Suora

  • Monikieliset perheet
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

"Ronja, voisitko olla hetken hiljaa" – valmentajien on ollut vaikea ymmärtää ADHD:sta kärsivän Ronja Savolaisen käytöstä, silti hänestä tuli yksi maailman parhaista

Jääkiekkoilija Ronja Savolainen on saanut kuulla olevansa liian energinen ja puhelias, jopa hieman rasittava.

jääkiekko
"Uskalla olla oma itsesi!" - lukihäiriö ja ADHD eivät ole estäneet Ronja Savolaista matkalla olympia- ja MM-menestykseen
"Uskalla olla oma itsesi!" - lukihäiriö ja ADHD eivät ole estäneet Ronja Savolaista matkalla olympia- ja MM-menestykseen

Luulajan valmentaja Mikael Forsberg asettuu polvilleen jäälle taktiikkataulua pidellen. Pian siihen ilmestyy seuraava harjoitus, mikä kiinnittää välittömästi pelaajien huomion. He kuuntelevat. Kaikkien katseet seuraavat piirroksia taululla.

Paitsi yhden pelaajan, jonka selässä on numero 88. Hän on Ronja Savolainen.

Hän pujottaa sormensa kypärän ristikon välistä, löytää roskan silmästään ja tutkii sitä. Kun hän on valmis, hän silmäilee mailaansa ja näyttää tarkistavan, onko teippaus paikallaan. Muut keskittyvät yhä valmentajaan.

Kun seuraava harjoitus alkaa, Savolainen menee jonon viimeiseksi. Hän katsoo mitä joukkuekaverit tekevät ja tekee perässä saman.

– Kaikki tietävät, ettei minulta kannata kysyä, mitä seuraavaksi tehdään. Vaikka olisinkin katsonut taktiikkataulua, olen ajatellut jotain muuta eikä minulla ole aavistustakaan, mitä olemme tekemässä, hän kertoo.

Mikael Forsberg förklarar en övning för sitt lag.
Ronja Savolainen kuuntelee ohjeita omalla tavallaan.Yle / Marianne Nyman

Aivan kuten kaikista muistakin ekaluokkalaisista, myös Ronja Savolaisesta oli jännittävää mennä kouluun.

Lannistavaksi se muuttui, kun luokkakaverit vähitellen oppivat lukemaan, mutta hän ei. Se tuntui jopa epäreilulta.

– Se oli aika vaikeaa aikaa. Mietin, miksi minun on niin vaikea oppia niin helppoja asioita, joiden ei mitenkään pitäisi olla vaikeita.

Kävi ilmi, että hänellä oli lukihäiriö. Ja että hänelle oli vaikeaa istua paikallaan ja olla hiljaa.

– Joskus, kun kiekko ei pysy mailassa tai lauon huonosti, mietin, onko tämä sitä samaa, mitä sain kokea koulussa, kun en oppinut. Itsetunto heittelee laidasta toiseen. Uskon että se johtuu lukihäiriöstä ja ADHD:sta.

Samaan aikaan Ronja Savolaisen ansioluettelo puhuu ihan toista kieltä. 22-vuotiaana hän on sekä Suomen- että Ruotsin mestari. Hän on olympiamitalisti ja kolminkertainen MM-mitalisti sekä yksi maailman parhaista puolustajista.

Katso Sportlivin minidokkari Ronja Savolaisen kirjavasta tiestä kiekkotähdeksi klikkaamalla jutun pääkuvaa. Minidokumentti on kuvattu viime kaudella.

Mitä vastata, jos ei ymmärrä kysymystä?

Kun Ronja Savolainen kertoo kouluajastaan Helsingissä ja Vantaalla, hän palaa kerta toisensa jälkeen siihen epätoivoiseen tunteeseen, kun oli lukenut ja lukenut, mutta ei oppinut mitään.

Lukihäiriödiagnoosin jälkeen hän sai alakoulussa työskennellä oman opettajan kanssa luokkahuoneen ulkopuolella. Se auttoi keskittymään.

– Kokeissa en aina ymmärtänyt kysymystä tai mitä minun odotettiin vastaavan. Sain sellaiseen tosi hyvää apua opettajalta.

Parhaiten koulu sujui yläkoulussa. Savolainen sai paljon tukea, ja kun hän onnistui löytämään hyvän rutiinin läksyjen tekemiseen, alkoi koulunkäyntikin maistua paremmalta.

Lukiovuodet olivat kuitenkin rankkoja.

– En saanut samalla tavalla apua kuin ala- ja yläkoulussa. Opettajat ärsyyntyivät, kun en osannut istua paikallani ja minä ärsyynnyin, kun he eivät tajunneet, kuinka vaikeaa juuri se oli minulle.

Eikä asiaa auttanut yhtään se, että Savolainen panosti siinä vaiheessa jo täysillä jääkiekkoon ja oli paljon poissa koulusta leirien ja otteluiden vuoksi.

Ronja Savolainen tränar i gymmet
Ronja Savolainen päätti panostaa jääkiekkoon täysillä jo varhain.Yle / Marianne Nyman

– Minun oli vaikeaa päästä läpi kokeista. Oli tosi kurjaa, kun en koskaan tullut missään paremmaksi. Ajattelin, että tätä menoa minusta ei tule ikinä mitään. Ajattelin aina asiat pahimman kautta, vaikka en tiennyt yhtään, kuinka kävisi.

Jokaisen lukiolaisen lailla myös Ronja Savolainen unelmoi siitä, että saisi juhlia lakkiaisia.

– Kun sain kysymykset eteeni ylioppilaskirjoituksissa, tuli toivoton olo. Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä kirjoittaisin. Tajusin, ettei minulla olisi pienintäkään mahdollisuutta suorittaa koetta hyväksytysti. Lopulta jätin tyhjän paperin.

Kyse ei ollut siitä, etteikö Savolainen olisi lukenut kirjoituksiin. Hän oli lukenut, paljonkin.

– Useimmiten oli niin, että kun olin lukenut yhden luvun, huomasin ettei minulla ollut aavistustakaan, mitä olin lukenut. Joten aloitin alusta. Luin samaa tekstiä tunnin tai pari. Siinä vaiheessa tuntui, että olin oikeasti oppinut jotain, mutta kun sain kysymykset, olinkin unohtanut kaiken.

– Tottakai se teki minut surulliseksi, mutta voinhan yrittää myöhemmin uudestaan, jos tarvitsee. Tosin tilanne on edelleen sama. Jos luen lehteä, saan lukea jutun 3–4 kertaa, jotta saisin tekstistä selvää.

Ronja Savolaisesta ei tullut ylioppilasta, mutta hän suoritti kaikki kurssit ja sai lopulta arvokasta apua joiltakin opettajilta.

– Tuntui tärkeältä viedä homma loppuun, vaikka se olikin työlästä. Ruotsissahan voi jatkaa opintoja, vaikkei olisikaan ylioppilastutkintoa.

Valmentajan kommentti pisti miettimään

Lukion jälkeen jääkiekko vei Ronja Savolaisen Pohjois-Ruotsiin. Luulajan naiset olivat voittaneet Ruotsin mestaruuden jo ensimmäisellä kaudellaan pääsarjassa, keväällä 2016. Saman vuoden syksynä Suomen maajoukkuepuolustaja liittyi joukkueeseen.

Alku ei ollut helppo. Valmentaja Fredrik Glader ei aluksi tahtonut ymmärtää Savolaisen tapaa latautua peleihin. Hän tanssi pukuhuoneessa, pälpätti jatkuvasti ja veti vieruskaverinsakin mukaan leikkiin.

– Ronja, voisitko olla hetken hiljaa ja tuhlaamatta energiaasi vääriin asioihin, Fredrik pyysi silloin. Myöhemmin hän tajusi, että minä vain olen sellainen ja että osaan kyllä keskittyä peliin, vaikka tanssin erätauoilla. Se ei vähennä energiaani kaukalossa.

Ishockeyspelaren Ronja Savolainen på isen.
Ronja Savolainen on yksi maailman parhaista jääkiekkopuolustajista.Yle / Marianne Nyman

Silti hän yritti muuttaa käyttäytymistään.

– Pelistäni tuli jäykkää. Pidin liian tiukasti kiinni mailasta, ajatteliin liikaa, yliajattelin jopa. Se en ollut minä.

Samalla muutto kotoa tuntui rankalta: yksin asuminen, ruoanlaitosta ja pyykinpesusta itse huolehtiminen. Hän kaipasi perhettään ja sitä, että joku oli aina kotona, kun hän astui ovesta sisään.

– Ensimmäisenä vuonna jääkiekko ei mennyt kovin hyvin. Harjoittelin liikaa ja uuvuin. Viihdyin kuitenkin hyvin Luulajassa ja sain paljon apua joukkueelta. Olen iloinen, että uskalsin muuttaa kotoa ja että jouduin opettelemaan aikuiselämää.

Joukkueeseen Savolainen on tuntenut itsensä tervetulleeksi alusta alkaen.

Ronja Savolainen och Petra Nieminen på isen.
Ronja Savolainen viihtyy monen muun suomalaisen tavoin Luulajassa. Kuvassa joukkuetoveri Petra Nieminen.Yle / Marianne Nyman

– Jotkut saattavat pitää minua rasittavana, kun minulla aina on jotain menossa ja puhun niin paljon, mutta useimmat vain toteavat, että sellainen minä olen. Ja jos joku ärsyyntyy, hän voi aina ottaa asian puheeksi kanssani.

Savolainen on itse ensimmäisenä tunnustamassa, että hänen jalkansa ovat edelleen levottomat ja että hän usein puhuu väärässä paikassa. Kun joku selittää jotain, hän kyllä kuuntelee, mutta saattaa sitten alkaa puhua jonkun toisen kanssa eikä kuuntelekaan loppuun.

– Nuorempana ajattelin, että se on normaalia ja niin lapset tekevät. Kun sama puuhakkuus jatkui aina vain, tajusin joskus 16–17-vuotiaana, että tämä johtuukin siitä ADHD:sta.

“Ronja ratkaisee asian mainiosti”

Savolaisen neljännellä kaudella Luulajassa valmentajaksi vaihtui Mikael Forsberg. Aivan kuten edeltäjänsäkin, myös Forsberg kehoitti aluksi Savolaista keskittymään paremmin. Nykyään kaksikko ymmärtää toisiaan hyvin.

Forsberg, joka on pitkään työskennellyt opettajana, tietää tarkalleen mistä on kyse.

– Jääkiekossa meillä on kuitenkin aika lyhyet ohjeet. Piirrämme, näytämme ja käytämme monenlaisia työkaluja. Mutta ymmärrän, että pitkät videopätkät ja niihin liittyvät keskustelut voivat tuntua haastavilta. Mielestäni Ronja kuitenkin ratkaisee asian mainiosti.

Tränaren Mikael Forsberg och Ronja Savolainen på is.
Savolaisen ja Mikael Forsbergin yhteistyö sujuu.Yle / Marianne Nyman

Mikael Forsbergin kokemukseen mukaan joukkueessa on muitakin, joilla on samankaltaisia ongelmia, mutta jotka eivät ole tuoneet niitä esille samalla tavalla kuin Ronja.

Yksi heistä on maajoukkuekaveri Petra Nieminen.

– Huomaan samoja piirteitä itsessäni, sanoo Nieminen, jolla omien sanojensa mukaan on yhtä suuria vaikeuksia istua paikallaan kuin Savolaisella.

– Tuntuu hyvältä, kun on tuollainen sieluntoveri.

Epäonnistuneen kokeilun jälkeen Ronja Savolaisen uskaltaa nykyään olla oma itsensä ja kehottaa muita ADHD:sta kärsiviä urheilijoita samaan.

– Mielestäni on tärkeää puhua valmentajien kanssa ja kertoa ADHD:sta, ettei koko ajan tule sanomisia eri jutuista. Kannattaa myös sanoa, että jos oma käytös häiritsee, siitä olisi hyvä keskustella kahden kesken eikä koko joukkueen edessä.

Ronja Savolainen i närbild.
Ronja Savolainen toivoo, että jos hänen käytöksensä häiritsee, asia otetaan puheeksi kahden kesken.Yle / Marianne Nyman

Ronja Savolainen on itse esimerkki siitä, että metodi toimii.

– On uskallettava olla oma itsensä. Huomasinhan itsekin, ettei peli kulkenut kun yritin muuttaa itseäni. Jos on avoimesti oma itsensä, koutsit voivat myös auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi ja unelmasi.

Kesätyö odottaa

Jääkiekko astui Savolaisen elämään aikaisin. Hän kävi yhdessä isänsä kanssa HIFK:n otteluissa ja ulkojäillä luistelemassa. Noin 6–7-vuotiaana alkoi pelit poikajoukkueessa ja 14-vuotiaana hän ryhtyi treenaamaan tosissaan.

Pari vuotta myöhemmin hän istui tv:n ääressä, kun vuoden vanhempi kaveri Emma Nuutinen pelasi Sotshin talviolympialaisissa.

– Oli tosi siistiä, että hän sai olla mukana, ja olympialaisista tuli minullekin tärkeä päämäärä. Kun sain kuulla, että minut oli valittu vuoden 2018 kisajoukkueeseen, ensimmäinen ajatukseni oli, kuinka olin istunut television ääressä unelmoimassa juuri tästä.

Ronja Savolainen sai Etelä-Koreasta olympiapronssin muistoksi.

Ensimmäisen MM-mitalinsa hän voitti jo 17-vuotiaana, vuonna 2015. Sen jälkeen MM-mitaleita on tullut kaksi lisää, joista viimeisin vuoden 2019 kotikisoista, kun Naisleijonat ensimmäistä kertaa pääsi finaaliin ja saavutti kisoissa hopeaa.

– MM-finaali kotikentällä ja oma perhe katsomossa… En tiedä, tuleeko mikään koskaan ylittämään sitä kokemusta, maajoukkuetähti tunteilee.

Nyt Savolaisen unelma on, että ura jääkiekkoilijana jatkuisi vielä pitkään ja että siitä voisi tulla ihan oikea työ. Työ, jossa voisi tienata sen verran, että jäisi jotain säästöön.

Vielä ei olla niin pitkällä.

Kun tämän vuoden MM-kisat peruttiin, se oli samalla naispelaajille yhden mahdollisen tulonlähteen menetys. Ilman MM-kisoja ei ole mahdollista voittaa mitalia eikä siten saada menestysbonuksiakaan.

Ronja Savolainen joutui pohtimaan, hakisiko hän kesätyötä, kun Ruotsin finaalisarjakin puhallettiin poikki ja kausi oli jo maaliskuun puolivälissä ohi.

Niin kesätyölle kuin uran jälkeisellekin ammatille on kuitenkin yksi ehto: ei ainakaan mitään, missä joutuu istumaan kahdeksan tuntia paikallaan.

Ruotsin naisten jääkiekkoliigan uusi kausi alkaa 12. syyskuuta.

Marianne Nyman

Lue myös:

Odotettu päätös: Ruotsin kiekkokausi peruttiin – SDHL:n finaalit jäävät kesken

Suomalaisten tähdittämät SDHL-finaalit jäivät kesken – Luulajan Jenni Hiirikoski keskittyy nyt positiivisiin asioihin ja käänsi jo katseet tulevaan: "Tänään olin punttisalilla"

Naisleijonien konkaripelaajat pettyivät MM-karkeloiden peruuntumisesta – luvassa pitkä tauko huippuotteluista: "Totta kai ärsyttää, mutta ei tälle voi mitään"

Nuorentuneiden Naisleijonien hankala kausi päättyi ennen aikojaan pettymykseen – "Näitä pelejä tarvitsemme, jos haluamme tapella huipulla"

Jääkiekon naisten MM-kilpailut perutaan koronaviruksen takia – miesten kisojen kohtalo vielä auki: "Nyt jäitä hattuun"

Tuore ruotsalaistutkimus paljastaa: yksi miesjääkiekkoilija tienaa enemmän kuin naisten koko joukkue

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat