Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Jääspeedwayssa murheellinen talvi – kauden ensimmäinen ja viimeinen kilpailu ajettiin Varkaudessa: "Onhan tämä hullun hommaa"

On hämmästyttävää, millaiseen vauhtiin kuusikymppinen Stefan Svensson tai 16 vuoden tauon jälkeen starttiviivalle palannut Aki Ala-Riihimäki yltävät

moottoripyöräily
Kuljettajat lähtöviivalla rivissä ennen starttia.
Suomalaisilla jääspeedwaykuljettajilla ei ole tänä talvena ollut helppoa.Jussi Jäkälä

Lähes kolmesenttinen jääspeedwayrenkaan nasta, tai pikemminkin piikki, on kunnioitusta herättävän näköinen.

– Kova jääspeedwaykuski tekee kuulemma nastasta itselleen kaulakorun. Sitten hän nukkuu yön pitäen nastaa nyrkissään. Lisäksi hän käy vessassa sillä pienemmällä asialla aina vain oikealla jalalla seisten, vasen jalka koukussa. Näin hän tottuu lajin vaatimaan kaarreajoasentoon, sanoo usean ratalajin erikoismies Aki-Pekka ”Appe” Mustonen.

Liekö nastarituaalit kuitenkin jääneet tekemättä, sillä suomalaisilla jääspeedwaykuljettajilla ei ole tänä talvena ollut helppoa.

Kauden ensimmäinen – ja samalla myös viimeinen – kilpailu kotimaassa päästiin nimittäin ajamaan vasta maaliskuun alussa Varkaudessa. Kyseessä olleen PM-kilpailun kaikki finaalipaikat puolestaan menivät ruotsalaiskuljettajille.

Paras suomalaistulos oli 16 vuoden tauon jälkeen kilparadalle palanneen Aki Ala-Riihimäen viitossija. Sen myötä konkarikuljettaja nimettiin Suomen edustajaksi Puolan EM-finaaliin – joka tietenkin peruttiin koronaviruksen vuoksi.

Aki Ala-Riihimäki on kaatua.
Aki Ala-Riihimäki on kaatua kilpailun tuoksinnassa.Jussi Jäkälä

Kisakatsomossa Varkaudessa ei kuitenkaan synkistelty.

Pääkatsomon eturivissä harmaaseen villapipoon ja sinivalkoiseen kaulaliinaan sonnustautunut tyttö kirjoittaa tarkkaavaisesti ohjelmalehtisen starttikaavioon jokaisen erän kuljettajat ja tulokset. Tytön ja hänen vieressään seisovan pojan olemukset terästyvät entisestään kilpailun kuuluttajan kajauttaessa ilmoille starttiviivalle parhaillaan asettuvan Atte Suolammin nimen.

Muutama minuutti myöhemmin Suolammi kaasuttelee sähäkän kisaerän voittoon ja katsomossa tyttö ja poika ovat silminnähden fiiliksissä. Ruutulipun heilahdettua poika toteaa allekirjoittaneelle ylpeyttä äänessään: ”Atella on Eduard Krysovin vanha pyörä”.

Atte Suolammi on suomalaisen jääspeedwayn mielenkiintoinen tulevaisuuden toivo, joka tarjoaa Varkaudessa odotuksille katetta. 15-vuotias tamperelainen yltää semifinaaliin asti, mutta ketjujen katkeaminen päättää taistelun finaalipaikasta.

Atte Suolammi lähikuvassa.
Atte Suolammi kokeili jääspeedwaypyörää ensi kerran kaksi vuotta sitten. Jussi Jäkälä

Tulevaisuuden menestystoiveita nuorukaisen kohdalla nostattavat vielä lyhyeen lajikokemukseen nähden lupaava vauhti sekä perinteet. Suolammi on piikkipyörillä etenevä gladiaattori jo neljännessä polvessa. Tommi-isä harrastaa lajia ja isoisä Timo Sinkkonen sekä isoisoisä Reino Sinkkonen ovat olleet jääspeedwayssa SM-mitalisteja.

Viitisen vuotta motocrossia harrastanut Atte kokeili isänsä ehdotuksesta jääspeedwaypyörää ensi kerran kaksi vuotta sitten. Laji vei heti mennessään.

– Se on se tunne, kun ajaa kulmaan ja saa pyörän siellä kallelleen. Se on vain yksinkertaisesti niin kivaa, Atte Suolammi sanoo.

– Viime vuosi oli minulle vasta ensimmäinen kokonainen kausi tätä lajia. Tähtään mahdollisimman korkealle, mielellään ihan huipulle. Se vaatii kovaa treeniä ja sitä, että uskaltaa ajaa. Piikkejä en pelkää, koska niitä ei edes muista ajatella ajaessa. Suoritus on niin intensiivinen. Kaikki keskittyminen on siinä, että mennään tuppi auki suoran päähän ja painetaan pyörä kallelleen.

Atte Suolammi ajaa kärkipaikalla.
Atte Suolammi ajaa kärkipaikalla.Jussi Jäkälä

– Onhan tämä aika hullun hommaa, mutta ei pidä miettiä sitä siltä kantilta. Ratahan on vain soikio, mitä ajetaan – ja ajetaankin sitten muuten kovaa.

Varkaudessa kovimmasta vauhdista vastaavat kuitenkin ruotsalaiskuljettajat, kuten isä ja poika Svensson, molemmat MM-sarjan kuljettajia. 29-vuotias Niclas Svensson jää täpärästi PM-hopealle ja 61-vuotias Stefan Svensson pokkaa PM-pronssia. Mestaruuden vie maanmies Ove Ledström.

Ruotsissa kulunut talvi on ollut lajin kannalta huomattavasti armollisempi kuin Suomessa. Se ei kuitenkaan pelkästään selitä länsinaapureiden ylivoimaa.

– Mielestäni teidän olisi tärkeää löytää nuoria kilpailemisesta ja moottoripyöristä nauttivia kuljettajia, jotka saisivat valmennusta ja vinkkejä joltain kokeneelta kuljettajalta. Esimerkiksi tällä yhdellä nuorella kuskilla täällä – oliko hänen nimensä Atte – voisi hyvinkin olla mahdollisuuksia ajaa tulevaisuudessa MM-sarjassa, Niclas Svensson sanoo.

– Lajista nauttiminen on tosi tärkeää. Oma isäni on näyttänyt siinä minulle hyvää esimerkkiä. Huipulle päästäkseen pitää tietysti rakastaa kilpailemista ja voittamista, Niclas Svensson vinkkaa.

Isä-Svensson puolestaan opastaa kääntämään katseen itään. Neuvostoliitto ja Venäjä ovat aina olleet jääspeedwayssa mahtivaltio, eikä tahti ainakaan ole hiipunut. Esimerkiksi 2010-luvulla venäläiskuljettajat ovat kahmineet jokaisella kaudella kaikki kolme henkilökohtaista MM-mitalia.

 Stefan Svensson poseeraa pystin kanssa.
Stefan Svensson poseeraa pystin kanssa. Jussi Jäkälä

– Ilman muuta kannattaisi hankkia tietotaitoa Venäjältä. Siellä on kokeneita, päteviä mekaanikkoja sekä vanhoja kovia kuskeja. Mekin olemme saaneet sieltä apua pyörän rakentamisessa. Tällaiset tekijät auttavat paljon vauhdin saamiseen, konkari Stefan Svensson sanoo.

Atte Suolammi näyttääkin olevan oikealla tiellä. Suomalaislupaus osti viime keväänä pyörän venäläiskuljettaja Eduard Krysovilta ja sai kaupantekiäisenä kutsun Venäjälle harjoitusleirille, joka pidettiin joulukuun puolivälissä Slobodskoissa, suunnilleen 1600 kilometriä Suomen rajalta itään päin.

– Yhteydenpito venäläisten kanssa alkoi oikeastaan Facebookin kautta. Venäläiset ilmeisesti huomasivat, että minusta saattaisi tulla jotain ja kysyivät, olisiko minulla tarvetta paremmalle pyörälle? Nyt he ovat sitten seurailleet edistystäni, Suolammi kertoo.

– Itse ajoleirihän oli hieno kokemus, vaikka ympäripyöreän vuorokauden suuntaansa kestänyt automatka vähän tylsä olikin. Ensimmäinen leiripäivä toki oli aikamoinen kulttuurishokki muiden kuskien vauhdin suhteen, mutta sitten aloin itsekin päästä vauhtiin. Sain tosi paljon oppia sekä ajamisen että pyörän tekniikan suhteen.

Pyörän merkitys on jääspeedwayssa suuri.

– Tässä lajissa on kyllä yllättävän paljon myös pyörästä kiinni, että pystyy vetämään kovaa ja että pysyy ladulla. Etenkin jousitus pitää saada kuskin mieltymyksen mukaiseksi. Itse tykkään aika pehmeästä, rauhallisesta pyörästä, Suolammi kuvailee.

"Kyllä omaa poikaa vastaan kisaamisen hieman vaikuttaa"

Samalla selviää, että Varkauden kisakatsomossa hänen suoritustaan jännittäneet tyttö ja poika ovat oma pikkusisko ja pikkuveli.

– Tämä on vähän semmoista ”suku katsomossa ja perhe mekaanikkona” –tyyppistä hommaa.

Kunnioitusta herättävillä nastoilla varustetun jarruttoman jääspeedwaypyörän heittäminen kallelleen satasen nopeudessa vaatii kanttia ja sisältää myös riskejä. Ruotsalaiskonkari Stefan Svensson myöntääkin, että kilpaileminen omaa poikaa vastaan ei ole pelkkää perheen sisäisen marssijärjestyksen ratkomista.

– Kyllä omaa poikaa vastaan kisaamisen hieman vaikuttaa. Vältämme uhkaaviin tilanteisiin joutumista. Tietysti ajamme silti kisassa toisiamme vastaan ihan tosissaan. Pienen turvamarginaalin pidämme aina, mutta muuten tunnen kilpailevani häntä vastaan samoin kuin ketä tahansa muutakin. Aina mennään täysillä, kun lähtöritsa laukeaa.

Kokemuksesta on lajissa selvästi hyötyä. Silti on hämmästyttävää, millaiseen vauhtiin kuusikymppinen Stefan Svensson tai pitkän tauon jälkeen starttiviivalle palannut Aki Ala-Riihimäki yltävät.

– Sanotaanhan sitä, että polkupyörällä ajamisenkin tarvitsee opetella vain kerran. Sen jälkeen sen osaa aina. Speedwayssa se on sama juttu, piikeillä tai ilman. Paras jääspeedwaykuski on se, joka ajaa kovimmin ja osaa kääntyä vasemmalle. Tämän kisan perusteella se onnistuu ruotsalaisilta paremmin, kotimaisiin kärkikuljettajiin lukeutuva Mikko Jetsonen velmuilee.

Jetsonen sekä Suolammi ovat tällä kaudella kilpailleet myös Ruotsin jääspeedwayliigassa.

Mikko Jetsonen näyttää peukkua.
Mikko Jetsonen näyttää peukkua.Jussi Jäkälä

– Ruotsissa olosuhteet lajiin ovat paremmat kuin meillä Suomessa ja siellä on kovatasoinen porukka, joka pystyy treenaamaan yhdessä. Siinä mielessä heillä on hieman helpompaa kuin meillä, Jetsonen jatkaa.

Suomessa on viime kuukausien aikana jouduttu perumaan useita moottoripyöräkilpailuja lumen puutteen ja leudon sään vuoksi. Varkaudessa kilpailuolosuhteet keräävät kuljettajilta yksinomaan kiitosta. Se saa apulaiskilpailunjohtajan titteliä kantavan Appe Mustosen hykertelemään.

– Radan rakentaminen on ollut tänä talvena sellaista työläismehiläisen hommaa. Olemme käyttäneet hyväksemme kaikki tämän vuoden pakkaset puolen tunnin tarkkuudella. Nohevan talkootyön ansiosta meillä on 20 senttiä paksu jää. Heti, kun ensimmäiset yöpakkaset tulivat, aloimme tekemään jäädytyshommia öisin. Viimeinen jäädytys tehtiin vielä kisaa edeltäneenä yönä.

Aki-Pekka ”Appe” Mustonen poseeraa kameralle.
Apulaiskilpailunjohtaja Aki-Pekka ”Appe” Mustonen.Jussi Jäkälä

– Normaalisti käyttäisimme jäädytyshommissa lunta veden kaverina. Tänä talvena sitä lunta vain ei ole ollut missään. Sen vuoksi olemme jäädyttäneet vedellä joka millin. Sitä saa jokainen sitten miettiä, mitä tarkoittaa milli kerrallaan ja 20 senttiä. Ensimmäiset jäädytyskelpoiset pakkaset tulivat vasta tammikuussa. Lupaan tarjota kahvit, jos joku tekee jään nopeammin ja hankalammissa olosuhteissa, Mustonen myhäilee.

Myös hän alleviivaa venäläisen tietotaidon hyödyntämisen jääspeedwaymaailman terävintä huippua tavoiteltaessa. Mutta, miksi Suomalaiskuljettajat eivät ole sitten jo aiemmin tarttuneet kyseiseen valttikorttiin?

– Vaatiihan se varmaan vähän kanttia lähteä syksyllä murjottamaan karvahattu päässä sinne monen tuhannen kilometrin päähän, kuuluu Mustosen arvio.

Taitaa vastuu siirtyä kuulijalle, Savossa kun ollaan.

Lue myös:

Päijänteen ympäriajo peruuntui ensi kertaa yli 70 vuoteen – MM-sarjaan valmistautunut Roni Kytönen karanteenissa

"Neljä kylkiluuta murtui, keuhko puhkesi" – öljyläikkä radalla aiheutti rajun kaatumisen ja pilasi loistavasti alkaneen kauden, nyt Niki Tuuli pääsee vihdoin ajamaan kilpaa

Koronavirus ei vaikuta MotoGP-kisan järjestämiseen Kymiringillä

Qatarin MM-avauksen MotoGP-kisa peruuntui koronaviruksen takia

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat