Suora

  • "Äiti, anna mä menen": Mikael Hagelstam muutti 13-vuotiaana ulkomaille tanssin vuoksi - ei välitä, kun virolaisvalmentajat huutavat hänen tuhlaavan vanhempiensa rahoja
  • Urheiluruutu

Salibandyliigan ennätyksiä rikkonut Mikko Kohonen oli menettää jalkansa, taisteli lääkäreiden ohjeita vastaan nivelrikkona ja ajoi 25 kertaa maapallon ympäri

Mikko Kohonen on pelannut Salibandyliigassa ennätykselliset 23 kautta ja tehnyt kautta aikain toiseksi eniten pisteitä pääsarjassa. Kaikki kuitenkin päättyy joskus.

salibandy
Mikko Kohonen
Kaksinkertaisen maailmanmestarin ja kolminkertaisen Suomen mestarin Mikko Kohosen ennätykselliset 23 kautta Salibandyliigassa kattanut pelaajaura on ohi. Viimeiset pelivuodet polvi pysyi kasassa järeän tuen avulla.Lehtikuva

– Mä en ois ikinä halunnut lopettaa urheilua. Mutta tähän kevääseen se loppuu, Mikko Kohonen huokaa Ähtärin kohdalla.

Jyväskylässä koko ikänsä asunut Kohonen ajaa viimeisiä kertojaan Seinäjoelle salibandypelaajana. 41-vuotias laitahyökkääjä on joutunut myöntämään, että keho ei enää kestä ammattiurheilua. Lääkärit ovat toistelleet sitä Kohoselle jo toistakymmentä vuotta, mutta hän on palannut kentälle kerta toisensa jälkeen.

– Kipu on vain kipua. Mutta kyllähän se vähän vaikeuttaa pelaamista, kun sattuu niin paljon ettei pysty pitämään silmiä auki. Silloin ei oikein näe peliä.

Mikko Kohonen
Kohosen uran kohokohtia oli maailmanmestaruuden sinetöiminen kotiyleisön edessä vuonna 2010.AOP

Viime kaudella Kohonen viimein kyllästyi kipuun. Oikea olkapää muljahteli sijoiltaan. Oikeassa polvessa ei ole enää mitään ehjänä, mutta nivel pysyy kasassa järeällä tukiviritelmällä. Vanhat vammat aiheuttivat jatkuvaa kipua ja pikkuvammoja. Ainoa paikka, johon pelaajaa ei sattunut, oli vasen käsi. Salibandykentän ulkopuolella hän pystyi harrastamaan lähinnä vesijuoksua.

– Seitsemän vuotta sitten tuli niin sanottu lopullinen tuomio. Lääkärit sanoivat, että mitään ei ole tehtävissä, polvessa on nivelrikko. Et voi enää jatkaa. Kyllä tätä lopettamista vastaan pitkään on taisteltu.

Päätös kypsyi kauden aikana. Kohonen halusi kuitenkin pelata vielä yhden kauden, jonka hän itse tietäisi olevan viimeisensä. Kohonen ja Seinäjoen Peliveljet solmivat viimeisen yhteisen pelaajasopimuksensa.

– Näyttäkää minulle lajiaan rakastava urheilija, jolle lopettaminen on helppoa. Ei sellaista olekaan. Sitä on valmis tekemään mitä tahansa, jotta saisi pelata vielä yhden kauden, yhden pelin, yhden treenin.

Nyt Kohosen ura pelaajana on ohi. Hän pelasi Suomen pääsarjassa ennätykselliset 23 kautta. Uralle mahtui kaksi maailmanmestaruutta, kolme Suomen mestaruutta, kasa himmeämpiä mitaleja, unohtumattomia maaleja ja tuuletuksia sekä miljoona Jyväskylän ja Seinäjoen välillä ajettua kilometriä.

Mikko Kohonen
Mikko Kohonen arvelee ajaneensa 13 vuoden aikana miljoona kilometriä salibandyn vuoksi.Janne Siirilä

Yle Urheilu hyppäsi 192 kilometrin ajaksi Kohosen kyytiin. Vajaassa kolmessa tunnissa ehti käydä läpi koko Kohosen pitkän uran. Mikä sai Kohosen ajamaan salibandyn vuoksi 25 kertaa maapallon ympäri?

