Suora

  • DreamHack Masters Spring 2020
  • Urheiluruutu

Jääkiekkoilijan riita Loimaan kassan kanssa johti lainmuutoksiin – nyt lomautetut urheilijat putoavat peruspäivärahan varaan, eikä ongelmaa ratkaise yksi huippu-urheilulaki

Oikeustieteen lisensiaatti ja varatuomari Mika Palmgren toivoo, että urheilijoita kohdeltaisiin lainsäädännössä kuin muitakin työntekijöitä.

Muu urheilu
raha
Lomautetut urheilijat ovat tavallisia työntekijöitä kehnommassa asemassa. AOP

Urheilijoiden sosioekonominen asema on noussut tällä viikolla jälleen otsikoihin, sillä hallituksen kaavailema väliaikainen lakimuutos määräaikaisten työntekijöiden lomauttamisesta näyttäisi vaikuttavan merkittävästi myös kotimaan urheilijoihin.

Urheilijoiden kohdalla pudotus on kuitenkin montaa tavallista työntekijää rajumpi, sillä urheilijat eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaisiin korvauksiin ja putoavat täten vain peruspäivärahan varaan.

Aina niin ei ole kuitenkaan ollut, muistuttaa urheilijoiden sosioekonomisiin asioihin perehtynyt oikeustieteen lisensiaatti ja varatuomari Mika Palmgren. Palmgrenin mukaan urheilijoiden työttömyysturvaa käsittelevän lainsäädännön historia juontaa juurensa 1990-luvun alkuun.

– Sieltä löytyy muutama korkeimman oikeuden ratkaisu, jossa todettiin, että urheilijat ovat ja voivat olla työsuhteessa seuraan. Siitä seurasi, että työttömyysturvalain edellytyksenä on, että henkilöllä on työsuhde, jonka perusteella työttömyysturvaa voidaan maksaa, Palmgren aloittaa.

Urheilijoiden kohdalla pelaajasopimukset ovat lähes poikkeuksetta määräaikaisia. Merkittävä ennakkotapaus liittyykin jääkiekkoilijan kohteluun.

– Silloin kävi sillä tavalla, että eräs jääkiekkoilija, Jukka Vilander nimeltään, liittyi niin sanottuun Loimaan kassaan eli yksityisalojen työttömyyskassaan. Kun hän ei saanut enää uutta sopimusta, hän haki sitten ansiosuhteutettua työttömyyspäivärahaa Loimaan kassalta.

Loimaan kassa tunnetaan nykyään yleisenä työttömyyskassana eli YTK:na. Se on ammattiliittoihin sitoutumaton työttömyyskassa, joka on nykyään jäsenmäärältään Suomen suurin työttömyyskassa.

Jarmo Saarela
Jääkiekkoilijoiden pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela on puhunut pitkään jääkiekkoilijoiden paremman sosioekonomisen aseman puolesta. Jari Kärkkäinen/ Yle

Vilander ei kuitenkaan saanut kassasta korvauksia.

– Loimaan kassa ei suostunut sitä maksamaan, vaan palautti maksetut maksut.

Vilander palautti ne takaisin. Asia ratkesi vasta oikeuden päätöksellä.

– Vakuutusoikeus antoi vuonna 1996 päätöksen, jonka mukaan Vilander oli oikeutettu ansiosuhteutettuun päivärahaan. Välittömästi sen jälkeen lainsäädöntöä eli työttömyysturvalakia muutettiin ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Yhtä lailla voisi kysyä, olisiko se reilua, että joku ammattiryhmää, vaikkapa metallityöntekijöitä, varten olisi omat lakinsa? Minä en tälläistä kehitystä puolla.

Mika Palmgren

Nykyään urheilijat eivät ole oikeutettuja ansiosuhteutettuun päivärahaan, sillä urheilijat sen paremmin kuin urheiluseuratkaan eivät maksa palkoista työttömyysvakuutusmaksuja.

– En usko, että se on seuroista tai urheilijoista lähtöisin. Uskon, että järjestelmässä katsottiin hankalaksi se seikka, että työvoimatoimistot tai TE-keskukset lähtisivät etsimään työttömälle urheilijatyönhakijalle työtä. Perustetta voi arvioida kriittisesti, mutta tällä hetkellä se on siinä mielessä selvä, että kumpikaan ei maksa. Se on helppo peruste siihen, että miksi ansiosuhteutettua työttömyysturvaa ei ole.

"Huippu-urheilulaki ei ratkaise ongelmia"

Jääkiekkoilijoiden pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela kertoi Yle Urheilulle maanantaina, että suurin osa pelaajista liittyisi työttömyyskassan jäseneksi, jos se vain olisi mahdollista. Nykyisellä lainsäädännöllä se ei kuitenkaan onnistu.

Urheilijoiden sosioekonominen asema puhutti ennen koronaviruspandemiaa viimeksi helmikuussa, kun selvisi, ettei Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa huippu-urheilulain selvityksessä käsitellä lainkaan suurimpia suomalaisurheilijoita mietityttäviä asioita: urheilijoiden eläkkeitä, työsuhdekysymyksiä tai tapaturmavakuutuksia.

Ministeriön nimeämän selvityshenkilö Lauri Tarastin mukaan nämä asiat kun eivät kuuluneet toimeksiantoon.

Tämä tyrmistytti osaa urheiluväestä, mutta oikeusoppineen Palmgrenin mukaan sosioekonomiset ongelmat eivät huippu-urheilulailla ratkea.

– Huippu-urheilua varten ei pitäisi olla mitään erityistä lakia, myös jalkapalloilijoiden pelaajayhdistyksen lakimiehenä työskentelevä Palmgren sanoo.

Lauri Tarasti
Lauri Tarasti selvittää, tarvitaanko Suomessa erillistä huippu-urheilulakia. AOP

– Silloin, kun kyse on työsuhteellisista urheilijoista eli esimerkiksi liigapelaajista jalkapallossa ja jääkiekossa, jossakin osin ehkä koripallossa ja lentopallossakin, pitäisi pikemminkin soveltaa olemassa olevia lakeja, jotka perustuvat työsuhteen käsitteeseen.

Tällä hetkellä urheilijat ovat tavallisia työntekijöitä rajoitetummassa asemassa niin työ- kuin sosiaalioikeuden näkökulmasta.

– Yhtä lailla voisi kysyä, olisiko se reilua, että jotain ammattiryhmää, vaikkapa metallityöntekijöitä, varten olisi omat lakinsa? Minä en tälläistä kehitystä puolla.

Se, että urheilijoita kohdeltaisiin tavallisten työntekijöiden tapaan, vaatisi kuitenkin lukuisia lakimuutoksia.

– Tapaturma- ja eläketurvaa koskeva lainsäädäntö ja työttömyysturvalaki ovat ne isoimmat ja tärkeimmät. Sitten tulee sairausvakuutuslain säädökset, laki aikuiskoulutuksesta..., Palmgren luettelee.

Palmgren ehdottaa, että urheilijoiden työsuhteisiin noudatettaisiin normaaleja työoikeudellisia lakeja.

Miten käy lomautettujen pelaajien?

Pääsääntöisesti määräaikaisista työsopimuksista ei voi lomauttaa, mutta koronaviruspandemia on laajentanut työnantajan lomauttamisoikeuden koskemaan myös määräaikaisia työntekijöitä.

Hallitus on kieltänyt paitsi yleisötapahtumien järjestämisen myös yli kymmenen henkilön kokoontumiset, mikä estää käytännössä joukkueharjoittelun ja pelaamisen. Esimerkiksi jalkapallon Veikkausliigassa kauden alkua on siirretty aikaisintaan kesäkuulle.

– Ilmeisesti myös aika lailla urheilukeskukset, kentät ja harjoituspaikat ovat kiinni. Epäilemättä on niin, että valmiuslain tilanteessa, niin kauan kuin valtiovalta ei niitä pura, urheiluseuroilla on todennäköisesti oikeus lomauttaa pelaajia, jos yleiset lomautusperusteet ovat olemassa.

Jalkapallon Ykkösen seuroista KTP on ilmoittanut keskeyttävänsä pelaajien palkanmaksun. Veikkausliigan seuroista RoPS on kertonut lomauttavansa kaikki työntekijät.

Lisää on todennäköisesti luvassa. Tiistaina ainakin Honka kertoi Yle Urheilulle keskeyttävänsä mahdollisesti pelaajien palkanmaksun. Myöhemmin MTV Urheilu uutisoi, että Honka on keskeyttänyt palkanmaksun. (siirryt toiseen palveluun)

Rops
RoPS on ilmoittanut lomauttavansa kaikki työntekijät.Timo Lindholm/ AOP

Lomautetulla pelaajalla on kuitenkin oikeus lähteä seurasta, mikä jalkapallon pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juholan mukaan voi johtaa pelaajakaruselliin.

– Jos seura lomauttaa pelaajansa, työsopimuslain mukaan pelaaja voi purkaa työsopimuksen viiden päivän lomautuksen jälkeen. Se synnyttää mielenkiintoisen tilanteen. Jos pelaaja on lomautettu, työsopimuslainsäädännön mukaan lomautettu työntekijä täytyy ottaa takaisin, tai ei voi ottaa uusia työntekijöitä lomautetun tilalle.

Tämä tarkoittaisi, että seura ei voisi solmia uusia pelaajasopimuksia. Toisaalta pelaajilla olisi taas yhtä lailla oikeus purkaa työsopimus ja etsiä uusi seura.

Palmgren uskoo, että näin myös kävisi. Tästä hyötyisivät etenkin seurat, joiden talous on kunnossa.

– Varsikin ne seurat, joiden tase ja maksuvalmius on kunnossa, saattaisivat hyvinkin käyttää heikompien seurojen toimenpiteen hyväksi ja ehkä hankkia lomautettuja pelaajia näistä seuroista.

Toisaalta Palmgren muistuttaa, ettei pelkkä Suomen lainsäädäntö riitä: myös lajiliiton omat säännöt määrittelevät raamit toiminnalle. Esimerkiksi jalkapallossa on huomioitava kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan ja Suomen Palloliiton määrittelemät säännöt esimerkiksi pelaajan edustuskelpoisuudelle.

– Urheilujärjestöjen sisäisistä säännöistä voi aiheutua esteitä, mutta en usko, että tässä kohtaa aiheutuu.

Miksi pelaaja pysyisi lomautettuna viikosta toiseen, jos seura on hänet lomauttanut ja joku toinen seura haluaisi hänet palkata? Seuratasolla kannattaa tarkkaan miettiä, lähteekö lomautustielle.

Mika Palmgren

Mihinkään "herrasmiessopimuksiin", jossa seurat sopisivat sisäisesti siirtojen jäähdyttämisestä poikkeuksellisen tilanteen vuoksi, Palmgren ei usko.

– Sellaiset sopimukset eivät ole oikein tätä päivää silloin, kun puhutaan toisen työnteosta, ammatinharjoittamisesta tai elinkeinon harjoittamisesta. Jos seura lomauttaa työntekijän, palkanmaksu katkeaa, mutta myös työntekovelvoite katkeaa.

Honka
Jalkapallon pelaajayhdistyksen lakimies Mika Palmgren ei suosittele joukkueita lomauttamaan pelaajiaan. Hongassa lomautuksista on keskusteltu.AOP

– Sinä aikana, kun pelaaja on lomautettu, pelaajan mahdollisuus saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa on poissuljettu, joten hänen ansionsa tippuvat dramaattisesti. Miksi pelaaja pysyisi lomautettuna viikosta toiseen, jos seura on hänet lomauttanut ja joku toinen seura haluaisi hänet palkata? Seuratasolla kannattaa tarkkaan miettiä, lähteekö lomautustielle.

Toisaalta Palmgreniltä löytyy ymmärrystä myös seuroille.

– Jos seuran kassa on tyhjä, ovat vaihtoehdot vähissä. Tässä ei ole hyviä ratkaisuja olemassa. Nyt täytyy vain miettiä olemassa olevia ratkaisuja.

Mutta onko tilanteessa sitten mitään hyvää? Ainakin urheilijoiden sosioekonominen asema on jälleen tapetilla.

– Urheilijoiden sosioekonomisesta asemasta on puhuttu enemmän tai vähemmän 25 vuotta. Poikkeusolot avaavat nyt varmaan useiden silmiä. Mutta se on sitten lainsäädännön tehtävä. Se on ensisijaisesti poliitikkojen, ei seurojen tai urheilijoiden käsissä. Poliitikot säätävät lakeja ja urheilijat ja seurat noudattavat niitä.

Juttua muokattu 2.4.: Lisätty tieto siitä, että Honka vahvisti MTV Urheilulle keskeyttävänsä palkanmaksun.

Lue myös:

Miljoonalaina helpottaa Veikkausliigan seurojen ahdinkoa ainakin hetkellisesti – lomautukset voivat johtaa pelaajakaruselliin: “Ei kenelläkään ole tietoa”

Palloliitossa edessä yt-neuvottelut – SPL tukee vaikeassa tilanteessa seuroja kolmella miljoonalla eurolla

Suunniteltu lakimuutos mahdollistaisi SM-liigapelaajien lomauttamisen: pudottaisi pelaajat peruspäivärahan varaan – "Paljon suurempaa vääryyttä en pysty kuvittelemaan"

Mahdollistaako lakimuutos urheiluseuroille pelaajien lomauttamisen? Lomautetulla pelaajalla olisi oikeus purkaa sopimus välittömästi

FC Lahti aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut

"Lomautan myös itseni" – Urheiluseurat ovat ajautuneet hetkessä karuun talousahdinkoon, apuun ovat rientäneet valtion sijasta yksittäiset ihmiset

Kapteeni kertoo, miksi pelaajat suostuivat SJK-johdon pyyntöön – jalkapalloammattilaisen arkirutiineihin kuuluu nyt erityinen etäharjoittelu

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat