Suora

  • Urheiluruutu

Suomalaisen hiihtopomon ja norjalaisen olympiavoittajan toiminnasta kovaa kritiikkiä – Yle Urheilu kertoo nyt, mitä kätkeytyy hiihtopiirejä yli neljä kuukautta repineen kohupäätöksen taakse

Hiihtopiirit käyvät kuumana FIS:n hallituksen suomalaisjäsenen Martti Uusitalon toiminnasta. Pyyhkeitä saa myös norjalainen olympiavoittaja Vegard Ulvang. Kyse on fluorinkäyttökiellosta, jolla on iso vaikutus etenkin suksivoideteollisuuteen.

hiihto
Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n alaiset kilpailut kokevat ensi talven lumilla mullistuksen, kun jo neljänä vuosikymmenenä peräkkäin tehokkaimmaksi havaittujen fluorivoiteiden käyttö kielletään.
Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n alaiset kilpailut kokevat ensi talven lumilla mullistuksen, kun jo neljänä vuosikymmenenä peräkkäin tehokkaimmaksi havaittujen fluorivoiteiden käyttö kielletään.imago sportfotodienst / All Over Press

Hiihtomaailma on hiljentynyt tämän talven osalta, mutta pinnan alla kuohuu.

Suorastaan myrskyää.

Syy ei ole uusi. Kansainvälinen hiihtoliitto FIS nousi viikko ennen kauden 2019–2020 alkua otsikoihin, kun sen hallitus ilmoitti asettaneensa fluorinkäyttökiellon kaikkiin kattojärjestön alaisiin lajeihin. FIS ilmoitti 23. marraskuuta 2019, että kielto astuu voimaan vuoden kuluttua. Päätöksellä on massiivinen vaikutus ennen kaikkea suksivoideteollisuuteen.

Yle Urheilun haastattelemat useat voide- ja välinevalmistajat antavat fluoripäätöksessä kritiikkiä FIS:n hallituksen suomalaisjäsenelle Martti Uusitalolle, jonka toiminta herättää hiihtopiireissä kysymyksiä jääviydestä ja esteellisyydestä. Uusitalon lisäksi kritiikkiä saa norjalainen olympiavoittaja Vegard Ulvang.

Tätä juttua varten on haastateltu iso joukko talvilajien vaikuttajia Suomesta ja maailmalta. Fluoripäätöksen ajoitusta sekä toteutusta kummeksuvat ja pohtivat eri näkökulmista niin voidevalmistajat, suurten suksifirmojen Headin ja Fischerin pomot, Suomen maajoukkueen huolto ja Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen sekä ulkopuolelta asiaa tarkasteleva ruotsalaistutkija.

Huhtikuussa 2020, kun fluorikiellon ilmoittamisesta on kulunut yli neljä kuukautta, väline- ja voidevalmistajat eivät ole saaneet FIS:ltä tietoa, miten uudet linjaukset aiotaan ottaa käyttöön ensi kaudella. FIS:n maastohiihdon kilpailujohtaja Pierre Mignerey vakuuttaa kuitenkin, että fluoritesti on tulossa huippuhiihtoon heti ensi kaudeksi.

Sen sijaan valmistajien yleinen näkemys on, ettei FIS pysty viemään sääntöuudistuksiaan läpi jäljellä olevan reilun puolen vuoden aikana muttei ole myöskään valmis vetämään päätöstään takaisin liian lyhyen siirtymäajan suhteen. Osa valmistajista pelkää myös, että mikäli FIS ei vedä fluoripäätöstään takaisin, hiihtolajit menettävät kilpaharrastajiaan. Käynnissä on hiljainen hiihtokamppailu.

Jotta voi hahmottaa, mistä fluoria koskevassa päätöksenteossa on kyse, on ensin ymmärrettävä, mitä hiihdon superaineeksi tituuleerattu fluori on ja miksi sen kieltäminen voi olla lajille vahingollista.

Fluori tasoittaa eroja

Kun pohjoismaisten hiihtolajien MM-mitaleista kamppailtiin helmikuussa 1987 Oberstdorfissa, lajiyhteisö oli uuden, ennennäkemättömän mullistuksen äärellä. Toki maastohiihdon matkavalikoimassa oli ensi kertaa virallisesti vapaan hiihtotavan kilpailu, mutta vielä suuremman huomion keräsivät hiihtäjien fluorilla kyllästämät sukset.

Tuolloin osa jaossa olleista mitaleista voitettiin suksilla, joiden pinta oli käsitelty fluoripulverilla. Sama jatkui vuoden 1988 Calgaryn olympiakisoissa. Totaalinen läpimurto tapahtui Lahden MM-kisoissa 1989, kun kaikki mitalit voitettiin fluorisuksilla.

Vuoden 1989 MM-kisojen jälkeen maastohiihdossa on ollut tähän päivään mennessä jaossa 198 henkilökohtaista olympiamitalia ja 372 henkilökohtaista MM-mitalia. Fluorien vallankumouksellisuutta kuvastaa, että edellä mainituista sadoista arvokisamitaleista jokaisessa fluorilla on osuutensa.

Syy on yksinkertainen: fluori on alkuaineena paras hylkimään likaa ja vettä, minkä johdosta suksen luisto säilyttää tehokkuutensa ei-fluorillista suksea pidempään. Vuosien saatossa voidevalmistajat ovat kehittäneet markkinoille valtavan määrän fluorittomia suksivoiteita, mutta kilpahiihdossa fluori on säilynyt ylivertaisena jo yli 30 vuotta.

Tänä aikana laji on kehittynyt hitaasti väliaikalähtöisistä perinteisen hiihtotavan kisoista vapaan hiihtotavan yhteislähtöihin. Samanaikaisesti muutos on ollut huomattava myös välinekehityksessä.

Nykyisin kansallisen kärjen tuntumassa hiihtävän nuoren varustesetistä löytyy molemmille hiihtotavoille vähintään kolme suksiparia eri sääkeleihin. Tämä on tarkoittanut sitä, että hiihto on lajina muuttunut huomattavasti aiempaa kalliimmaksi. Vaikka kalliita ovat myös fluorivoiteet, niiden ansiosta ero suurella ja pienellä budjetilla operoivan urheilijan välillä on säilynyt siedettävänä. Sama pätee maajoukkueisiin.

Jos voitelussa ei saa käyttää fluoria, suksen kuvioinnin merkitys korostuu rajusti. Huipputasolla kuvioinnit ovat oma taiteenalansa, jossa kustannuksia tuovat tarvittava hiomakone ja testaushenkilökunta. Nämä eivät ole arkipäivää edes maailmancupia kiertäville maille.

– Jos maajoukkueen voidetestipakasta tuodaan suksia testiin suoraan hionnasta eikä niitä voidella, parhaimman ja huonoimman suksen ero voi olla neljä prosenttia. Kun paras ja huonoin suksi voidellaan vähäfluorisella voiteella, niiden välinen ero putoaa alle kahteen prosenttiin. Kun alle laitetaan kisavoiteet, ero kutistuu alle prosenttiin, suksivoidevalmistaja Optiwaxin toimitusjohtaja Jari Joutsen valottaa.

Joutsen on huolissaan maastohiihdon alati kasvavasta kulurakenteesta.

– Mikäli fluorivoiteet poistetaan, välineiden ero ja hiontojen merkitys korostuu entisestään. Tällöin menestyvät entistä todennäköisemmin ne, joilla on mahdollisuus sijoittaa lajiin muita enemmän rahaa, Joutsen sanoo.

Voidevalmistajien mukaan fluorivoiteet ovat tasoittaneet suurella ja pienellä budjetilla työskentelevien hiihtomaiden välisiä eroja. Sama pätee myös junioripuolella.
Voidevalmistajien mukaan fluorivoiteet ovat tasoittaneet suurella ja pienellä budjetilla työskentelevien hiihtomaiden välisiä eroja. Sama pätee myös junioripuolella.Rex Features / All Over Press

Näkemyksen jakaa usea Joutsenen kollega. Yksi heistä on kokenut suksiyrittäjä Ilkka Lamminsivu, italialaisen voidemerkki Starin ja saksalaisen Zipp-voiteiden maahantuoja. Lamminsivun mukaan hiihtoa uhkaa valuminen aikaan, jossa etenkin nuorten kilpailussa vanhempien varallisuus nousee liian suureen osaan.

Lamminsivun mukaan kyseisellä kehityksellä voi olla kohtalokkaita seurauksia.

– Jatkossa kisa voi olla lainausmerkeissä köyhät isät vastaan rikkaat isät, sanoo Lamminsivu, joka on hionut suksia yrittäjänä 20 vuotta ja ollut voidebisneksessä jo 30 vuotta.

Lamminsivu käyttää esimerkkinä hopeasompaikäisiä eli 13–16-vuotiaita hiihtäjiä.

– Jos pienituloisesta perheestä tulevalla hiihtäjällä on vain yksi pakkaskelin suksipari ja kisa käydään vesikelillä, hänen ainoa mahdollisuutensa saada suksestaan kilpailukykyinen vesikelin suksea vastaan on joko fluoripulveri, -nappi tai -neste.

– Fluorilla voideltu keliin sopimaton suksi toimii fluorin ansiosta tasapuolisesti 3–5 kilometriä, minkä jälkeen fluorikaan ei jaksa taistella imuvaikutusta vastaan. Ilman fluoria kaluston erot tulevat esille heti lähdössä, Lamminsivu sanoo.

Miksi fluori on monelle punainen vaate?

Tässä kohtaa herää kysymys, miksi FIS haluaa eroon kilpailua tasapainottavasta fluorista. Yksi syy löytyy kesältä 2013.

Tuolloin Italian terveysviranomaiset saivat selville, että maan koillisosassa sijaitsevan Veneton hallintoalueen vesistöissä esiintyi huomattavia määriä kemikaaleja. Tutkijat löysivät perfluorattuja alkyyliyhdisteitä, joita kutsutaan PFAS-yhdisteiksi.

PFAS-yhdisteistä vesistöstä löytyi muun muassa perfluoro-oktaanihappoa (PFOA). Päästöjen aiheuttajaksi paljastui italialainen kemianteollisuusyritys Miteni S.p.A., joka joutui useiksi vuosiksi viranomaisten tutkinnan kohteeksi ympäristörikoksista. Yritys teki lopulta konkurssin marraskuussa 2018.

Miten tämä liittyy kilpahiihtoon? Miteni S.p.A. tuotti fluoria norjalaiselle Swixille, maailman suurimmalle suksivoidefirmalle.

Toinen tapaus ajoittuu vuoteen 2015. Tuolloin Swix joutui vastaamaan kotimaassaan Norjassa fluorikysymyksiin, kun norjalaisessa hiihtoseurassa vapaaehtoisena suksihuoltajana työskennellyt nainen kuoli munuaissyöpään 49-vuotiaana. Ennen kuolemaansa nainen antoi norjalaislehdille haastatteluita, joissa kertoi uskovansa, että syöpä oli peruja Swixin fluorivoiteista.

Vaikka naisen väitteelle ei löytynyt tieteellistä faktaa, tapaus sai julkisuutta varsinkin pohjoismaisissa medioissa.

Alkoi fluorivoiteiden demonisointi. Näin muotoilee Start-suksivoiteiden vientipäällikkö Harri Aaltonen, Suomen hiihtomaajoukkueen huoltopäällikkö vuosilta 1995–1998.

Aaltosen mukaan huipputasolla suksihuoltajien työturvallisuus on ollut jo pitkään taattu, mutta nykypäivän standardeihin verrattuna 1990-luvulla oli toisin.

– Jos fluoripulveri olisi oikeasti kuolemaa aiheuttava tai terveydellisesti hyvin haitallista, olisin entisenä huoltopäällikkönä jo kuollut. Vuosina 1995–1998 pesin pulvereita VTT:llä vielä paljain käsin, mutta minulta ei ole löydetty verestä yhtään mitään, Aaltonen sanoo.

Hän painottaa, että suksien voitelussa käytetyt pulverit ovat aina olleet lain pykälät ja turvamääräykset täyttäviä.

– Yhdessäkään käyttöturvatiedotteessa, jotka olemme saaneet kaikilta raaka-ainetoimittajilta kaikille raaka-aineille, ei ole mainintaa, että ne olisivat myrkyllisiä tai että niissä olisi karsinogeenejä (syöpävaarallinen aine). Eli ne on luokiteltu turvallisiksi käyttää.

Aaltonen on turhautunut. Turhautumisen syy kumpuaa viime marraskuulta. FIS ilmoitti 23. marraskuuta 2019 julkaisemassaan tiedotteessa, että se kieltää fluorivoiteet kaudesta 2020–2021 alkaen. Päätös mainittiin FIS:n hallituksen kokouksen 115-sivuisessa pöytäkirjassa sivulla 103. Siinä FIS ilmoitti perustavansa työryhmän käsittelemään jo tehdyn sääntöpäätöksen toimeenpanemista ja fluorin testaamiseen liittyviä kysymyksiä.

Tiedotteessaan liitto perusteli, että päätöksen taustalla ovat ympäristöystävälliset ja terveydelliset arvot, joita fluorivoiteet eivät täytä. Perusteena fluorikiellolle käytettiin myös Euroopan Unionissa heinäkuussa 2020 voimaan tulevaa rajoitusta, joka liiton asiantuntijan mukaan vaikeuttaisi jatkossa fluorituotteiden valmistusta.

Tiedotteessaan FIS kertoi, että päätöstä tehnyt hallitus sai selonteon fluoria koskevassa käsittelyssä asiantuntijan roolissa esiintyneeltä Martti Uusitalolta. Uusitalo on FIS:n hallituksen jäsen ja luottamustoimensa ohella voidevalmistaja Vauhti Speed Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Vauhti on yksi voidebisneksen suurimmista toimijoista Swixin jälkeen.

FIS:n tiedotteen mukaan Uusitalo kertoi, että uusien EU-säädösten astuessa voimaan ainoa tapa kehittää toimiva testauskäytäntö fluoria varten on kieltää kaikki fluorituotteet FIS:n kilpailuissa. Uusitalon mukaan FIS:n fluoripäätös toimii alan toimijoille myös katalyyttinä, jotta jatkossa tuotteet olisivat ympäristöystävällisempiä.

Tässä kohtaa on aika hengähtää hetkeksi. Niin tekivät myös suksi- ja voidevalmistajat, kun olivat lukeneet FIS:n päätöksen ja sen perustelut.

Edunvalvojan sivuuttaminen aiheutti porua

Tätä artikkelia varten Yle Urheilu on haastatellut toistakymmentä hiihtovaikuttajaa, jotka toimivat keskeisissä rooleissa voide- ja välinepuolella. Yksi haastateltavista on itävaltalainen Rudolf Huber, Ski Racing Supplier -yhdistyksen eli SRS:n toimitusjohtaja.

SRS on hiihdon kilpavälinetuotannon edunvalvontaelin, jonka tehtävä on varmistaa, että valmistajia kohdellaan sääntömuutoksissa ja rajoituksissa mahdollisimman tasapuolisesti. Useiden Yle Urheilun haastattelemien hiihtovaikuttajien mukaan SRS osallistuu normaalisti sääntöjen valmisteluprosessiin, joka voi kestää useista kuukausista vuosiin. Fluoripäätöstä edeltäneessä valmistelutyössä FIS sivuutti kuitenkin SRS:n täysin.

– Fluorikiellosta ei ollut minkäänlaista keskustelua esimerkiksi FIS:n Zürichin-kokouksessa viime lokakuussa. Kokouksessa esitettiin vain haastattelu, jossa Vegard Ulvang kertoi näkevänsä tulevaisuudessa fluorin suurempana ongelmana kuin dopingin, Huber sanoo.

SRS:n toimitusjohtaja Rudolf Huber kummastelee, miksi FIS ei konsultoinut SRS:ää etukäteen niin isossa asiassa kuin fluorin kieltäminen.
SRS:n toimitusjohtaja Rudolf Huber kummastelee, miksi FIS ei konsultoinut SRS:ää etukäteen niin isossa asiassa kuin fluorin kieltäminen.Ullstein Bild / All Over Press

Zürichin-kokouksen jälkeen Ulvangin lyhyt mielipide julkaistiin myös FIS:n verkkosivuilla.

– Sen jälkeen arvelin, että okei, jotain sääntöuudistuksia saatetaan alkaa kehitellä, mutta kuukautta myöhemmin fluorikielto olikin sitten lyöty jo lukkoon. Se oli erittäin outoa, Huber sanoo.

– SRS:lle ei ole ongelma, että FIS haluaa fluorikiellon. Sen toteuttamiseen olisi ollut järkevää käyttää kuitenkin ainakin pari kolme vuotta, Huber lisää.

Mainittakoon tässä vaiheessa, että norjalainen Vegard Ulvang on paitsi maastohiihdon kolminkertainen olympiavoittaja myös Swixin hallituksen jäsen ja FIS:n maastohiihtokomitean puheenjohtaja.

Ulvangin ja Uusitalon nimet tulevat esiin useasti Yle Urheilun tekemissä haastatteluissa. Kun lukuisat suksi- ja voidealan toimijat ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä FIS:n hallituksen päätökseen, jossa siirtymäaikaa annettiin vain vuosi, fluorittomuudessa eniten profiloituneet Vauhti ja Swix ovat pysytelleet taka-alalla.

Uusitalon ja Ulvangin toiminnan kyseenalaistaa muun muassa saksalaiskemisti Frank Zipp. Zipp omistaa nimeään kantavan voideyrityksen, minkä lisäksi hän tekee tutkimustyötä voiteista Saksan hiihtoliitolle.

– FIS:n hallitus ei saanut näiltä kahdelta todenmukaista kuvaa tilanteesta, koska he eivät todennäköisesti olleet kiinnostuneet antamaan todenmukaista kuvaa, Zipp sanoo.

Zippin mukaan FIS vetää mutkia suoriksi, kun se perustelee fluorikieltoaan EU:ssa 4. heinäkuuta 2020 voimaan tulevilla rajoituksilla. Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa myös Suomessa on kirjoitettu useita artikkeleita, joiden mukaan EU kieltäisi pitkähiiliketjuisten fluoripulvereiden valmistuksen 4. heinäkuuta 2020 alkaen.

Kun puhutaan tehokkaimmista fluoripulvereista, kemiallisesti tarkoitetaan perfluorattuja yhdisteitä eli PFAS-yhdisteitä, joissa hiilivetyketjun vetyatomit korvataan fluorilla. Suksivoitelussa tehokkaimmat tuotteet ovat C8-ketjuisia, joissa fluoriatomeja on numeron mukaisesti kahdeksan.

Voideyrittäjä Frank Zipp työskentelee Saksan hiihtoliiton palveluksessa.
Voideyrittäjä Frank Zipp työskentelee Saksan hiihtoliiton palveluksessa. imago sportfotodienst / All Over Press

Toisin kuin on väitetty, EU-alueella heinäkuussa voimaan tuleva säädös ei kiellä C8-ketjuisten fluorituotteiden valmistamista, vaan se asettaa raja-arvon, jota tuotteen PFOA-osuus ei saa ylittää. Heinäkuusta alkaen raja-arvo on 25 miljardisosaa per valmiste. Vielä viime vuonna C8-ketjuiset fluorituotteet ylittivät kyseisen raja-arvon, mutta sittemmin markkinoille on tullut uudet standardit täyttäviä C8-ketjuisia fluorituotteita.

Kehityksen taustalla on raaka-ainetuottajien aiempaa pidemmälle viemä fluorin puhdistusprosessi, joka on myös aiempaa kalliimpaa. Se nostaa voidevalmistajien fluorikustannuksia ja sitä kautta kauppojen hyllyille päätyvien fluoripulverien hintaa. Esimerkiksi: jos fluoripulveripurkki maksoi viime kaudella sata euroa, jatkossa kuluttaja joutuu latomaan pöytään 50 euroa lisää.

Heinäkuusta eteenpäin pitkähiiliketjuisten fluorituotteiden valmistaminen on siis edelleen laillista, mutta FIS haluaa 23. marraskuuta 2019 tekemällään kiellolla evätä fluorituotteiden käytön.

Zipp kummeksuu, että neljä päivää FIS:n päätöksen jälkeen Uusitalon johtama Vauhti toi markkinoille uuden fluorittoman mallistonsa. Mallisto perustuu yhtiön fluorittomalle yhdisteelle, jolle se on hakenut patenttia Patentti- ja rekisterihallituksesta. Vauhti rekisteröi uuden mallistonsa nimen Patentti- ja rekisterihallitukseen 24. huhtikuuta 2019 – siis kuusi kuukautta ennen fluorikieltoa.

– Uuden malliston julkistamisen ajoitusta voisi kuvata hämmentävän oikea-aikaiseksi, Zipp sanoo.

Yle Urheilun haastattelema korkean profiilin hiihtovaikuttaja on näkemyksessään vielä Zippiä suorempi: Uusitalo on ollut esteellinen toimiessaan asiantuntijana, kun FIS:n hallitus on päättänyt fluorikiellosta.

– Vaikka FIS on tavallaan yksityinen yhdistys, se on julkinen organisaatio. Siinä tapauksessa yrityspuolen hallintokäytäntöjen pitäisi olla itsestäänselvyytenä voimassa. Tällöin Uusitalo ei olisi voinut osallistua tällaisen asian käsittelyyn ja päätöksentekoon millään muotoa hänen asemassaan, sisäpiirilähde sanoo.

– Tämä on ikävä asia. Tällaista ei saisi tapahtua. FIS on nyt vaikeassa tilanteessa. Sen on vaikea myöntää, että asian valmistelussa on tapahtunut virhe, lähde sanoo.

Uusitalo kiistää väitteet

Yle Urheilun haastattelema Martti Uusitalo kiistää jyrkästi häneen kohdistuvat väitteet esteellisyydestä. Uusitalon mukaan aloitteen fluorin kieltämisestä FIS:n hallitukselle teki Norjan hiihtoliitto. Kysymykseen, äänestikö Uusitalo fluorikiellon puolesta, hän vastaa kieltävästi.

– Siitä ei edes äänestetty siellä (Konstanzissa). Tuohon ei tarvitse ottaa edes kantaa, koska kyseessä oli yksimielinen... Tai ei edes yksimielinen päätös, vaan puheenjohtaja esitti asian, ja Council oli sitä mieltä, että näin edetään.

– Jos äänestys olisi ollut, olisin jäävännyt itseni ulos, jos tässä nyt yritetään ajaa meikäläistä jollain tavalla tämän päätöksen ajuriksi. Ei ole ensimmäinen kerta, kun tämmöistä täysin posketonta spekulaatiota yritetään esittää, Uusitalo sanoo.

Kuvassa Martti Uusitalo
Martti Uusitalon mukaan fluorivoidekiellosta on keskusteltu useita vuosia, eikä FIS:n päätös voi olla hiihtopiireille yllätys.Yle

Uusitalon mukaan hän ei toiminut asiantuntijana FIS:n hallitukselle fluorikysymyksessä, vaikka Konstanzin-kokouksen pöytäkirjan mukaan “Uusitalo antoi yksityiskohtaista näkemystä tilanteeseen, mitkä tietyt tekijät ovat jatkossa kiellettyjä (fluori-)tuotteiden valmistuksessa”.

Uusitalon mukaan pdf-versiossa häntä koskeva kuvaus fluorin kieltämisestä oli vastaus kysymykseen, jonka hänelle kokouksessa esitti FIS:n puheenjohtaja Gianfranco Kasper. Uusitalon mukaan Kasper kysyi hänen mielipidettään Norjan hiihtoliiton esitykseen kieltää fluori.

– Jos sen takia minut koetaan jollain tavalla jääviksi tai minun olisi pitänyt jäävätä itseni vastaamasta tähän kysymyksen, se olisi ollut perin eriskummallista. Jos tästä olisi tullut äänestys, olisin ilman muuta jäävännyt itseni siitä ulos. Minusta tuntuu hyvin eriskummalliselta, että minut on tässä laitettu päätöksen eteenpäinviejäksi, vaikka en ole ollut esittämässä enkä ajamassa sitä eteenpäin.

Uusitalon mukaan siihen ei liity draamaa, että Vauhti julkaisi uuden fluorittoman tuotemallistonsa neljä päivää FIS:n fluorikieltopäätöksen jälkeen.

– Tällä ei ollut mitään tekemistä fluoripäätöksen ja sen ajankohdan kanssa, mutta eittämättä ne menivät kovin lähelle toisiaan, Uusitalo sanoo ja kertoo julkistusajankohdan syyksi markkinoinnin, jossa Vauhti halusi ehtiä lanseeraamaan oman tuotemallistonsa ennen Swixiä.

Hän kiistää, että Vauhti olisi saanut kilpailuhyötyä FIS:n hallituksen päätöksestä.

– Jos joku näkee, että nämä päätökset ovat Vauhdille jollain tavalla kaupallisesti edullisimpia, ne luvut haluaisin nähdä. Kyllä tässä muutoksessa jokainen saa varmasti haasteita ja uusia tuotteita täytyy tehdä.

Uusitalo hämmästelee FIS:lle osoitettua kritiikkiä, jonka mukaan fluorikielto olisi tullut yllätyksenä SRS:lle ja alan teollisuuden toimijoille.

– En tiedä, millä tavalla tämä on ollut yllättävä päätös. Tämä päätös on ollut varmasti monen instanssissa, keskustelun alla, jo useita vuosia. Välinevalmistajat ja voidevalmistajat ovat ihan yhtä lailla – niin kuin tiedät varmasti hyvinkin omatkin taustani tässä näin – tehneet jo pitkään fluorittomia tuotteita.

– Siellä oli tahoja, jotka olisivat olleet halukkaita viemään tämmöisen päätöksen läpi nopeamminkin. Edellisenä syksynä asiasta on käyty keskusteluja mm. maastohiihtokomiteassa. Jos joku sanoo, että tämä on tullut yllätyksenä, se on kyllä varmasti aika ihmeellistä.

Kun Yle Urheilu pyysi puhelinhaastattelua FIS:n maastohiihtokomitean puheenjohtajalta Vegard Ulvangilta, tämä ilmoitti, ettei Uusitalon mainitsemia keskusteluja ole käyty.

– Maastohiihtokomitea ei ole keskustellut fluorin kieltämisestä tai tuonut minkäänlaista esitystä FIS:n hallitukselle. Tarkempia tietoja fluoripäätöksestä voit tiedustella FIS:n hallituksen jäseneltä Martti Uusitalolta, Ulvang viestitti Yle Urheilulle.

Vegard Ulvang (vas.) on paitsi FIS:n maastohiihtokomitean puheenjohtaja myös väline- ja voidevalmistajajätti Swixin hallituksen jäsen.
Vegard Ulvang (vas.) on paitsi FIS:n maastohiihtokomitean puheenjohtaja myös väline- ja voidevalmistajajätti Swixin hallituksen jäsen. imago sportfotodienst / All Over Press

Uusitalon mukaan FIS:n fluorikielto pohjaa yksinkertaisuudessaan siihen, ettei FIS pysty valvomaan kilpailupaikoilla, ovatko maajoukkueiden ensi kaudella käyttämät fluorit molekyylitasolla uudet EU-säädökset täyttäviä. Voidevalmistajat katsovat puolestaan, että FIS aiheuttaa heille vahinkoa kieltämällä kilpailutoiminnassaan tuotteet, jotka eivät ole ristiriidassa Euroopan kemikaaliviraston säädösten kanssa.

Yle Urheilun Uusitalon kanssa tekemän kysymys–vastaus-haastattelun löydät kokonaisuudessaan tämän linkin takaa.

Ruotsalaisjohtoinen työryhmä esitti viiden vuoden siirtymää

Kuten artikkelissa on tullut ilmi, keskustelu fluorien käytöstä hiihdossa on ollut vallalla jo pitkään. Vaikka suksivoideteollisuus on kokoluokaltaan nappikauppaa verrattuna esimerkiksi elintarvike- ja tekstiilibisnekseen, se on saanut kokoonsa nähden mediassa merkittävää näkyvyyttä. Fluorien käyttö suksivoiteissa on herättänyt kiinnostusta myös lajipiirien ulkopuolella.

Ruotsalainen Joel Svedlund on Östersundissa majaa pitävän konsulttifirman tutkijakoordinaattori, joka työskenteli vuosina 2017–2020 Ruotsin valtion osittain rahoittamassa innovaatioprojektissa. Hanke sai Ruotsi valtiolta puolen miljoonan euron rahoituksen. Svedlund työtovereineen haastatteli toimijoita kuudelta eri alalta tavoitteenaan löytää keinoja vähentää perfluorattujen yhdisteiden käyttöä.

Aluksi Svedlund keräsi kollegoineen tietoa, miten tekstiiliala ja suksivoiteet suhtautuvat PFAS-yhdisteisiin. Svedlundin kiinnostus suksivoiteita kohtaan kasvoi, kun Norjassa kasvanut negatiivinen suhtautuminen fluoripulvereihin sai tuulta alleen.

Svedlund oli mukana haastattelemassa kolmeakymmentä maastohiihdossa operoivaa toimijaa liittotasolta välinevalmistajiin. Muodostui työryhmä, jonka pääkysymys oli, millä aikataululla kilpahiihto voisi päästä eroon fluoriyhdisteistä. Työryhmä päätyi esittämään syksyllä 2019, että maailmancuptasolla hallittu siirtymä voisi tapahtua viidessä vuodessa. Fluorikielto olisi siis käyttövalmis kaudella 2024–2025.

Työryhmä laati mietinnöstään ohjeistuksen, josta se kertoi Svedlundin mukaan FIS:lle syyskuussa 2019. Kiellossa suurimpana haasteena nähtiin jo useasti mainittu testaus.

– Olemme itsenäinen tekijä. Meillä ei ole agendaa tässä asiassa. Kerroimme vain, mitä saimme kerättyä alan toimijoilta ja mikä heidän mukaansa olisi järkevää, Svedlund kertoo Yle Urheilulle.

Svedlund kertoo hämmästyneensä, kun FIS tiedotti kieltävänsä fluorin käytön 23. marraskuuta 2019. Svedlund kummastelee, ettei FIS antanut haastatteluprosessin aikana mitään signaaleja kiellon valmistelusta, vaikka aihe oli sama kuin haastatteluja tehneellä työryhmällä. Hänen mukaansa syksyllä havaittavissa oli kuitenkin liikehdintää.

– Sanoisin, että jotkut tahot painostivat melko kovaa FIS:iä. Uskon myös, että nämä tahot eivät uskoneet fluorikiellon suosituksen herättävän muissa merkittävää reaktiota. En voi sanoa, että tämä pitää varmasti paikkansa, Svedlund sanoo.

– Minulla ei ole tietoa, mikä sai FIS:n päättämään näin nopeasta siirtymäajasta. Päätöksen takana voi olla politiikkaa ja tutkimusta, mutta lopputulos oli yllätys.

Svedlundin mukaan työryhmän selvityksessä kartoitettiin maailmalla käytössä olevia ja kehitteillä olevia fluorin testaustapoja. Mikäli FIS panostaa testimenetelmän kehittämiseen riittävästi resursseja, Svedlund uskoo, että luotettava testi on mahdollista saada käyttöön – ja tätä myötä myös fluorikielto – nopeammin kuin mitä työryhmä esitti.

– Sanoisin, että testaus ei ole ongelma enää yhden tai kahden kauden kuluttua.

Miksi FIS:n hallitus sitten sivuutti ulkopuolisen työryhmän näkemyksen? Uusitalo kertoo olleensa tietoinen ruotsalaisjohtoisen työryhmän toiminnasta, mutta hänen mukaansa sen esitys ei koskaan tullut FIS:n hallituksen käsiteltäväksi.

– Tämä kyseinen ruotsalainen tutkimuslaitos ei ole mikään FIS:n valitsema instanssi, vaan kaupallisista lähtökohdista toimiva instanssi, joka halusi tehdä yhteistyötä FIS:n kanssa varsin isosta rahasta, Uusitalo sanoo.

Miten FIS aikoo testata fluoripitoisuuksia?

Kun sääntömuutoksia käsitellään normaalisti ennen virallisia päätöksiä, FIS perusti oman työryhmänsä käsittelemään fluoriasiaa vasta kieltopäätöksen jälkeen. Maastohiihdossa työryhmän johtajaksi nimitettiin ranskalainen Pierre Mignerey, FIS:n pitkäaikainen kilpailujohtaja.

Kun FIS oli julkaissut fluoripäätöksensä, valtaosa suksi- ja välinevalmistajista ilmaisi SRS:n välityksellä huolensa, miten lajin dna:ssa syvällä olevan fluorin kieltoa voidaan jatkossa valvoa. Yle Urheilun haastattelemat hiihtoteollisuuden edustajat ovat sitä mieltä, että näin suuressa sääntömuutoksessa testausprosessi olisi pitänyt esitellä päätöksen julkistuksen yhteydessä. Tällä tavalla testin luotettavuus olisi voitu taata hyvissä ajoin ennen kiellon liittämistä kilpailutoimintaan.

Yle Urheilun haastattelemien valmistajien ja alan toimijoiden mukaan FIS:ltä ei kuitenkaan ole tihkunut tietoja fluorikieltoa koskevasta testauksesta yli neljään kuukauteen, vaikka säännön pitäisi olla voimassa jo ensi talvena. FIS:n haaste on, että lähtökohtaisesti totaalinen fluorikielto koskettaa samanaikaisesti ei vain voide- vaan myös suksivalmistajia – yli 90 prosenttia markkinoilla olevista kilpasuksista kun sisältää fluoria jo lähtiessään tehtaalta kauppojen hyllyille.

Fluoria on käytetty lähes kaikkien kilpasuksien pohjamateriaaleissa reilut kymmenen vuotta. Maastohiihdossa fluorin määrä suksien pohjamateriaaleissa on vain 1–2 prosenttia, eikä sen merkitystä voi verrata fluorivoiteisiin. FIS:n ongelmana on kuitenkin se, ettei sillä ole ollut esittää suksen valmistuksessa käytettävän fluorin ja voiteesta tulleen fluorin erottavaa testiä.

FIS on tilannut kyseisen testin saksalaiselta yritykseltä, mutta kuumeisesti tietoa janoavat valmistajat eivät ole saaneet FIS:ltä informaatiota, missä testin kehitys menee. FIS-pomo Mignerey suostuu valottamaan tilannetta Yle Urheilulle.

– Suunnitelma oli, että testin ensimmäistä prototyyppiä päästäisiin testaamaan huhti-toukokuussa, mutta koronavirus saattaa hidastaa prosessia, ranskalaispomo sanoo.

Ranskalainen Pierre Mignerey on toiminut pitkään Kansainvälisen hiihtoliiton maastohiihdon kilpailunjohtajana. Kuva on vuodelta 2013.
Ranskalainen Pierre Mignerey on toiminut pitkään Kansainvälisen hiihtoliiton maastohiihdon kilpailunjohtajana. Kuva on vuodelta 2013.imago sportfotodienst / All Over Press

Mignerey vertaa testin logiikkaa alkometriin. Hänen mukaansa fluoritestissä nollatulos ei ole välttämättömyys, vaan FIS asettaa raja-arvon, jota suksen fluoripitoisuus ei saa ylittää.

Siitä, mihin raja asetetaan ja miten sitä mitataan, Mignerey ei hiisku. Hänen viestinsä suksivalmistajille on kuitenkin selvä: fluoripohjaisista suksista ei tarvitse luopua ensi kaudeksi.

– FIS:n päätös kieltää fluori pohjautui fluorin haitalliseen vaikutukseen ympäristölle ja ihmisten terveyteen. Ei olisi kuitenkaan mitään järkeä, mikäli heittäisimme kuitenkin nyt olemassa olevan vanhan suksikaluston roskiin. Se olisi kaukana ympäristöystävällisestä.

– Mielestäni ei ole tärkeää, mitä sanamuotoja kiellon julkaisussa käytettiin, vaan sillä on merkitystä, että tulevaisuudessa fluori ei ole osa hiihtourheilua, Mignerey sanoo.

Mignerey vakuuttaa olevansa luottavainen, että fluoritesti on käytössä jo ensi kaudella, vaikkei kerro, milloin testi voitaisiin esitellä lajiväelle. Talvilajien maailmassa moni muu toimija epäilee aikataulua.

Yksi kritisoijista on vuonna 1993 suurpujottelussa MM-pronssia voittanut itävaltalainen Rainer Salzgeber, joka toimii alppihiihdossa operoivan jättimerkin Headin kilpailupäällikkönä. Salzgeber kertoo Yle Urheilulle, että hänen tietojensa mukaan FIS esittelee testin aikaisintaan syyskuussa. Alppihiihdon maailmancupin pitäisi alkaa Itävallan Söldenissä kuukautta myöhemmin.

Maastohiihdon suurimman suksimerkin Fischerin kilpailupäällikkö Gerhard Urain kertoo puolestaan Yle Urheilulle, että huhujen mukaan viime vuosina fluorilla voidellut sukset voisivat läpäistä ensi kauden standardit, mikäli ne hiottaisiin riittävän monta kertaa. Mikäli tämä pitäisi paikkansa, se tietäisi kaikille maajoukkueille hiontatalkoita.

– Viime kaudella maailmancupissa liikkui noin 10 000 paria meidän suksiamme, Urain sanoo ja arvioi, että Fischerin kaikkien kilpasuksien muuttaminen täysin fluorittomaksi veisi kolmesta neljään vuotta.

Therese Johaug hallitsi naisten maailmancupin kilpailuja miten tahtoi kaudella 2019–2020. Kuten kaikkien kilpakumppanien, myös Johaugin viime kaudella fluorilla voidellut sukset ovat ensi kaudella kiellettyjä, mikäli niille ei tehdä tarvittavia muokkaustoimenpiteitä.
Therese Johaug hallitsi naisten maailmancupin kilpailuja miten tahtoi kaudella 2019–2020. Kuten kaikkien kilpakumppanien, myös Johaugin viime kaudella fluorilla voidellut sukset ovat ensi kaudella kiellettyjä, mikäli niille ei tehdä tarvittavia muokkaustoimenpiteitä.imago sportfotodienst / All Over Press

"Syyskuu on ehdoton takaraja"

Suomen hiihtomaajoukkueen entisen huoltopäällikön Aki Hukan mukaan sinivalkoisilta edustushiihtäjiltä suksia menisi hiottavaksi kaikkiaan 600–800 paria.

– Siinä on jonkinlainen urakka. Syyskuu on ehdoton takaraja, jolloin päätöksen pitää tulla. Ja se testi… Millainen se sitten on? Onko se todella niin luotettava ja nopea, että sitä pystytään käyttämään lähtöpaikalla… Tai mikä se visio nyt ikinä onkaan. Jollakin se on aukottomasti pystyttävä testaamaan, koska huijaajia löytyy varmasti, Hukka sanoo.

Hukan mukaan Suomen hiihtomaajoukkueella on varastossa käyttämättömiä fluorivoiteita 1–2 kauden edestä. Varastossa lojuvan fluorin arvoksi hän arvioi yli 80 000 euroa – siis FIS:n silmissä kiellettyä ja ympäristölle haitallista tavaraa.

– Kaikki kauden aikana suksien voiteluprosessista tullut fluorijäte on kerätty talteen. Kevään aikana se toimitetaan Riihimäen ongelmajätelaitokselle. Kisapaikoille meiltä jäi vain roskiin heitettävää paperijätettä.

Toistuvat, tuloksettomat tiedustelut FIS:n suuntaan turhauttivat entistä huoltopäällikköä, joka kantoi isoa tulosvastuuta maajoukkueurheilijoiden suorituksissa. Hukka ei anna FIS:lle valtiomieskohtelua, vaan pitää sen toimintaa vahingollisena lajin imagolle.

– Nyt lähdettiin latvasta päin tekemään tätä hommaa: ensin tehtiin kielto ja nyt suunnitellaan, mistä saadaan testi. Järjestys on väärä.

Hupenevatko harrastajamäärät, jos valvonta pettää?

Huolta kantaa myös Hukan työnantaja, Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen. Jos fluorikielto on jo itsessään radikaali, niin on myös sen toimeenpanemisen ajankohta.

Alkamassa on kolmen arvokisatalven putki, joka sisältää suomalaisten tarkasti seuraamissa pohjoismaisissa hiihtolajeissa kahdet MM-kisat ja välissä Pekingin talviolympiakisat. Moni hiihtomaajoukkueen urheilija on kerännyt vuosia itselleen sopivaa kalustoa, jonka testaamisessa fluorit ovat olleet luonnollinen, toimivimmaksi havaittu voiteluosa.

Tähän mennessä lähtöviivalla jokainen hiihtäjä on voinut luottaa, että kaikilla kilpailijoilla on suksissaan tehokkaimmaksi havaittua fluoria, mutta jatkossa kilpavarustelu nostaa päätään myös voiteiden saralla. Kuka pääsee lähimmäksi fluorin tehotasoa ja miten? Fluorivoiteiden totaalikielto voi myös avata reitin entistä haitallisemmille yhdisteille, kun etsintä uuden kultaisen voideseoksen löytämiseksi alkaa.

– Yleisenä kommenttina voin sanoa, että tämä kielto on erittäin vaiheessa. Joka sektorilla, Hämäläinen sanoo.

Suomen hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen kritisoi Kansainvälisen hiihtoliiton aikataulua fluorin kieltämisessä.
Suomen hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen kritisoi Kansainvälisen hiihtoliiton aikataulua fluorin kieltämisessä.Lehtikuva / Roni Rekomaa

Hiihtoliiton toiminnanjohtajan asemassa Hämäläinen haluaa ensisijaisesti varmistaa, että kilpailu on läpi lajikentän mahdollisimman tasapuolista ja oikeudenmukaista – fluoreilla tai ilman.

– Ilman siirtymäaikaa toteuttaminen tuntuu aika radikaalilta, jopa mahdottomalta, Hämäläinen arvioi ja kertoo, että liitto valmistautuu epätietoisuuden keskellä johonkin kolmesta seuraavasta lopputuloksesta:

– On linja, jossa mikään ei muutu aiemmasta. On linja, jossa osa muuttuu. Ja on linja, jossa kaikki muuttuu.

Kysymyksiin, paljonko kukin linja maksaisi Hiihtoliitolle ja mikä on todennäköisin, Hämäläinen ei suostu antamaan arvioita. Sen sijaan hän arvioi, että fluorien kieltäminen tuskin keventää kilpailijoiden kukkaroa merkittävästi.

– En usko, että hinnat laskisivat ainakaan heti. Pitkällä aikavälillä tilanne voi olla toinen.

Maajoukkueen huollon projektipäällikkö Teemu Lemmettylä pitää puolestaan todennäköisenä, että ensi kaudella osassa Hiihtoliiton kisoista järjestäjät joutuvat luottamaan kilpailijoiden rehellisyyteen.

Tässä kohtaa Lemmettylä myöntää, että suullinen sopimus kilpailemisesta ilman fluoria ei ole vedenpitävä. Esimerkkiä ei tarvitse hakea kaukaa. Viime talvena Vuokatissa järjestetyt maastohiihdon yläkoululeirien kisat saivat valtakunnallista julkisuutta fluorivapaana tapahtumana, mutta siitä, olivatko kisat viime kädessä sitä, riitti jälkikäteen keskustelua.

– Kokemus oli sinänsä ok, mutta siinäkin tuli heti huhuja, että jollakin olisi silti ollut fluorit pohjassa. Järjestäjä teki voitelut, että näillä hiihdetään, mutta huhujen mukaan sen jälkeen joku olisi vaihtanut sukset fluorillisiin.

– Tämän tyyppinen toiminta voi vaikuttaa harrastajamääriin, Lemmettylä sanoo.

Lemmettylä painottaa, että Hiihtoliitto noudattaa ensi talvena kisoissaan FIS:n sääntöjä. Toistaiseksi pallo on FIS:n käsissä.

– Kun saamme lopulliset ohjeet, miten maailmancupissa mennään, sen jälkeen voimme ruveta tekemään kansallisia ohjeistuksia.

– Tämmöisenä omana pohdintana: fluoripitoisuutta testaavaa laitetta ei ole päästy vielä koekäyttämään, ja sen pitäisi olla käytössä puolen vuoden kuluttua. Kyllähän testiaikaa pitää olla järjestelmän toiminnan varmistamiseksi. Vaikka FIS pystyisi tuomaan laitteensa Rukan maailmancupiin, niin veikkaan, ettei tiukan aikataulun takia testejä ole riittävästi myytäväksi kaikille liitoille tai etenkään seuroille, Lemmettylä sanoo.

Muuttaako koronavirus suunnitelmia?

Yle Urheilun haastattelemat toistakymmentä kriittistä hiihtovaikuttajaa alleviivaavat, että ongelma ei ole fluorin kieltäminen vaan FIS:n tapa toteuttaa kielto. Kansainväliset säädökset täyttävien tuotteiden kieltäminen on isku, jota kaikki voidevalmistajat eivät pureskelematta niele.

Yle Urheilun tietojen mukaan ainakin yksi valmistaja on jo lähtenyt lakiteitse vaatimaan korvauksia FIS:ltä elinkeinotoiminnan haittaamisesta.

Ensi kauteen liittyviä polttavia kysymyksiä on toistaiseksi paljon enemmän kuin vastauksia. Kulisseissa pääosin käytävään hiljaiseen kamppailuun saattaa olla kuitenkin lajiväestä riippumaton ulospääsy. Koronaviruspandemia on pannut käytännössä koko maailman teollisuuden polvilleen, eikä hiihto tee poikkeusta.

Yle Urheilun sisäpiirilähde arvioi, että rajustakaan kritiikistä huolimatta FIS ei normaalisti vedä päätöksiään takaisin, mutta nyt sillä on sauma esittää fluorikiellon siirtämistä itsestään riippumattomista syistä.

– Koronavirus voi antaa FIS:lle syyn vetäytyä ilman, että FIS kokee menettävänsä kasvojaan. Kello käy, sisäpiirilähde arvioi.

Juttua muokattu 16.4: Vuokatin fluorivapaa tapahtuma oli yläkoululeirien kisat, ei Koululiiton mestaruuskisat.

Lue lisää:

FIS:n hallituksen jäsen Martti Uusitalo kiistää väitteet esteellisyydestään fluorivoidepäätöksessä – "Ei ole ensimmäinen kerta, kun tämmöistä täysin posketonta spekulaatiota yritetään esittää"

Raju kielto on mullistamassa kilpahiihtoa! Suomen pomot ja Sami Jauhojärvi tykkäävät merkittävästä muutoksesta, mutta valvonta on asiantuntijoillekin mysteeri

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat