1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. ampumahiihto

Kontiolahti on kohdellut Kaisa Mäkäräistä hyvin, mutta yksi hetki on jäänyt suomalaisurheilijan mieleen lähtemättömästi

Kaisa Mäkäräinen on viihtynyt Kontiolahdella tilastojenkin perusteella.

Kaisa Mäkäräisen vauhti vuoden 2015 MM-kisojen normaalimatkan viimeisellä kierroksella nosti hänet pronssille. Kuva: Tomi Hänninen

Kontiolahdella on Kaisa Mäkäräiselle aina oma merkityksensä. 20 kilometrin päässä Joensuussa asuva Mäkäräinen on kilpaillut paikkakunnalla maailmancupin kisoissa aina vuodesta 2006 lähtien ja mukaan mahtuu monenlaisia tuloksia.

– Olen sekä onnistunut hienosti että flopannut täydellisesti tällä stadionilla maailmancupissa. Katsotaan, mitä sieltä tulee tänä vuonna, Mäkäräinen totesi hymyillen Yle Urheilulle.

Huonoimmin Mäkäräinen on sijoittunut vuonna 2017 pikakilpailussa, jolloin hän sijoittui 49:nneksi. Mutta jos katsotaan Mäkäräisen menestyskisoja, nousee Kontiolahti niiden joukkoon, jossa hän on juhlinut voittoa useimmiten.

Kaiken kaikkiaan Mäkäräinen on voittanut 27 maailmancupin osakilpailua. Pokljukassa hän on voittanut eniten, viisi kertaa, mutta tämän jälkeen neljän voiton paikkakuntia ovat Kontiolahti, Östersund ja Hanti-Mansijsk.

Mäkäräisen Kontiolahden voitot tulivat vuonna 2012 takaa-ajosta, ja vuoden 2014 kisat olivat hänelle todellinen jackpot, kun hän voitti molemmat pikakilpailut sekä takaa-ajokisan.

"Pystyi vaan lyömään niin paljon kuin ikinä lähti"

Muitakin hyviä tuloksia Mäkäräisellä on Kontiolahdelta. Vuonna 2012 hän sijoittui pikakisassa toiseksi ja vuonna 2018 yhteislähtökisassa neljänneksi. Mutta kenties parhaiten hänelle on jäänyt mieleen vuoden 2015 MM-kisojen normaalimatka ja sen viimeinen kierros.

Sen Mäkäräinen lukee yhdeksi parhaaksi yksittäiseksi hetkekseen.

– En ole ikinä hiihtänyt viimeistä kierrosta varmasti niin kovaa ja noussut 40 sekunnin takaa mitaleille, Mäkäräinen kertoi Kontiolahti Biathlon Eventsin Facebook-sivulla (siirryt toiseen palveluun).

Kontiolahden MM-kisat olivat muuten sujuneet Mäkäräiseltä mollivoittoisesti, mutta nomaalimatkan viimeisen kierroksen huikealla hiihdolla hän pudotteli kilpailijoita pois mitalikamppailusta ja tarttui itse pronssiin.

– Se vain jotenkin tuntui siltä, että pystyi vaan lyömään niin paljon kuin ikinä lähti. Joka kurvissa ja joka mutkassa oli joku huutamassa ja kannustamassa. Yleisö auttoi tosi paljon siinä viimeisellä ringillä, hän kiitteli.

Keskellä ei mitään maailmanluokan stadion

Pohjois-Karjalan maakunnassa sijaitseva Kontiolahti on järjestänyt ampumahiihdon maailmancupin kisoja vuodesta 1990 lähtien. MM-kisat Kontiolahti on järjestänyt kaksi kertaa, vuosina 1999 ja 2015, kuten myös useita muita kansainvälisiä kilpailuja, kuten IBU-cupia ja EM-kisoja.

– Moni helposti ajattelee, että tämä (Kontiolahti) on vähän täällä keskellä ei mitään. Että autollakin pitää tulla aika pitkä matka metsän läpi, Mäkäräinen sanoi tapahtuman Faceboo-sivuilla.

Mäkäräisen mukaan on monia saattaakin yllättää, että metsän keskellä avautuukin maailmanluokan stadion, jossa kaikki puitteet ovat kunnossa.

– Siinä jotenkin yhdistyy se, että olemme rauhassa keskellä luontoa, mutta silti pystytään järjestämään ihan maailmanluokan iso urheilutapahtuma.

Lue myös:

Ampumahiihdon maailmancupin valmistelut etenevät epävarmuudessa koronaviruksen vuoksi – järjestäjä: “Eletään päivä kerrallaan, mutta kaikki on valmista”

Jonne Kähkönen jatkaa ampumahiihdon päävalmentajana

Kontiolahden maailmancupin järjestelyt jatkuvat

Joensuun kauppatori on neljä päivää ampumahiihdon kisatori