Koko jalan menettäminen lähellä

Mikko Kohosen sairaskertomuksista saisi kasattua paksun kirjan erilaisista urheiluvammoista. Vammat päättivät Kohosen komean uran, mutta ironisesti uran ensimmäinen vakava loukkaantuminen myös teki hänestä omien sanojensa mukaan ammattiurheilijan. Sen jälkeen hän alkoi voittaa mestaruuksia niin Suomessa kuin arvokisoissakin.

Kohonen tunki kentällä koloihin, joista harvoin pääsi pois ilman pientä kolotusta. Vuonna 2006 Kohonen sai tällin, josta ei selvitty pelkillä särkylääkkeillä. Hänen reitensä jäi Happeen ja Josban välisessä Salibandyliigan ottelussa maalin edustalla Johnny Kotron ja Tatu Väänäsen väliin. Jyväskyläläinen luuli saaneensa vain puujalan, ja pelasi ottelun loppuun vaikkei pystynyt enää juoksemaan.

Seuraavana päivänä Kohosen olo heikkeni. Hän oli töissä autoliikkeessä, mutta ei pystynyt tekemään töitä. Palattuaan töistä kotiin Kohoselta lähti taju. Hän epäili syyksi matalaa verensokeria, mutta toisen tajunnanmenetyksen jälkeen Kohonen tajusi, ettei kaikki ole kunnossa. Työterveyshuollossa lääkäri soitti välittömästi paikalle ambulanssin.

Keskussairaalassa Kohoselle kerrottiin, että edessä on leikkaus. Pelaaja vastusteli, sillä neljän kuukauden päässä kuumottelivat uran ensimmäiset MM-kisat. Lääkäri selitti Kohoselle, että jalassa on valtava sisäinen verenvuoto, joka on jatkunut jo päivän. Lihas on menossa kuolioon. Pahimmassa tapauksessa koko jalka jouduttaisiin amputoimaan, jos nyt ei toimittaisi nopeasti.

Kohonen myönsi argumentit perin vahvoiksi. Jalka onnistuttiin pelastamaan leikkauksessa. Verisuonia poltettiin kiinni ja lihaskalvo leikattiin auki. Lihasta pidettiin auki vielä vajaa pari viikkoa kuolion estämiseksi. Kohonen soitteli sairaalassa morfiinipäissään 500 euron puhelinlaskun ennen kuin avohaavan päälle siirrettiin toisesta reidestä ihoa.

– Vakava loukkaantuminen konkretisoi ajatuksen, millaista elämä olisi ilman toista jalkaa. Sitä ennen oli elämässä oli ollut paljon muitakin tärkeitä asioita. Sillä hetkellä minulle valkeni, että urheilu on elämäni tärkein asia.

Mikko Kohonen, Petri Parviainen, Tommy Koponen ja Anu Keisala verenluovutuskampanjan lähtötunnelmissa.
Vakava jalkavamma on saanut Kohosen (vas.) kannustamaan ihmisiä verenluovutukseen. Paitaa pitelee SPV:n päävalmentaja, Kohosen ystävä Tommy Koponen.Päivi Rautanen/Yle

Kohonen tajusi olevansa etuoikeutettu saadessaan pelata pääsarjassa ja taistella maailman- ja Suomen mestaruudesta kaveriensa kanssa.

– Olisi hölmöä, jos en ottaisi siitä kaikkea irti.

Jalan pelastanut lääkäri arvioi Kohosen toipumisajaksi vajaan vuoden. Jalka säilyi, mutta uran ensimmäiset MM-kisat Kohonen voisi unohtaa.

Silver i Globen

Toinen Kohosta kohti ammattimaisuutta sysännyt tekijä oli pääsy mukaan Guld i Globen -projektiin. Happeessakin Kohosta valmentanut maajoukkueen päävalmentaja Petteri Nykky oli valinnut jyväskyläläisen ryhmään, jonka tavoitteena oli ottaa miesten ensimmäinen MM-kulta ruotsalaisten nenän edestä naapurin omissa kotikisoissa.

Kasvattajaseurassaan Happeessa kovia tehoja tehnyt Kohonen oli vihdoin 27-vuotiaana murtautumassa MM-tasolle, mutta debyytti kisoissa näytti jäävän väliin jalkavamman vuoksi.

Kohonen keskusteli Nykyn kanssa heti leikkauksen jälkeen. Päävalmentaja asetti epätodennäköiseltä vaikuttaneen MM-paikan ehdoksi pelaamisen ennen kisoja ja maajoukkueen fysiikkatestien läpäisemisen.

Reilussa kolmessa kuukaudessa Kohonen jumppasi itsensä takaisin pelikuntoon, vaikka ei saanut liikuttaa jalkaansa ensimmäisen leikkauksen jälkeisen kuukauden aikana. Happee pelasi liigakarsintoja Tiikereitä vastaan, ja uudelleen surkastuneella jalallaan kävelemään opetellut Kohonen ehti mukaan yhteen peliin. Kohonen teki ja syötti maalin, Happee säilyi sarjassa ja Kohosen MM-unelma elossa.

Maajoukkueen fysiikkatestit Kohonen selvitti rimaa hipoen. Ilman oksentamista ei selvitty, mutta kaikkensa antanut kuntoutuja nousi mukaan Ruotsin-koneeseen.

SPV:n Mikko Kohonen ottaa pitkän alkulämmön ennen harjoituksia mm. kuntopyörällä. Polvituki kertoo useista vanhoista polvivammoista.
Kuntouttaminen on tuttua puuhaa Mikko Kohoselle.Mirva Korpela / Yle

MM-kisoissa Kohosen ensimmäistä maalia saatiin odottaa välierään asti. Kohonen ratkaisi pelin Sveitsiä vastaan 4–2-osumallaan. Maalin syötti loukkaantumiseen johtaneessa törmäyksessä mukana ollut Tatu Väänänen.

– En ollut tyytyväinen MM-kisoihini, mutta se oli huikea tunne.Sen kevään aikana oli käyty läpi että onko minulla jalkaa ollenkaan, voinko enää koskaan urheilla.Hirveällä raivolla jumppasin itseni kuntoon ja sain tunteen siitä, että voin auttaa joukkuettani. Kyllä se vähän siinä samuraituuletuksessa purkautui.

Katso alla olevalta videolta Kohosen muistelu ensimmäisestä MM-maalistaan.

Mikko Kohonen iski vakavan loukkaantumisensa jälkeen tärkeän maalin MM-kisoissa Sveitsiä vastaan.

Guld i Globen -projekti päättyi pettymykseen. Ruotsi kaatoi Suomen MM-finaalissa jatkoajalla 7–6. Loppuottelu ei ollut Kohosellekaan henkilökohtaisesti nappionnistuminen.

– Tsemppasin vähän liikaa, en onnistunut. Pääkoppa vei. Jäi aika iso nälkä. Voitoistahan ei opi mitään. Se on helkkarin hauskaa ja kivaa, mutta häviöt tuovat suurimman opin. Niistä ammentaa tietoa ja oppii miten voi edistyä.

Maailmanmestaruus jäi vielä saavuttamatta, mutta käänne oli tapahtunut. Voittoja oli vielä tulossa.

Isoveli esikuvana

Ennen voittoja Kohosen tosiaan piti hävitä – ja paljon. Mikon pari vuotta vanhempi isoveli Mika on nelinkertainen maailmanmestari ja valittu viisi kertaa maailman parhaaksi pelaajaksi. Veljekset käyttivät lapsina kaiken vapaa-aikansa yhteisiin pihapeleihin, joissa pikkuveli jäi yleensä toiseksi. Pelit päättyivät usein tappeluun. Tilanteen rauhoitti sääntö, jonka mukaan veljekset eivät saa pelata eri puolilla.

Mikko ja Mika Kohonen.
Mikko (vas.) taistelee pallosta isoveljeään Mikaa vastaan.Esa Jokinen / Salibandy.fi

– Mikalla on ollut minuun kaikista isoin vaikutus. Hän on aina ollut iso esikuva ja todennäköisesti minun läheisin ihmiseni. Asuimme lähes parikymppisiksi samassa huoneessa, olemme pelanneet yhdessä ja soittelemme edelleen joka päivä. Hän on suurin syy siihen, että minusta tuli urheilija.

Mikko Kohosesta piti tulla elokuvaohjaaja tai jääkiekkoilija. Jääkiekkoilijana hän epäonnistui, innostui salibandystä isoveljensä valittua lajin. Hän kertoo rakastuneensa salibandyssä erityisesti luovuuteen.

Moni mainitsee Mikko Kohosen uraa muistellessaan hänen palavan voitonhalunsa. Osa johtuu tietysti Kohosen luonteesta, mutta halu on voimistunut nuoruuden väännöissä isoveljeä vastaan.

– Kyllähän tässä joku pikkuvelisyndrooma on pakko olla. Oma isoveli on maailman paras salibandyn pelaaja ja ollut milloin missäkin lajissa oman ikäluokkansa paras junioripelaaja. Ainoa millä olen pärjännyt, pikkuisen kovemmalla tsempillä.

Pihapeleissä Mikko ei voittanut isoveljeään, mutta myöhemmin se on ollut voittojen resepti.

Mika ja Mikko Kohonen
Mika ja Mikko Kohonen ovat pelanneet ja voittaneet paljon yhdessä.Lehtikuva

Seinäjoen Peliveli

Mikko Kohonen pelasi kymmenen ensimmäistä pääsarjakauttaan Jyväskylän Happeessa. Petteri Nykky nosti Happeen kasvatin B-juniori-ikäisenä edustusjoukkueeseen ja avitti laiturin urheilu-uran alkutaipaleelle.

– Kymmenen ensimmäistä pääsarjakauttani Happeessa olivat minulle kasvun aikaa. Seppo Pulkkinen oli myös tärkeä valmentaja. Hän luotti minuun sellaisena kuin olen. Se vahvisti itseluottamusta. Happee oli luova ympäristö, jossa oppi paljon.

Kohonen muistetaan kuitenkin seurajoukkueuraltaan erityisesti Seinäjoen Peliveljistä. Kohonen pelasi SPV:ssä 13 kautta ja nosti seuran yhdessä perustaja-päävalmentaja Tommy Koposen kanssa yhdeksi suomalaisen salibandyn suurista. Jyväskyläläisen saapuessa kesällä 2007 Seinäjoelle SPV ei ollut voittanut pääsarjassa yhtään pudotuspeliottelua.

– Onhan tämä ollut hurja matka. En ihan helposti tunteile, mutta kyllä tämä vähän väreitä nostattaa. Mikko on iso osa seinäjokelaista salibandykulttuuria vaikkei ole täällä asunut, Koponen sanoo.

Mikko Kohonen kaukalossa
Mikko Kohonen pelasi 13 kautta Seinäjoen Peliveljissä.Salibandyliiga, Esa Takalo

Koposen mukaan äärimmäisen kunnianhimoinen ja tavoitteellinen Kohonen toi Etelä-Pohjanmaalle voittamisen kulttuuria, vaikkei ollut vielä itse voittanut mitään. Happeessa saavutettu hopea ja pronssi olivat toki kovia tekoja, mutta mestaruudet puuttuivat.

– Mikko on halunnut olla paras ja tehnyt töitä sen mukaisesti. Hänellä oli seurajoukkueessa ja maajoukkueessa näkemys, että me voitetaan. Ja niinhän siinä kävi. Kun hän tuli meille, hän oli radikaali muutosvaikuttaja siinä että meidän pitää olla parhaita, Koponen sanoo.

Kohonen päätyi oikeastaan vahingossa Seinäjoelle. Hän halusi vaihtaa seuraa kehittyäkseen, mutta siirto Ruotsiin Storvreta IBK:hon veli Mikan seurakaveriksi kariutui viime metreillä. Yhteinen ajatus tulevaisuudesta syntyi keskusteluissa Tommy Koposen kanssa.

– Koen, että olen osa tätä SPV:n yhteisöä ja tarinaa. Heti ensimmäisen kauden jälkeen tuli tunne, että tämä on minun paikkani. Meistä tuli omalla tavallamme joukkue, jota kaikki pelkäsivät.

SPV voitti Kohosen kanssa yhteensä kolme Suomen mestaruutta ja Suomen cupin. Lisäksi palkintokaappiin kertyi yksi SM-hopea ja neljä pronssia. Kohonen on maaleillaan Salibandyliigan kaikkien aikojen tilastossa toisena, mutta yksi maaleista nousee muistoissa erityiseksi. Kohonen ratkaisi SPV:lle mestaruuden keväällä 2015 neljännen finaalin jatkoaikamaalillaan. Siinä täyttyi pikkupojan unelma.

Katso alla olevasta videosta, miten Kohonen muistelee pikkupojan unelman toteutumista.

Mikko Kohonen ratkaisi vuoden 2015 mestaruuden SPV:lle.

Maailmanmestaruudet

Kohonen edustaa sukupolvea, joka nuorena vain unelmoi maailmanmestaruuksista. Ruotsi oli voittanut kaikki MM-kullat vuoteen 2006 asti.

– Olen kiitollinen siitä että olen saanut olla oma itseni ja etsiä voittoa ja unelmoida. Sitähän tämä urheilijana oleminen on. Nautin siitä ja voiton etsimisestä. Se on tehnyt minut onnelliseksi.

Vihdoin vuonna 2008 Suomen määrätietoinen työ ja voiton etsintä tuotti tulosta. Kohonen auttoi maaleillaan Suomen finaaliin, mutta loppuottelussa ratkaisijoina olivat joukkuekaverit. Tero Tiitu ratkaisi mestaruuden jatkoajalla.

Seuraavissa MM-kisoissa Suomi voitti toisen peräkkäisen MM-pystin finaalissa, jonka moni varmasti muistaa edelleen. Kotikisojen loppuottelua seurasi täyden Helsingin areenan lisäksi televisiosta parhaimmillaan 600 000 suomalaista. Suomi murskasi Ruotsin täydellisesti, ja Mikko Kohonen iski mestaruuden sinetöineen 5–1-maalin kolmannessa erässä. Kohonen tuuletti maalia ottamalla mailan hampaidensa väliin.

– Se oli siitä harvinainen peli, että ennen matsia tiesin että me voitetaan. Siinä tuuletuksessa purkautui se, että Suomen maajoukkue on niin vahva. Tulen muistamaan sen aina, ja kylmät väreet nousevat.

Katso alla olevalta videolta Kohosen MM-kullan sinetöinyt maali.

Kohonen sineitöi Suomelle maailmanmestaruuden kotikisoissa.

Sosiaalisuus apuna ammattilaisuudessa

Mikko Kohosen hiusmuoti, partamalli ja tuuletukset ovat vaihtuneet tiuhaan, mutta Kohonen on viihdyttänyt erilaisilla tempauksillaan niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Hän on ollut näkyvä hahmo suomalaisessa salibandyssä.

– En ikinä halua olla esillä, mutta en osaa pitää suutani kiinni. Minä tykkään ihmisistä. Minulle on vaikeaa, jos ei ole ihmisiä ympärillä. Olen tehnyt juttuja lähinnä läpällä, esimerkiksi matkustellut kylpytakissa tai pelkissä farkuissa kunniaosoituksena Iggy Popille.

Tommy Koposen mielestä Kohonen on oman tiensä kulkija, joka on aina löytänyt persoonallisia tapoja tehdä asioita.

– Välillä on pitänyt muistuttaa Mikkoa, että et ole mikään juniori enää. Mutta toisaalta, hän on ollut se joka on koonnut joukkueen yhteen ja ollut tärkeillä hetkillä mies paikallaan.

Mikko Kohonen
Mikko Kohonen pääsi juhlimaan urallaan lukuisia mestaruuksia.YLE

Luova luonne ja halu olla ihmisten kanssa tekemisissä on auttanut Kohosta pärjäämään urallaan myös taloudellisesti. Hän on ollut mukana monessa kentän ulkopuolella. Kohonen on esimerkiksi ollut osakkaana sijoitusyhtiössä, istunut niin Salibandyliiton kuin SPV:nkin hallituksessa ja pyörittänyt omaa yritystoimintaa yhdessä veljensä kanssa.

– Kiitos sponsoreiden, omien opiskelujen, sijoittamisen ja työntekemisen, olen pystynyt olemaan ammattiurheilija ja rakentamaan omaa uraani urheilun jälkeen. Säästössä ei ole rahaa, joten töitä täytyy tehdä jatkossakin.

Kohonen hyppää salibandykaukalosta suoraan ohjelmistoalan yritykseen (siirryt toiseen palveluun) jatkamaan siviiliuraansa.

Ura jatkuu valmentajana?

Kohonen reissasi Jyväskylästä Seinäjoelle monta kertaa viikossa noin yhdeksän kuukautta vuodessa yli kymmenen vuoden ajan. Kun matkaa kotoa hallille oli 192 kilometriä, Kohosen oma arvio miljoonasta ajokilometristä voi hyvinkin pitää paikkansa, etenkin kun Kohonen matkasi salibandyn takia monelle muullekin paikkakunnalle.

Reissua tehtiin etenkin alkuvuosina monen jyväskyläläisen joukkuekaverin kanssa, jossain vaiheessa mukana autossa oli oma isoveli. Reissuporukka harveni viimeisinä vuosina, mutta Kohonen ei halunnut muuttaa pois Jyväskylästä lastensa takia.

Autossa ehti keskittyä, keskustella, soitella läheisille, pitää hauskaa kavereiden kanssa ja kuunnella podcasteja. Kun istui pari kolme tuntia autossa ennen harjoituksia, antoi niissä varmasti kaikkensa.

Kohonen kaartaa viimeisiä kertojaan Seinäjoen urheilutalolle. Rooli ei ole ollut viimeisen kauden aikana enää suuri, vastuuta on tullut pääasiassa erikoistilanteissa. Henri Johansson ehti ohittaa Kohosen kaikkien aikojen piste- ja maalipörssissä, mutta muut tulevat kaukana perässä. Pitkä matka salibandypelaajana päättyy kiitollisissa tunnelmissa.

– Salibandy on lajina tehnyt minusta minut. Se on tuonut elämääni niin paljon ihmisiä, paljon oppia. Se niin iso asia ja muokannut minua ihmisenä.

Enää Mikko Kohonen ei pelaa enää salibandyä. Lajin parissa hänet kuitenkin vielä nähtäneen. Siitä on vakuuttunut ainakin Tommy Koponen.

– Valmentamisesta on käyty pitkällä aikavälillä keskusteluja. Se pieni valmentaja on aina Mikossa asunut, ja kyllä se sieltä putkahtaa esiin, Koponen sanoo.

Kohosen ei kiistä Koposen arviota, mutta ainakin hetken on aika tehdä jotain muuta.

– Salibandy tulee aina olemaan sydämessäni ja voi olla, että tulen jonain päivänä valmentamaan. Tässä tarvitaan nyt kuitenkin hengähdystauko perheen kanssa olemiseen.

Kohonen oppi voittamaan pitkän tien kautta ja jätti unohtumattoman jäljen kohtaamiinsa ihmisiin. Hän toivoo, että salibandyväki muistasi hänet juuri voittamisen tahdostaan ja tavastaan kohdata ihmisiä.

Luultavasti Kohosen uraa ei tarvitse pitkään muistella. Rivien välistä on luettavissa, että laji vetää Kohosen takaisin kentän reunalle luomaan uusia muistoja.

Lue lisää:

Rakkaus, joka saa yli 40-vuotiaan legendan yhä innostumaan pihapeleistä – maailmanennätyksen tekevä Mika Kohonen paljastaa hetken, jolloin äänet pään sisällä huusivat: "Mun ei enää kuuluisi olla täällä"

Tunti unta yössä, tolkuton määrä kipulääkkeitä ja masennus eivät pysäyttäneet maailman parhaaksi valittua suomalaista – ”Menee päiviä, ettei tarvitse ottaa mitään”

Suomen salibandytähti juhli Ruotsin mestaruutta lenkkipolulla – toivoi hulppeampaa lopetusta kauteen: "Kliimaksi jäi kokematta"

Palloilulajien sarjapaikkojen jako aiheuttaa päänvaivaa, ja liitoissa tarvitaan juristienkin apua – seuroissa odotetaan kuumeisesti päätöksiä: "Olisi tosi iso pettymys, jos emme nouse"

Naisten salibandyn sarjauudistus ihastutti ja vihastutti – kiitosta kovista peleistä, kritiikkiä turhille otteluille

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat