyneen kauden jälkeen uusiin arvokisoihin valmistautuminen aloitettiin elokuussa Suomen EHT:lla, joka pelattiin Vierumäellä, Keravalla ja Mikkelissä ilman sen suurempaa markkinointia.

Naisten Liiga pyörähti käyntiin Kuopion-turnauksella suuren yleisön huomaamatta. Hetki, jolloin piti iskeä kultasuoneen ja markkinoida kotoista liigaa sarjana, jossa pelaa lähes puolet MM-sankareista, meni tylysti ohi markkinointipuolella. Ehkä ajateltiin, että hienot kotikisat riittävät nostamaan naiskiekon kiinnostusta niin uusissa harrastajissa kuin yleisössä, vaikka todellisuudessa työn olisi pitänyt vasta alkaa hopeamitalien jaon jälkeen.

Vajaa vuosi MM-huuman jälkeen Jääkiekkoliiton puheenjohtajan Harri Nummelan sanat kotikisojen taloudellisista tappioista Jatkoaika-sivustolle (siirryt toiseen palveluun) kuulostavat lähinnä irvokkailta. Nummela kommentoi tappion olevan sijoitus tulevaisuuteen, keinoon nostaa nais- ja tyttökiekon asemaa.

Nähdyillä toimilla, tai oikeammin niiden puuttella, voi sanoa, ettei tuo sijoitus ole kasvanut ainakaan korkoa. Pikemminkin pääoma on huvennut.

Jääkiekko on Suomen suosituin urheilulaji, ja Jääkiekkoliitto pyörittää kassan kautta miljoonien eurojen tulovirtaa. On aika tarkastella, miten rahat voisi tulevaisuudessa jakaa niin, ettei naisten jääkiekko pyöri innokkaiden talkoolaisten voimin. On vaarana, että hyvin alkanut tyttöharrastajien määrän kasvattaminen ei johda mihinkään, jos pääsarjatasolla pelaaminen maksaa vuodesta toiseen pelaajalle itselleen pahimmillaan tuhansia euroja, eikä edes maajoukkueelle anneta mahdollisuutta medianäkyvyyteen.

Lue myös:

Päävalmentaja Pasi Mustonen valitsi Naisleijonien MM-joukkueeseen seitsemän ensikertalaista ja kehui yhtä maasta taivaisiin: "Hän on kiekollisena ihan maagisen taitava"

MM-kotikisojen hurjasta yleisötavoitteesta jäätiin, ja liitto jää turnauksesta miinukselle – Naisleijonien sensaatiomaiset kisat antavat seuroille työkaluja tulevaan

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat