Suora

  • DreamHack Masters Spring 2020
  • Urheiluruutu

Vihaisesta ja pelokkaasta huutajasta tuli terapeutin ammatista haaveileva ihmisjohtaja – HPK:n mestarivalmentaja on muuttunut mies: "Tekisin aika paljon asioita toisin"

Suomen eturivin jääkiekkovalmentajiin noussut Antti Pennanen on tehnyt paljon töitä itsensä kanssa.

Urheiluvalmennus
Antti Pennanen
Tomi Hänninen

Hämeenlinnan Pallokerhon jääkiekon SM-kultaan viime keväänä johdattanut Antti Pennanen kuuluu tätä nykyä Suomen arvostetuimpiin valmentajiin. 41-vuotiaan Pennasen matka mestariluotsiksi ja vuoden valmentajaksi on kulkenut koukeroisia teitä oman mielensä sopukoissa.

Pennanen aloitti yhteistyön terapeutin kanssa noin kymmenen vuotta sitten, kun hän työskenteli apuvalmentajana Helsingin IFK:ssa.

– En voinut itseni kanssa hyvin, Pennanen kertoo Yle Urheilulle.

– Alettiin terapeutin kanssa työstämään sitä. Tein kyseisen terapeutin kanssa yhteistyötä noin kuusi vuotta. Terapia oli valtavan iso apu siihen, miten pelaajien kanssa, ja ennen kaikkea isänä ja ystävänä vuorovaikutan. En usko, että kasvu johtajana, valmentajana tai isänä voi tapahtua mitenkään muuten kuin oman itsensä kasvun kautta. Tämä on ollut minulle valtavan tärkeää ja edelleen teen töitä sen kanssa.

Pennanen aloitti valmennusuransa kilpajääkiekon parissa HPK:n B-nuorissa 15 vuotta sitten. Hänen silloiset toimintatapansa olivat kovin erilaiset kuin tänä päivänä.

– Silloin uskoin erittäin tiukkaan ja kovaan vaatimustasoon sekä kovaan kontrolliin. Tuloksiakin tietenkin tuli ja pelaajat kehittyivät, mutta kun jälkeenpäin sitä silloista Anttia päävalmentajana miettii, niin kyllä minä tekisin aika paljon asioita toisin.

Antti Pennanen.
Tomi Hänninen

Pennanen ei halua nostaa mitään yksittäistä tapausta esiin, mutta korostaa, ettei kyse ollut kiusaamisesta.

– On tilanteita, jotka olen saanut käydä läpi ja jotka on harmittanut ja hävettänyt. Kiitän itseäni siitä etten mennyt henkilökohtaisuuksiin. Mutta tietyissä hetkissä niin se vaatimustaso, tiukkuus ja se kovuus oli kyllä vähän tyhmää.

– Yleisesti jos näen vihaisen valmentajan, näen pelokkaan valmentajan. Kuten se Antti silloin oli. Se viha ei ole tervettä vihaa, jolla ihminen suojelee rajojaan, vaan sellaista rikkovaa vihaa.

– Vihan takana on aina jokin pelko. Minunkin vihani takana oli niitä omia pelkoja, joita pelaajat joskus joutuivat ottamaan vastaan. Ei niitä silloin tiedostanut, mutta mitä syvemmälle itsensä kanssa on mennyt, sitä tietoisemmaksi niistä mekanismeista tulee.

Haaveena terapeutin ammatti

Neljä kautta HPK:ta valmentaneen Pennasen sopimus Hämeenlinnassa päättyi tähän kauteen. Seuraavaksi hän siirtyy alle 20-vuotiaiden miesten maajoukkueen päävalmentajaksi kaksivuotisella sopimuksella.

Tulevaisuudessa siintävät myös toisenlaiset unelmat.

– Tällä hetkellä opiskelen vielä itseäni ja vuorovaikutustaitojani. Jos tästä vaiheesta selviän, niin sitten alkavat terapeuttiopinnot, jos asiat menee hyvin ja aikaa tulee. Haaveeni on, että olisin parin vuoden päästä terapeutti, Pennanen paljastaa.

Antti Penannen HPK juhlii
HPK juhli Suomen mestaruutta keväällä 2019.Tomi Hänninen

Jääkiekkoa Pennanen ei kuitenkaan ole jättämässä. Valmennusura jatkuu mitä todennäköisimmin myös terapeutin paperit kourassa.

– Haluan tehdä ihmisten kanssa töitä, ja jos hyvä motivoiva jääkiekkotyöpaikka silloinkin vielä löytyy, niin totta kai haluan jatkaa valmentamista.

– Uskon että terapeutin opinnot tuovat lisäarvoa myös valmentajuuteen, vaikka se ei olekaan ollut se ensimmäinen motiivi siellä koulussa. Haluan oppia itsestäni ja yhdessä toimimisesta. Jos tulevaisuudessa voin valmentajana auttaa muita ihmisiä entistä enemmän ja laadukkaammin, sekin on yksi motiivi olla siellä.

“Suomen jääkiekovalmennuksessa on vielä töitä”

Pennasen nykyiseen valmennusfilosofiaan kuuluu edelleen tietty lujuus, mutta tasapainottavana lisämausteena lähestymistavasta löytyy myös lempeyttä ja kykyä ottaa toinen ihminen huomioon.

– Valmentajan taitoa on, että osaa käyttää sekä lujuutta että lempeyttä. Omat särmät ovat vuosien aikana hioutuneet. Valmentaminen ei ole enää pelosta lähtevää, vaan siellä on paljon enemmän muita sävyjä.

– Tehtäväni on viime kädessä valmentaa hyviä joukkuepelaajia. Minä olen mahdollistaja, kysyjä, kuuntelija, auttaja ja tukija. Se on ihmisen kohtaamista ja hänen unelmiensa mahdollistamista.

Jääkiekkojoukkueeseen kuuluu monia muita lajeja suurempi määrä pelaajia, eikä yksilön huomioiminen ole helppo tehtävä. Pennanen myöntää sen olevan valtavan iso haaste, ja jopa herkkä aihe.

– Tunnen aina piston sydämessäni, kun tuo kysymys esitetään. En ole pystynyt tekemään niin paljon töitä yksilöiden kanssa kuin olisin halunnut. On hyvä, että pelaajille on tullut myös ulkopuolista apua. Hekin käyttävät terapeutteja apunaan.

Emil Larmi halaa Antti Pennasta.
Emil Larmi ja Antti Pennanen.

Pennaselle tärkein asia on, miten hän joukkueen keskuudessa käyttäytyy, ja minkälainen esimerkki hän valmentajana on pelaajilleen.

– Minä uskon, että minkään kulttuurin kypsyys ei voi kasvaa yli sen johtajan kypsyyden. Eli johtajan kypsyys mittaa viime kädessä sitä, minkälainen siitä kulttuurista tulee, ja miten siellä käyttäydytään.

– Ja siinä meillä on varmasti vielä töitä jääkiekossa, ja valmentajuudessa yleensäkin Suomessa. Se on minulle hyvä motivaattori, että kehitän itseäni ja koitan saada itsestäni paremman mallin pelaajille.

Suuri kulttuurinmuutos

Suomalaisen valmennusosaamisen Pennanen näkee kuitenkin yleisesti vahvana alueena. Hän arvioi että ajat ovat muuttuneet hurjasti 2000-luvun alusta. Myös pelaajat ovat vaativampia sen suhteen, minkälaista valmennusta he haluavat. Kulttuurinmuutos on ollut iso, mutta sitä pitää edelleenkin pystyä kehittämään.

– Kääntäisin katseet enemmän lapsiin ja nuoriin, ja miten heitä valmennetaan. Kun käyn katsomassa nuorten pelejä, näen paljon sellaista valmentajakäyttäytymistä, jota en haluaisi nähdä. Siellä pitää tehdä enemmän töitä. Kilpakiekko on asia erikseen. Toivon, ettei täältä oteta valmennusmalleja nuoriin, koska tämä on vaativaa huippu-urheilua.

Juuri tähän ansaan Pennanen arvioi itse astuneensa oman valmennusuraansa alussa.

– Näin minullekin varmaan kävi. Omat valmentajani olivat vanhan koulukunnan valmentajia ja niillä opeilla menin itsekin valmentamaan.

Näitä oppeja Pennanen on vuosien mittaan, ja terapian avulla, säätänyt monipuolisempaan ja pehmeämpään suuntaan. Suurin neuvo, jonka hän muille valmentajille antaa, on itsensä tunteminen, ja sitä kautta ihmisenä kasvaminen.

– Uskon että ihmisten johtamisesta tulee tulevaisuudessa iso kilpailuetu valmentamiseen. Valtavan tärkeää on, miten hyvin voi itsensä kanssa. Itsensä näkeminen auttaa toisen ihmisen näkemisessä.

Lue myös:

Henrik Dettmannin kolumni: Urheilumogulit haukkuivat kommunistiksi, rautanyrkit ja kovanaamat sulkivat toisinajattelijan pois – joko nyt Suomessa koittaisi uusi aika?

Kohti salaista maailmaa: suomalaisvalmentaja tekee tulosta hämmentävillä keinoilla – järjesti urheilijalleen ”hautajaiset”, joiden jälkeen tapahtui kummia

"Olisi ehkä helpompi, jos sä tappaisit ittes" – entiset valmennettavat kertovat menestyneen suomalaisvalmentajan nöyryyttävästä ja alistavasta käytöksestä sekä vuosia jatkuneesta henkisestä väkivallasta

Olympiakomitea kertoo uusista keinoista huonon käytöksen ehkäisemiseksi urheilussa: "Tavoite on, että jokainen valmentaja tulee sen tulevaisuudessa käymään"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat